Eka! Mutta palasiko Kalle koskaan silakkatorilta? 😢 Aaa... Ei kun se löysi sieltä elämälleen tarkoituksen 🥺 Voi Kalle... 🥹❤️
@pasivilpas5 ай бұрын
@MatthewDicksonOfficial6 ай бұрын
Koska hot wings videoo?
@user-pu1kx9ky8q7 ай бұрын
Tosi hyvä video!
@ellis-48548 ай бұрын
9 vuotta myöhemmin katoin tämän luennon läpi ja toimii! Hyvin ja selkeästi vihdoinkin selitettynä nämä asiat joita irtonaisina toisistaan bilsan kirjoissa mainittu. ISO kiitos!! :)
@pasivilpas8 ай бұрын
Oho! No onpa kiva, jos osuu ja uppoaa.
@ellis-48548 ай бұрын
@@pasivilpasehdottomasti👏🏽👏🏽 ja kaikki muutkin videot, super iso apu!
@mrsuominenify9 ай бұрын
Mä muistan Pasin opetukset vieläkin, 26 vuoden jälkeen. Ihan paras opettaja ja innostava tyyppi.
@pasivilpas9 ай бұрын
Oho! Kiitos kommentistasi Tuomas! Moni koulusta saatu tunne-elämän vaurio on sittemmin korjattu tarttumalla pulloon. Muista, että alkoholin juomatta jättäminenkään ei ole mikään ratkaisu. Pasi
@ilarikousa1500 Жыл бұрын
Olet upea pedagogi! T. fysiologikollega
@diibadaabahd2415 Жыл бұрын
KIITOS
@painovoimaton2 жыл бұрын
vvitun rankkaa paskaa
@koskela772 жыл бұрын
Minua on aina kiinnostunut lääketiede ja erityisesti tuo immunologia. Minulla oli lapsena lääkärin työvälineitä leikeissä, ne eivät olleet oikeita vaan muovisia. Eipä tullut opiskeltua lääkäriksi. Vaikka kiinnostus on ollut aina.
@jonttuh06662 жыл бұрын
Joo.. Tuo evoluutio juttu on pelkkää sadunkerrontaa 🤣
@meemimies2162 жыл бұрын
Moi Pasi <3
@reettamix2 жыл бұрын
10:34 "jos tahdot olla prinssi uljas nykyinen, oletkin silloin hapenottokykyinen" 😂
@pasivilpas2 жыл бұрын
Kiitos Reetta! "Mutta jos pikemmikin taas prinsessattaa, on hapenotto tarpeen myös, kun ______________!"
@pasivilpas2 жыл бұрын
Oletko muuten viihtynyt lääkiksessä? Ja minkä kaupungin lääkiksessä olet opiskellut?
@reettamix2 жыл бұрын
Eih en kestä 🤭 meikäläinen vasta hakee, kysymys varmaan Antsulle 👍
@pasivilpas2 жыл бұрын
@@reettamix No niinpä olikin, meni rivit sekaisin. Voimia hakemisiin ja toivotaan, että sinullekin videoni olisivat hyödyksi!😄
@tapmyscreen8412 жыл бұрын
vaan 240p laatu
@elffyq2 жыл бұрын
Pyrtö :DD
@affemage90203 жыл бұрын
6:47 Jos cas1 ei ota virukselta PAM-sekvenssiä, vaan sen viereisen protospacerin, niin miten cas9 pystyy pelkästään tästä protospacerista tehdyn spacerin avulla tunnistamaan virusten PAM-sekvenssit? Edeltääkö tiettyä PAM-sekvenssiä aina sille ominainen protospacer?
@pasivilpas3 жыл бұрын
Bakteeri käyttää rinnakkain kahta eri torjuntalinjaa: toista viruksen DNA:ta vastaan (estääkseen infektiota alun alkaenkaan tapahtumasta) ja toista virusgenomista tuotettuja lähetti-RNA-molekyylejä vastaan (jos infektio kaikesta huolimatta pääsee tapahtumaan). Kun CAS9 pilkkoo DNA:ta, molempien ehtojen tulee täyttyä: tarvitaan sekä oikea PAM, että virusgenomiin sopiva, ajantasalla oleva CRISPR-RNA. PAM-sekvenssit ovat eri viruslajeille lajityypillisiä (esimerkkeinä Streptococcus pyogenes ja Francisella novidia -bakteereita infektoivien virusten PAM:it aikajanan kohdassa 2:30). Torjuntalinjaa RNA-molekyylejä vastaan tarvitaan, jos kaikesta huolimatta käy niin, että virusgenomi on jo päässyt asettumaan bakteerigenomin osaksi. Vaikka tällöin virusgenomi jo transkriptoituu lähetti-RNA-molekyyleiksi, pystyy CRISPR-lokus tuottamaan komplementaarisia RNA-sekvenssejä, jotka onneksi sentään estävät näiden translaation. Tämä muistuttaa aitotumallisissa solujen harjoittamaa RNA-interferenssiä.
@user-bu5ok2mj5c3 жыл бұрын
Selität selkeästi ☺ hyvä video!
@pasivilpas3 жыл бұрын
Kiva juttu! Kiitos!
@hauntyoo3 жыл бұрын
Kiitos! loistava video ja hyvin opetettu! harmi vain että jäi aivohermot kokonaan käsittelemättä....
@pasivilpas3 жыл бұрын
Kiva! Ja kiitos vinkistä!
@epilaattori_ak47133 жыл бұрын
kiitti pasi 2016 opsin bilsankirjat kokonaan unohtaa mainita mahdollisuuden että dominoivan kaverina voi olla resessiivinen alleeli ( 7:19 )
@pasivilpas3 жыл бұрын
Juu, oikeassa olet. Klassinen perinnöllisyystiede lakkaa olemasta klassinen, jos siitä jätetään pois kekseisimpiä pointteja.
@janikut_3 жыл бұрын
Hieno projekti ja idea, mahtavaa nähdä uusia tapoja oppia/opettaa digitaalisessa näkökulmassa
@pasivilpas3 жыл бұрын
Kiva juttu! Kiitos viestistäsi!
@janikut_3 жыл бұрын
hieno idea ja tykkään tulevaisuuden scenaarioista jossa opetus kehittyy myöskin muihin platformeihin
@jennarenko82893 жыл бұрын
Tämä oli muuten havainnollistava, mutta eikö uutta juostetta rakenneta aina nimenomaan 5’3’ suunnassa? 🤔 näin meille valmennuskurssilla opetettiin.
@pasivilpas3 жыл бұрын
Juu. Mutta mallijuostetta luetaan suunnassa 3'-5'. Tää on sellainen klassinen pääsykoekompa, jossa aina meinaa seota totaalisesti.
@kaislakoro3 жыл бұрын
mitäs vittuu taas kerran,, dude
@hauntyoo3 жыл бұрын
onko klorium -kanava sama kuin kalium -kanava?
@pasivilpas3 жыл бұрын
Kloridikanava on eri kuin kalium-kanava. Kloridi on negatiivinen ioni, kalium on positiivinen ioni. Kloridi tulee kloridikanavien kautta hermosolun sisään inhiboivien välittäjäaineiden vaikutuksesta synapseissa. Kalium poistuu solusta kaliumkanavien kautta toimintajännitteen loppuvaiheessa.
@roppa1273 жыл бұрын
Kiitos! Tän avulla ymmärsin miks toinen juoste tehdään palasittain ja toinen putkessa. Kirjassa oli vähän huonosti selitetty.
@mullisaukko4234 жыл бұрын
4:17 Hyi ku säikähin ku puhut yhtäkkiä Melinalle :D Melina on siis mun nimi
@jalikarjalainen73484 жыл бұрын
no peritäänkö perisynti,olemmeko perineet
@janimatti04 жыл бұрын
Huikeita videoita nämä. Kiitos suuresta panoksesta tukeaksesi meidän oppimista.
@sarakyllonen72244 жыл бұрын
kiitos pasi!
@juoppotrex42464 жыл бұрын
lit video
@pekde4 жыл бұрын
Tuo nonsence dna on vanhaa tiietoa. Nythän tiedetään, että suurin osa dna:sta jos ei ihan kaikkikin on merkityksellistä. Ainakin 80 % on kartoitettu viime vuosien aikana. Siellä on paljon erilaisia säätelymekanismeja, viestintäprotokollia jne. Hieno järjestelmä! Samoin kuin vanhaa tietoa on vaikka se, että suurin osa aivosoluista on turhia. Tai että häntäluu on turha, tai umpisuoli. Kiva, että on toimiva kokonaisuus.:)
@day63864 жыл бұрын
just näin
@pekde4 жыл бұрын
Jo on helvetin vaikea systeemi. Joko tässä koko koulukirja tuli käytyä läpi.
@jarzization4 жыл бұрын
Kiitos jälleen hyvästä pätkästä.
@aarosaarenmaa2845 жыл бұрын
Terveisiä lääkiksestä ja kauppiksesta! Me ollaan täällä sua varten 🥰🥰
@jounisuninen5 жыл бұрын
"Evolutionismi on aikuisten satu. Tämä teoria ei ole auttanut tiedettä edistymään. Se on kelvoton," sanoo Professori Louis Bouroune; lainaus The Advocate, Maaliskuun 8, 1984. Louis Bourone on entinen Strasbourgin biologisen yhdistyksen presidentti ja Strasbourgin eläinmuseon johtaja, sekä hän on myös toiminut johtajana Ranskan kansallisessa tiedekeskuksessa. Yli 500 tiedemiestä ilmaisee epäilyksensä Darwinin evoluutioteorian uskottavuutta kohtaan: Over 500 Scientists Proclaim Their Doubts About Darwin’s Theory of Evolution evolutionnews.org/2006/02/over_500_scientists_proclaim_t/ Monopoliasemastaan huolimatta Darwinin teoriaa kritisoidaan enenevässä määrin. Hänen teoriastaan on internetissä allekirjoitettavassa listassa "A scientific dissent from Darwin" irtisanoutunut jo yli seitsemänsataa vähintään tohtoritasoista tutkijaa! leifnummela.fi/darwinia-juhlitaan-kritiikki-kasvaa/
@jounisuninen5 жыл бұрын
Nykyään tiedetään, että ihmisen ja simpanssin ero DNA:ssa on 20-30%. Sitä on tietysti darwinistin vaikea myöntää, onhan Darwinin evoluutioteoriaa tekohengitetty jo kauan puhtaasti valheella (Ernst Haeckelin alkiopiirrokset). Lisäksi edes merkittävä geneettinen samankaltaisuus ei välttämättä tarkoita sitä, että kahdella DNA-jaksolla olisi sama merkitys tai toiminto. Ihmisten ja apinoiden välillä on havaittu suuria eroja geenien säätelyjaksoissa. Pisteissä, joissa kromosomit järjestävät DNA-palasia uudelleen suvullisen lisääntymisen aikana, ei ole juurikaan yhtäläisyyksiä. Evolutionisteista ainakin osa väittää, että uutta geneettistä informaatiota tuottaa muuntelu (mutaatiot, rekombinaatiot ja geneettinen ajautuminen). Darwinilaisen evoluutioteorian kannalta on ongelmallista, että geenit joissa yleensä tapahtuu mutaatioita, ilmentyvät sikiön yksilönkehityksen myöhäisemmissä vaiheissa. Evoluutio edellyttäisi mutaatioita geeneissä jotka aktivoituvat jo kehityksen alkuvaiheessa. Fysiologian Nobel-palkinnon perinnöllisyyteen liittyvistä tutkimuksistaan saanut Thomas Hunt Morgan teki 1900-luvun alkupuolella järjestelmällisiä kokeita banaanikärpäsillä. Hän havaitsi, että eläimen perusrakenteisiin vaikuttavat mutaatiot ovat poikkeuksetta vahingollisia, ja johtavat joko virherakenteisiin tai kuolemaan. Erilaisilla koeorganismeilla tehdyt myöhemmätkin kehitysbiologiset kokeet ovat antaneet saman tuloksen, eli eliön perusrakenteeseen vaikuttavat mutaatiot ovat vahingollisia. Geneetikko John F. McDonald kutsuu tätä ongelmaa nimellä ”suuri darwinistinen paradoksi”. Hän ilmaisee asian seuraavasti: ”Ne genomin kohdat jotka muuntelevat luonnollisissa populaatioissa, eivät vaikuta olevan merkittävien sopeuttavien muutosten perustana. Toisaalta taas ne genomin kohdat, jotka ovat perusta monille ja jopa useimmille sopeuttaville muutoksille, eivät muutu luonnollisissa populaatioissa.” Tämä tarkoittaa, että evoluution tarvitsemia muutoksia eliöiden uusien perusrakenteiden muodostamiseksi ei synny. Evoluutio tarvitsisi hyödyllisiä säätelyyn vaikuttavia muutoksia yksilönkehityksen alussa. Mutaatioita joita evoluutio tarvitsisi ei tapahdu, ja mutaatioita joita tapahtuu evoluutio ei tarvitse!
@funnykatti20135 жыл бұрын
niggamomentum
@dianaseiger42805 жыл бұрын
kiitos !
@jarzization5 жыл бұрын
Loistovideoita, miellyttävä selvitystapa! Elimistön hiilihappopuskurista olisi makia saada tällainen pläjäys.
@juhokyllonen62375 жыл бұрын
Mahtavaa kun tulee uusia videoita just näin bilsan pääsykokeiden lähestyessä! :) Kiitos!
@MrAntsunator5 жыл бұрын
Kiitos paljon videoistasi! Niillä päästiin läkikseen saakka, ainakin biologian osalta. Kiitos!
@pasivilpas5 жыл бұрын
Onpa kiva kuulla! Huippua ja onneksi olkoon! Tyyppi sisään, aplodit päälle, siitä se video syntyy.
@Royaletrio6 жыл бұрын
Haluisin et olisit mun ope...
@tomiaalto11566 жыл бұрын
Evoluutiolle ei löydy ainuttakaan tieteellistä todistetta eikä sille tunneta molekyylibiologian tason mekanismia. Kaikki eliöissä tapahtuva muutos johtuu olemassaolevan biologisen informaation epigeneettisestä säätelystä tai sen aiheuttamasta geneettisen informaation korruptoitumisesta, joka johtaa geneettisiin rekombinaatioihin. Ihmisen genomissa on maailmanlaajuisesti jo 561'119 sairauksiin yhdistettyä geenivirhettä (DisGeNet) mutta hyödyllisten satunnaisten mutaatioiden määrä on käytännössä nolla.
@siljeeeh916 жыл бұрын
Jesss, kiitti! :D Hyötyä kurssikokeeseen ja uutta näkökulmaa myös