#093

[@raahustaja7267]

Aihe, josta puhutaan liian vähän. Kiitos että te nostatte aihetta!

[@LoremLorem]

Otin juuri opinnäytetyöni yhdeksi lähteeksi Kohti kauniimpaa kaupunkia-kirjan. Lämmin suositus!

[@EnnenGagaa]

Olipa inspiroiva vieras! Todellakin aihe, johon jokaisen poliitikon pitäisi tutustua.

[@rinkula]

Kävin helsinki mereltä risteilyllä.Edellisestä kerrasta oli aikaa n.10 vuotta. Oli hyvin silmiä avartavaa mitä kauniille kotikaupungilleni on tehty ja ollaan tekemässä esim.Sompasaari(nyk.typerä nimi kalasatama)on totaalisesti pilattu näillä elementtikuutioilla. Käänsin pääni laivan ajaessa siitä ohitse. Samaa skeidaa on hgin rannat täynnä. Herttoniemen ranta,kruunuvuorenranta,jätkäsaari,vuosaari jne. Eteläespalle vedettiin kylmästi asfalttia vanhan mukulakiven päälle”kokeiluna”, tämä oli pyhäinhäväistys😤Ei täällä tee enää mieli asua,kiitos hgin päättäjien😥

[@maurituomisto8007]

Hyvä puoli on se, että näiden rakennusten tekninen käyttöikä tulee 20 vuodessa täyteen joten pian ne puretaan.

[@rinkula]

@@maurituomisto8007 en jaksa uskoa,kyllä ne on tulleet jäädäkseen. Betonivihreät tätä haluaa lisää ja tärä”turuntautia”jatketaan niin kauan kun virheät hallitsee helsinkiä🙂‍↕️

[@motinuppi]

Juuri ankeiden rakennusten takia täältä Suomesta haluaa pois… kaunis luonto mutta sitten pitää se pilata tällä meidän betonibunkkerirakentamisella.

[@jokvaa9717]

Olen gryndannut 400 asuntoa pääkaupunkiseudulle. Rakentajalla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin rakentaa voimassa olevan kaavoituksen mukaisesti. Kaavoittajat suunnittelevat alueet niin, ettei niihin saada hienoja rakennuksia. Rakentaja saattaa saada rahaa projektista eli kateus on keskeinen syy. Esim.1. Laajasalon uusi raitiosilta tehtiin tahallaan laajasalon kärkeen. Jotta ei saada hienoja asuntoja/rakennuksia siihen. Olisi ollut järkevämpää laajasalon asukkaille, että silta olisi tullut keskelle laajasaloa. 2. Marbellassa lahjottiin kaavoittajia eniten koko aurinkorannikosta. Lahjominen on tietenkin huono asia, mutta lopputuloksena Marbella on rannikon kaunein kaupunki. 3. Kytäjä Golf kentän päärakennus olisi haluttu tehdä vanhan kartanon tyyliseksi. Kunta vaati sinne modernin UFO:n näköisen rakennuksen keskelle peltomaisemaa. 4. Ruoholahti on täynnä 7 kerokksisia taloja vieri vieressä. Betonia ja asfalttia. Olisi asukkaiden kannalta parempi, että 28 kerroksisia taloja ja Isot puistoalueet, palveluita ja elämää. 5. Roomassa on kauniita taloja, koska 2 ekaa kerrosta on pinnoitettu kodikkaasti ja jokaisella katolla on omakotitalo ja puutarhaa. Kuten Marjo totesi rakentamisen kustannukset ei juurikaan muutu oliko rakennus kaunis vai ruma. Tästä seuraa se tosiseikka, että rakentaja haluaisi tehdä niin kauniita rakennuksia kuin mahdollista, koska kauniista talosta saa paremman hinnan. Marjolla on ihan oikea tavoite. Rakentajat ei ole ongelma vaan kaavoittajat.

[@Theofiilus2978]

Itselläni ei ole kokemusta myönnän mutta muistelen myös lukeneeni useiden arkkitehtien olevan kaunista rakentamista vastaan (uus jugend talon lyttääminen ja projektin jarruttaminen). Mitä rakennusten korkeuteen tulee niin Kalasataman tornitaloissa työnjohdossa käväisseenä olen kyllä huomannut korkeiden rakennnusten huonotkin puolet.

[@esko7333]

Hyviä kommentteja, tartun itse vielä tuohon Ruoholahteen. Mielestäni Ruoholahden ongelma ei ole se, että rakennukset ovat 7 kerroksisia, vaan se, että ensinnäkin ne ovat halvan näköisiä elementtilaatikoita, joiden elementit jo 20 vuoden jälkeen rakentamisesta olivat tosi kulahtaneita, jolloin alue ei ole houkutteleva/viihtyisä olla. Lisäksi alueella ei ole oikeastaan ollenkaan kivijalkaliiketiloja. Vaikka alue on umpikortteleista tehty, lähes kaikki palvelut on keskitetty metroasemalle, jolloin varsinaisille asuinalueille ei muodostu elämää, kun ihmiset kulkevat vain metroaseman ja kodin väliä. Ja tätä samaa kaavaahan on toteutettu kaikissa lähiöissä ja lisäksi myös uusilla kantakaupunkimaisilla alueilla, kuten Kalasatamassa, jossa palvelut ovat kauppakeskuksessa, eivät katutilassa. Esimerkiksi Ruoholahden kanavan varsi on tosi onnettomasti suunniteltu. Siitä olisi voinut tehdä koko kaupunginosan keitaan, jossa olisi paljon erilaisia palveluita, esimerkiksi kahviloita ja ravintoloita terasseineen, mutta nyt siinä on vain kourallinen liiketiloja ja kanavanranta toimii vain läpikulkupaikkana. Kun katsoo suurinta osaa eurooppalaista kaupungeista, ne kaikista elävimmät alueet eivät ole korkean rakentamisen alueita, vaan juurikin noita 4-8 kerroksisten talojen alueita. Tämä liittyy varmasti ihmisen biologiaan, koska (kuten Marjokin puhui) meidän aistimme eivät koe korkeita rakennuksia luonnollisiksi, sillä ne ovat meidän aisteillemme liian isoja ja lisäksi uudet pilvenpiirtäjät sisältävät lähinnä aistiepäystävällisiä, monotonisia ja kylmiä lasipintoja (tästäkin Marjo mainitsi). Ihan jo pilvenpiirtäjän vierellä kävellessä huomaa, että sitä ei voi hahmottaa ilman, että katsetta on nostettava ylöspäin ja reilusti, eikä silloinkaan saa ymmärrystä kokonaisuudesta, koska yläkerroksia ei näe enää ihmiselle kokonaisuutta hahmottavasta kulmasta (jos torneja on paljon ei myöskään kauempaa). Korkean rakentamisen on itse asiassa tutkittu aiheuttavan vieraantumista kaupunkielämästä, sillä näkymä kadulta katoaa, kun asuu tarpeeksi korkealla. Tällöin ihminen vieraantuu siitä, mitä kadulla tapahtuu ja asioi siellä vähemmän. Eli korkea rakentaminen ei monestikaan suinkaan lisää elämää, päinvastoin, vaikka samaan tilaan saadaankin pystysuunnassa enemmän asukkaita. Lisäksi maasta riippuen, vaikka korkea asuinrakennus vie vähemmän tilaa, autoille on myös varattava tilaa joko pysäköintihalleja tai muita pysäköintialueita rakentamalla, jotka syövät paljon tilaa muulta kaupunkirakenteelta, eivätkä luo elävää tai viihtyisää kaupunkia. Toki yksi iso tekijä näissä eurooppalaisissa kaupungeissa on myös se, että laajoja aleuita on varattu vain kevyelle liikenteelle. Tämä lisää ihmisten liikkumista alueella huomattavasti, kun yksityisautoilu on rajattu sieltä pois. Tästäkin on paljon tutkimuksia. Ihan yleisesti voisi sanoa, että meillä on olemassa toimivaksi todettu kantakaupunkimainen malli ympäri eurooppaa, eli umpikorttelirakenne, jossa on riittävä määrä liiketiloja. Umpikortteleilla saadaan aikaan sekä korkea asukastiheys että elävää kaupunkitilaa. Tähän yhdistettynä kaunis julkisivu, riittävä määrä pieniä puistoja/puistikkoja sekä aukioita, jolloin alueelle muodostuu myös avaruutta, luo jo todella hyvät lähtökohdat onnistuneelle kaupungille.

[@Theofiilus2978]

​@@esko7333 Noihin monotonisiin lasipintoihin kuuluu myös seikkoja kuten liiallinen valon pääsy asuntoon ja joissain tapauksissa yksityisyyden puute. Tai.. Noh. Se valohan ei haittaa mutta sen tuoma lämpöenergia kesällä tekee niistä asunnoista helposti uunin kaltaisia. Kalasataman torneihin tulee kaukokylmä mutta se ei ole mikään super viilentäjä vaan mielestäni lähenteli humpuukkia. Ja sitten yksityisyyden puute koskee kalasatamassa lähinnä niitä joilla ikkunat osoittavat suoraan seuraavaan torniin. Pitäisin jatkuvasti verhoja edessä niissä asunnoissa. Varsinkin sen jälkeen kun kuulin vakkareilta tarinoita mitä he olivat nähneet töissä ollessaan..

[@jokvaa9717]

@@esko7333 Juuri tuo kanavan reunat on ärsyttävin asia ruoholahdessa. Ei palveluita, ei tilaa tai puistoa. Tarkoitin noilla 28 kerroksisilla taloilla sitä, että lehdistö kehui ns. Räikkösen taloa Eirassa, merinköala, puisto vieressä, hiukan edes muotoilua, etc. Todella arvokas asunto. Miksi Ruoholahteen ei tehty vain 1/4 taloista, lisää kanavia, puistoa ja kaikissa mainiot näköalat ja yksityisyys. Kateus on pääsyy. Kaavoittaja ei halua ns. Luxusasuntoja Minä olisin kaavoittanut länsiväylän/tuloväylän reunaan parkkitalot sitten asuintalot. Keskelle iso puistoalue kanavineen. Puiston etelä puolelle taas asuintalot ja niiden taakse parkkitalot. On totta että vieri vieressä olevat korkeat talot ei ole hyvä juttu. Erillään olevat korkeat talot tuo mukavaa asumista vrt. New york keskuspuiston reuna talot. Kaavoittaja halusi tapiolaan 80 huoneen hotellin vaikka hänelle kerrottiin että sellainen ei toimi. Isot toimijat tarvii vähintään 140 huonetta ja pienille 80huonetta on liikaa. Kaavoitusta ilman asukkaiden tahtotilaa ja liike-elämän realiteettejä on todellisuus suomessa. Kaavoitus on helppoa kun motiivit on selvät, erityisesti ruoholahti/sompasaari tyyppiselle pelolle. Lisäksi vielä merielementti on käytössä. Kukaan rakentaja ei olisi kaavoittanut noin kauheeta aluetta. Siihen olisi saanut suomen venetsian eli yhden pohjoismaiden hienoimmista asuntoalueista. Arvoasunnot ovat arvokkaita juuri sen vuoksi, että ympäristö on kunnossa ja niitä halutaan. Nykykaavoituksessa kaavoittaja ei halua arvoasuntoja vaan kaikilla pitää olla yhtä huonoja.

[@HK-jf3dx]

Tarina Espoon Olarista. Emeritius pastori tuumasi, että "Sä oot liian nuori tietääksesi että koko kaupunginosa kaavoitettiin viinapullon hinnalla"

[@tomsilven]

Olisi pitänyt purkaa ja oppia tekemään kaunista kestävää. Neukkukuutioit on kamalia.

[@henkka8157]

jep, suomi näyttää ihan itäblokin maalta verrattuna Ruotsiin tai Norjaan.

[@jorejahtis8833]

Suomi teki pajon rakennusprojekteja,Neuvostoliitossa/Venäjällä.

[@mattikauppi90]

Totta, Kostamus on kuin kopio Kaukovainiosta. Tai oli ainakin 30 v sitten, tämän päivän kunnosta ei tiedä

[@kaisak2025]

Tärkeä keskustelu tärkeästä aiheesta. 👍🏼

[@arijohansson3584]

Eikä se pelkkä rakennus itsessään, vaan sen ympärille rakennettu puutarhointi tai jätetty vahva luonto. Vanha Tapiola neliömäisine rapattuine taloineen vehreässä puutarhaympäristössä (keskustan ulkopuolinen osa) on todella viihtyisä ja Helsingissä oleva vahva puusto sekä luonnollisen tilan tuntu löytyvät monesta paikasta. Metroasemien ympäristöt ovat aivan kammottavia koko radan varren alueella. Tehokkuus ja rottamaiset kovat pihat ovat ahdistavia ja kaikuvia. Kitukasvuisia kasveja eikä varsinkaan lintujen laulua.

[@pasi-anssiturunen8494]

Kiitoksia asiallisesta videosta.

[@user-iy7rl3gp5u]

Käsittääkseni tylsäntehokas rakennusarkkitehtuuri johtuu siitä että työn hinta on kallista verrattuna entisaikoihin. Vaikka materiaalimenekki on hienossa rakenteessa sama, tulee koristelusta lisää kalliita miestyötunteja ja sitä on vaikea tehdä bulkkina elementtitehtaalla

[@esko7333]

Uskoisin, että nykypäivänä kyettäisiin myös koristeita tekemään massatuotantona betonivaluilla tai esimerkiksi 3D-printtaamalla. Elementteihin taas voitaisiin jo valmistusvaiheessa tehdä upotukset näille koristeille, jolloin käsityötä ei juurikaan tarvita. Tuossa jo puhuttiinkin, että julkisivun osuus rakennuskustannuksista on suhteellisen pieni. Eli jos käytettäisiin hieman aikaa siihen, että tehdään rakennuskohtaiset koristemuotit ja itse koristeet valettaisiin vaikka betonista, en usko että suunnittelu ja toteutus maksaisi kovinkaan paljoa enemmän. Varsinkaan, kun tuossa jo mainittiinkin, että kauniista ollaan valmiita maksamaan enemmän. Tällöin tuo koristeisiin käytetty raha voisi ihan hyvin maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti.

[@jarnokuosa9968]

1800- luvun lopussa ja 1900 -luvun alussa rakennettiin hienoimmat ja terveimmät rakennukset. Tänä päivänä Kun katsot ikkunasta ulos niin näet masentavaa korruptio rahalla rakennettua kommari sontaa.

[@j.r.90001]

Rakennuskustannusten nousu johtuu järkyttävästä määrästä rakennusmääräyksiä, moderneista ja kalliista teknisistä ratkaisuista sekä kuntien markkinahintaisesta tonttirahastuksesta. Itse rakentaminen ei sinänsä ole kallista. Ruma-Suomi on totta. Museovirasto ja kaupunkisuunnitteluvirastot tulisi lakkauttaa.

[@totuudentorvelo]

Kuutionpalvojat ei osaa tehdä kuin kuutioita, kaikki kaupungit ja kirkonkylät on rakennettu samalla muotilla todella rumiksi eikä voi kylänraitilla seisoessa sanoa missä kaupungissa oikein on kun ovat niin samannäköisiä

[@maurituomisto8007]

Arkkitehtikoulutuksen voisi lopettaa, tilalle rakennusmestarit.

[@tiinahannelen]

Melkeinpä siltä tuntuu. Rakennusmestarit ja ihan maallikotkin ovat suunnitelleet ja rakentaneet kauniita rakennuksia myös.

[@tiinahannelen]

👍🔥

[@jynkkytonttu5942]

Huippujakso, vaikka diggailen jollain sairaalla tavalla betoni brutalismia mutta asuminen niissä ympäristöissä voisi olla vähä niin ja näin.

[@elsaorvokki]

Olen jo pitkään seurannut Tallinnan arkitehtuuria kateellisena. Siellä osataan ja halutaan kunnioittaa vanhaa sekä uusia alueita on rakennettu kauniiksi ja toimiviksi kokonaisuuksiksi. Myös ultramodernia on osattu tyylikkäästi yhdistää vanhaan.

[@Shadows_of_cities]

"Keisarin uudet vaatteet" Siinä on Helsingin nykyarkkitehtuurin ydin. Ryhmä valta-arkkitehteja suunnittelee järkyttävän huonoilla ominaisuuksilla varustettua rakennuslantaa, ja sanovat: "Tässä on kauniita yksityiskohtia ja laadukkaat materiaalit." Sitten valta-arkkitehteja palvova papukaijaporukka toistaa tätä perässä, sankoin joukoin. Missä on arkkitehti Ramsay Gordon, joka saa nämä rumuutta ja tylyä ympäristöä luovat arkkitehdit ymmärtämään, että he elävät kieltämisen tilassa? Missä on se pikkutyttö, joka saa papukaija-arkkitehdit ymmärtämään, että metalliristikko ei ole kaunis yksityiskohta? Milloin kansanterveyslaitos ymmärtää, että rumassa ympäristössä ihmiset masentuvat? Ruma arkkitehtuuri on taudinkantaja. Se aiheuttaa laajoja epidemioita ympäri maata, vuodesta toiseen, ja niin kauan, kunnes sen rumuus lopultakin valtaväen keskuudessa hyväksytään, ja rumat talot poistetaan. Kapteeni Sundmanin katu Kalasatamassa on hyvä esimerkki mahdollisimman huonosta julkisivusuunnittelusta - onko Kalasatama vankila?

[@antumurikks4861]

tainnu rahat ensin -ajattelu olla edelleenkin vallalla..

[@Eerik2]

5:40 Joo ei betoni tiedäkään minkä muotoiseen muottiin se valetaan, mutta kyllä "kauniimman" näköisen (monimutkaisemman) valumuotin suunnittelu vie varmasti enemmän aikaa. Saati muotin toteutus, valun raudoitus ja itse valaminenkin on hankalampaa jos muotti on monimuotoisempi kuin kantikas laatikko. Eli satavarmasti maksaa enemmän. Ja kantikkaiden muotojen muotteja voidaan käyttää uudelleen ties kuinka monta kertaa. Monimukaisempien rakennuksen muotteja ei välttämättä voi, ellei tehdä täysin samanlaisia rakennuksia. edit: Toki uudelleenkäytettäviin muotteihin voisi tehdä koristeellisempia pintoja, mutta itse rakennu olisi silti kantikas.

[@Michaeliswarrior]

Follow The money. Laatikot on halpoja valmistaa, vaikka verorahoitetut julkisrakentamisen budjetit kusee aina vähintään x 2. Julkisen puolen tarkastajabyrokraattien sidonnaisuuksia kannattaisi tarkastaa. Maan tapa, eihän meillä korruptiota ole!