Hämeenkyrön heinänteko. Peltotöitä vuodelta 1936

[@helivakimies-do9hw]

Äitini oli puolivuotias kun tämä filmi on tehty,ei mikään mahdottoman pitkä aika kuitenkaan!Vielä lapsuudessani oli joka kylässä seppä,arvostettu ja tarvittu ammattimies!

[@Director-M]

I came here after looking at scythes and wondering if there was a way to 'sweep' and cut in both directions. These people were quite incredible. Such precision swinging sharp scythes within close proximity of each other!

[@5000Kone]

I had seen this kind of scythes but in here, but had not seen the tactics how to use them :) Have to try this summer :)

[@hassenygard2258]

If you take a look from abt 5:00 onward you can see one demonstration of one two-way scything technique

[@spkanava]

1936

[@stationlunda3020]

Interesting document which is the only example in the world I have seen where the scythe is swung both ways.

[@18511344]

Kovaa työtäkin voi romantisoida sopivalla selostuksella. Elämä oli aika askeettista tuolloin ja vielä muutaman vuosikymmenen jälkeenkin, mutta hengissä selvittiin. Omat kokemukseni heinänteosta ovat -60 luvulta. 😊

[@nauriseinari]

Joo oli se vielä 70-80 luvullaki semmosta hommaa, että romantiikka kaukana, ei tuu ikävä! Eläköön pyöräpaalit!

[@MrHamanen]

Tuo on harvinainen työkalu: Väärävarsi. Vaatii taitoa käyttää. Olen nähnyt aikoinaan eräänkin Laurin niittävän "Väärävarrella".

[@5000Kone]

Juu, ilmeisesti nykyisin. Törmäsin juuri tuohon ja jäi kiinnostamaa; Suomen museoviraston mukaan yleisin viikatetyyppi Suomessa vanhaan aikaan.

[@spkanava]

1936

[@spkanava]

Hämeenkyrö Heinänteko 1936

[@LadyKisuMisuli]

Tässä videossa esintyy sukulaisiani.

[@siljahakala1100]

Keitä nämä ovat? Minulta on kadoksissa yksi renki, ja hänen lapsensa. Kuolleet jo varmaan molemmat. Ainakin renki. Hänellä ja isoisoäidilläni oli lapsi. Mutta kukaan ei tiedä siitä.

[@LadyKisuMisuli]

En pysty yksilöimään sukulaisiani filmistä, sillä en osaa tehdä "tag" -merkintöjä filmiin. Kyseessä on Hilma Pauliina Virtanen o.s. Rajala, hänen miehensä Juho Kustaa Virtanen o.s. Mäkipää ja heidän poikansa Kalle Virtanen. He olivat töissä Humpin kartanossa.

[@spkanava]

1936

[@karihamalainen9622]

Kyllä on kameraa varten pukeuduttu!

[@jannesalo6348]

Eiköhän tuohon aikaan pukeuduttu tuollatavalla noissa hommissa, eikä kameraa varten. Tuohon aikaan tavalliset työläisetkin pitivät pukua arkena, eikä kukaan pukeutunut niin huonosti kuin nykyään. Oli komeat virkapuvut ja univormu postinkantajallakin.

[@karihamalainen9622]

@@jannesalo6348 Epäkurantit rippivaateet siellä oli. Niillä me tehtiin heinätöitä. Poku oli hevoasen nimi. Ja vaateet on helpoin ratkaisu paarma-pellossa. Muista, että lkarjaa oli hyvin pitkään eikä navetossa.

[@tiinau6562]

😂.....suomen heina ladoissa... ... ❤✌️🇫🇴🐾Tuli sitten ....9 kukauden jalkeen ...lapsia ... 😂👍😉🤣🇫🇴🦋🌻

[@cesiusmok]

dziadek zna zasady, po za zasadą ostrzenia kosy: "17 By iron, iron itself is sharpened. So one man* sharpens the face of another." Proverbs 27:17 .

[@schmarden]

helppoa kuin heinänteko.

[@timomastosalo]

Eli ei helppoa :) Totesivat vanhempani tästä nykysuomen heitosta.

[@spkanava]

1936

[@helivakimies-do9hw]

Ei heinänteko ole mitään helppoa,niin voi sanoa ihminen joka ei siitä tiedä yhtään mitään! Moni työ näyttää helpolta,jos sitä ei itse osaa,useimmat eivät osaa!