Hämeen linnan nousu ja tuho (Suomen linnojen historiaa)

[@raililehtonen2135]

Kiitos valaisevasta tietopaketista. Nämä linnasarjat on tosi kiinnostavia.

[@TheyTalkSuomi]

Mukava kuulla, että pidät. Käsittelemättömiä linnoja on onneksi vielä jäljellä.

[@user-hs8ji1ib7q]

Kiitos asia tietoa !

[@TheyTalkSuomi]

Kiitos kun katsoit ja kommentoit. Historia on kyllä todella kiinnostavaa.

[@raimonissi3264]

Todella Hieno ja Mielenkiintoinen kanava.

[@TheyTalkSuomi]

Kiitos paljon. Mukava kuulla.

[@heskaaheskaa1709]

Onneks löysin tän kanavan. Tosi mielenkiintosta settiä

[@TheyTalkSuomi]

Kiitoksia. Meistäkin on hienoa, että löysit. Toivottavasti pidät jatkossakin.

[@user-bh6de3tt8d]

hieno sarja Suomen historiasta.Kiitos

[@TheyTalkSuomi]

Kiitoksia! Historia on intohimomme!

[@joyz2345]

Kiitoksia, vasta kävinkin tuon kupeessa. Samalla reissulla kävin vähän vanhemmalla "linnalla", Rapolan linnavuorella Valkeakoskella. Komeat oli näköalat, ja varmasti on varoitustulet näkyneet kauas aikanaan

[@TheyTalkSuomi]

Siellä pitääkin poikeata. Oliko helppo päästä perille saakka?

[@pekkahuuhtanen]

Hienoja ja hyvin tiivistettyjä jaksoja. Linnat ovat kiehtovia ja tarkeitä osana maamme historiaa.

[@TheyTalkSuomi]

Kiitoksia. Olet aivan oikeassa. Näillä maamme linnoilla on ollut iso merkitys ympäröivään yhteiskuntaan ja sen kehittymiseen historian saatossa .

[@juusopollari8858]

Paikkakuntalaisena oli mielenkiintoista saada vihdoin erinomainen tiivistys kaupungin ja linnan historiasta, kiitos!

[@TheyTalkSuomi]

Aivan mahtavaa jos saimme paketoitua tämän kiinnostavaan pakettiin. Terveisiä Hämeenlinnaan.

[@danielmalinen6337]

Mielenkiintoisin tarina, jonka olen kuullut Hämeenlinsta koskee linnan kierroksilla kerrottua legendaa, jonka mukaan sillä ainoalla kerralla kun piiritetty linna olisi vuonna 1808 kerrankin joutunut kunnon taisteluun, niin linnan väki päätti kylmästi heittää kaikki linnan tykit Vanajaveden vesiin ja antautua. Suomen historiaa käsittelleen pikkujättiläinen -kirjan mukaan (mikäli nyt muistin kirjan oikein) järvestä ei kuitenkaan olisi löydetty tykkejä, joten tarinan todenperäisyyttä on jossain vaiheessa epäilty. Toisaalta linnan omilla Facebook sivuilla sanotaan päinvastaista eli tykkejä ja kuulia olisi ongittu vedestä 1830-luvulla ja sitä perua on linnassa näytteillä olevat GIII 1778 tykit, joten kyseessä saattaa ykirjan tekijän oma skeptinen mielipide asiasta.

[@blacksmith88]

Se on tosiaan huikea tieto, että täällä oli linnoja pakanuuden aikaan. Tiukassa otteessa on kaikki tieto niihin liittyen. Toki ympäri Euroopan tärkeitä vuosilukuja omitaan, selitellään tai sensuroidaan.

[@maurisiippainen832]

Olavin linna ,ei löydy juttu siitä.

[@Kippari777]

Linnan kuninkaansalissa järjestettiin ainakin vuonna 1980 vieressä sijainneen reservin aliupseerikoulun kurssijuhla. Olin tuolloin oppilaskunnan toiminnassa mukana ja hoidin käytännön asiat.

[@TheyTalkSuomi]

Oli upea paikka kurssijuhlalle. On tietysti myös arvokas tilaisuus.

[@user-zd7yw6qs7o]

Hämeenlinnan naisvangit 1918 olisi kiinnostava aihe.

[@juontaja-jari]

Mun iskä kävi 1980-luvulla armeijan, Hämeen Linnan kasarmilla. Jääkäritykistörykmentti sijaitsi silloin siellä. Ja jokunen vuosi sitten käytiin museo militariassa. Hän muisti viellä rakennuksen ja ikkunan.

[@karijkoskinen7636]

Juu tykiistö oli siellä, nyt kaikki on Hattulan Parolassa. Kasarmitilat olivat erillään linnan alueesta. Turuntiellä ovat linnan kassut. Sekin on näyttävä rakennuskokonaisuus.

[@jannelandia]

Hämeen linnassa on juuri tänä kesänä menossa nimenomaan naisvankila-aikaan keskittyvät kierrokset. Vahva suositus jos vielä ovat

[@TheyTalkSuomi]

Hyvä vinkki!

[@Miko19691]

Hyvä jakso jälleen. Kiitos. Tuttu linna, mistä saatiin uutta tietoa.

[@TheyTalkSuomi]

Kiitos ja kumarrus. Mahtavaa jos pystyimme avaamaan tutun linnan tuntemattomampia puolia.

[@joninorth3585]

olipa hyvä, tää tuli kyl yllärinä et säästy taisteluilta

[@TheyTalkSuomi]

Linna seisoi historian halki pääosin sisämaassa, kaukana rajaseuduista ja säästyi Kajaanin linnnan karulta kohtalolta.

[@tomi_9212]

Olin intissä 2012 kesällä, kun Viestimuseo Riihimäeltä yhtistyi tähän samaan sotamuseoon kuljetin museoaineistoa Mänttä-Vilppulaan varastolle sekä uuden museon tiloihin Hämeenlinaan.

[@TheyTalkSuomi]

Militaria tosiaan vaalii entisen Viestimuseon perinteitä.

[@juontaja-jari]

​@@TheyTalkSuomi Museo Militaria vaalii Viesti, pioneeri ja tykistö aselajeja

[@TheNismo777]

Itselle oma sukututkimus on paljastanut paljon yllättäviä asioita menneisyydestä aina 1600 luvulle asti. En halua paukutella henkseleitä, mutta suvulta löytyy sukuvaakuna, joten kyseessä ei varmasti ole ihan vaatimaton suku. Merkittäviin asioihin voidaan luokitella esim kaupungin nimeltä Valkeakoski, sen alkutaival ja kehitys jossa mukana suku on ollut nyt 100 vuotta aktiivisesti. Miten tämä liittyy kyseiseen linnaan.. sukulaiseni (yksi tai useampi) on ollut osana hämeenlinnan taivalta 1600-1890 välisenä aikana joissain määrin.

[@ISITT8]

Hieno esitys... 👍👍👍

[@TheyTalkSuomi]

Kiitoksia, hienoa kun katsoit.

[@GustaV119]

Suomessa on myös paljon muitakin Linnoja josta ei tiedetä, koska ne ovat tuhoutuneet:)

[@Bruuba]

Onhan toi nätti pytinki tuossa naapurissa 😊

[@merjavesterbacka7504]

Pikku vinkki: Ruotsin kielessä G äännetään g:nä, kun sitä seuraa vokaalit a, o, u tai å. G äännetään j:nä, kun sitä seuraa vokaalit e, i, y, ä tai ö. Birgerjaarli lausutaan siis Birjer. Tämä särähti vaasalaisen korvaan jo kun olimme opastetulla kierroksella linnassa. Vaasassa turistit etsivät "Jeerbyyn" kaupunginosaa ja löytävät vain Gerbyyseen johtavia viittoja.

[@mattiuutela425]

HÄMEENLINNA

[@Tuomo79R]

Keitä oli vankittuna siellä 1939 - 1944, naisia. Oliko siellä Hertta Kuusinenkin?

[@TheyTalkSuomi]

Oli siellä Hertta Kuusinenkin ja kommunisteja sekä vakoojia.

[@ravemaz]

Vanajaveden rannalla vai ku se tos alus pätkäs?