John Deere 1510G harvennukselta lepän ajoa.

[@veijomiettinen733]

On kyllä siistiä tekemistä niin ajo kuin moto mieheltäkin. Voisi laskea omaankin metsään. Tuo oli kyllä hyvä toteamus nuista virheistä. Kun ihmiset toimii alalla kun alalla niin virheitä voi tulla. On rakennusvirheitä, hoitovirheitä... nyt virhe kävi leimikon suunnittelussa ja taas metsän omistajaa rangaistaan. Tässäkin tapauksessa suurin kärsijä (raakkujen lisäksi) oli suomalainen metsänomistaja kun puroille määrättiin 50metrin suojakaistat. Stora Ensolle nuo muutaman miljoonan sakot/korvaukset on yksi paskan hailee, mutta yksittäiselle maan omistajalle tuo suojavyöhyke asia voi olla valtava menetys.

[@arttukorpela2352]

Sulla on kyllä mukavia videoita

[@raimosuoknuuti1082]

Terve, olipa kiva kattoo hyvin harvennettua koivikkoa. Sen mitä hyvin muistan koivikoista liittyy 80 luvun alun ensiharvennuskurssille Valtion kurssikeskusessa Palvaanjärvellä Kymenlaaksossa. Silloinen opettaja (joht) kertoi hyvän esimerkin, varsinkin koivikon ensiharvennuksesta. "Kun menette palstalle, ottakaa reilusti, niinpaljon kuin uskallatte. Seuraavana päivänä menette samaan paikkaan ja otatte vielä joka toisen pois." Kertoi tämän ehkä hieman huumorilla, mutta kuitenkin niin, kuin se on. Tätä mallia oon käyttänny omissa metsissä jo vuoskymmenet. Ensiharvennusmänniköt vähän sama juttu. Puilla on iso kilpailu siitä, kellä korkein latvus. Kumpikin ns valopuita. Huomasin tuossa videon alussa n 10 min kohdalla , että on tainnut aika pahasti myöhästyä harvennus tai jopa unohtunut taimikon hoito ja jos on tehty, liian tiheäksi jätetty kasvamaan. Näkyy niin hyvin riukuuntumisena. Suuri vaara ens talvena, jos lumi jäätyy latvoihin, missä oksat on. Turhan pieniä "keppejä" jätetty. Ei niistä ikinä tuu vanerikoivua. Tuo runsas leppien määrä kertoo maan ravinnetilasta, Leppä ei happamassa kasva. Noissa ravinteikkaissa maissa puun vuotuiskasvu on hurjaa ja helposti unohtuu ja myöhästyy nuoren metsän hoito. Itsellä 47 vuotias metsälohko n 4ha jossa mänty päävaltainen, seassa hieman kuusta ja koivua. Taimikko perattu ja ekaharvennus tehty motolla . 9v sitten tehtiin kakkosharvennus motolla.. Vuosi sitten käytiin katsomassa ja huomattiin, että kasvu ollut niin kovaa, että oli pakko tehdä väljennyshakkuu. PRKL oli nuori motokuski, kävin katsomassa hänen tekemistä ja sanoin, että tee ihmeessä PPA. Ei tykännyt ns vanhemman miehen ohjeista. Sanoin sille, että on olemassa ihan Tapion ohjevihko. No hakkuun jälkeen pyysin ostomiestä käydä katsomassa ja tekemässä pohjapionta alamittauksen. Eipä käynyt. Nyt sitten käytin yhtä tuttua motoyrittäjää, jolla omaakin metsää. Kysyin, mitä mieltä oot hakkuujäljestä. Samat hakkuu-urat kuin eka harvennuksessa, oli helppo toteuttaa hakkuu ja korjuu. Sanoi heti ennen mittausta, että joka kolmas runko olis pitänny poistaa. Tässä ihan vaan omia kokemuksia käytännöstä ja teoriasta. Kannattaa vaikka kävellä omissa metsissä ja tehdä havaintoja. Minusta kaikkein tärkein on uudistamisen jälkeen taimikoitten hoito oikeaan aikaan, vaikkakin tuntuu turhalta, kun lähes ilmaiseks saa tehdä. Se tulee takaisin myöhemmin parmpana kantorahatulona. Ei niistä "ongenvapapuista" ikänään tule tukkipuita. Mitä isompi ja vihreempi latvusmassa, sitä terveempi puu. Myös kestääparemmin tuulet ja myrskyt, sillo juuristokin vahvempi. Oon katsonut myös näitä Ponsse Seppäsen videoita. Sillä on se veli joka on rallimiehiä. . Oon saannu hyviä vinkkejä häneltä. P.S tee lisää videoita, Katsoin vasta eka kerran

[@jukkah8797]

Nyt oli asiallinen kommentti,en ymmärrä kun jotkut haluaa jättää metsänsä liian sakeaan kasvamaan. Itse ainakin harvennan niin että oksat ei ota toisiinsa niin on nätin näköinen ja puulla kasvutilaa

[@raimosuoknuuti1082]

@@jukkah8797 Joo, oon monesti kommentoinnut eri tubettajille heidän tekemisiä. En omasta.mielestä ole ketään "piikitellyt" arvostelumielessä. Jos oon jotain sanonut, olen yrittänyt sen perustella. Tavallaan ollaan samassa veneessä kaikki, jotka saamme elantoa metsästä. Tahtoo vaan suurin tieto olla niillä, joilla metsää ei yhtään ja asuvat betoniviidakossa. Sitä kun on sen verran pieni metsän omistaja, niin on ollut aikaa seurata ja tehdä havaintoja. Oon tapellut vuoskymneniä sitten silloisia piirimetsälautakuntia. Heillä kun oli valta ja oikeus tuolloin. Se taas johtui määrätyistä syistä, jotka tässä ohitan. Ymmärrän kyllä silloin 70 luvulla, että teollisuus suosi vaan kuusta ja mäntyä, kun ei osattu lehtipuuta hyödyntää. Koivu oli ns roskapuu. Vapo kyllä osti meilläpäin koivuhalkoa, jota tehtiin joka talvi kymmeniä motteja jonka Vapo osti. Osa meni naapureille. Tuolloin koivut raivattiin ja vesakontuholla ruiskutettiin, ettei vaan mäntyjen ja kuusten kasvu kärsi. Eipä tuolloin välitetty seurauksista. Hirvituhoja tuli, kun vesakko puuttui. Keväthalla vei nuorten kuusten vuoskasvut, kun suojapuusto puuttui. On omakohtainen kokemus, kun piti ison kuusikon jälkeen istuttaa männyn taimet savipohjaiseen maahan. Sinne heinikkoon meinas tukehtua, no pelastui taimet, hirville meinaan. Uutta koivun ja kuusen tainta nousi maasta omineen. Piti ostaa uudet männyntaimet. Taas ssma juttu. Muutamia kymmeniä mäntyjä selvis, jotka kaikki oli vääriä ja huonolaatuisua. En kuitenkaan niitä kaatanut,vaan jätin kasvamaan. Siihen nousikin luontaisesti valtapuuksi koivu ja kuusi. Nyt se kohta on 47v vanha. Annoin luonnon hoitaa. Nyt siinä kasvaa vaneri koivikko ja alla kuusikko. Jos elonpäiviä riittää, niin 5-7 vuoden päästä otetaan koivut pois ja pyritään säästämään kuuset, jotka ovat parhaassa kasvussa. No mitä kuuluu niille männyille. Taitaa alle 10 kpl olla viel hengissä, semmoisia puuveneen kokkapuita. Mitä opimme tästä. Ihminen tehny suurimmat virheet. Ei ole haluttu kysyä metsältä, mitä haluatte. En oo mikään viherpiipertäjä tai joku luontoaktivisti, vaan ihan tavallinen ent, maatalousyrittäjä. Jos vaan on mitenkään mahdollista, kannattaa suosia metsiä, jotka ei ole yhden puulajin puupeltoja. Lehtipuun karikehan on lannoite. Eihän havupuista karise, kuin vamhemmat neulaset. Lehtipuut vaihtaa joka vuos. Miettikääs sen vaikutus maaperään. Siksi oon aina tapellut näitä viranomaisia vastasn. Nyt jo onneksi on muuttunut käsitykset siltä osin. Toinen on tietenkin teollisuuden kehittyminen ja varsinkin suomalaisen paperin laatu. Nyt jo kasvatetaan kloonattua haapaa paperiteollisuudelle. Minulla ollut v1960 4h palsta isän omistamassa metsässä. Veljen ja naapuripojan kanssa kylvettiin siemenet vakoihin jotka isä avas kultivaattorin piikeillä 2 kpl. Väli n 2m. Itse sitä hoidettiin, toisin alkuvuosina isän avustuksella. Hän sanoi, että saatte palkan hoitamalla. Eka harvennusrahat saatiin pitää. Siihen aikaan piti vesakkoa hävittää monesti ja kaikki kuusentaimet kaataa. No kyllähän männikkö nousi, joka piti sitten pystykarsia kahteen kertaan, kun piti jo eka kerran raivata liian harvaks, jota sitten arvosteltiin MHY,lle. Nyt siinä kasvaa 63 vuotias tukkimännikkö. P.S. jos haluaa lukea hyvän oppaan metsän kasvatuksesta, lukekaa Veikko Huovisen teos. Puukansan tarina.

[@raimosuoknuuti1082]

@@jukkah8797 Joo tää kommentti liittyi ihan omakohtaisiin kokemuksiin viime vuoskymmenten aikana. Eikä tässä ole tarkoitus ketään mollata tai negatiivisesti kommentoida. Oon yhen tubettajan kanssa jutellu ja hän on samaa mieltä, että ns vittuilulla ei mitään saavuta. On tullut joskus oltua vastakkain silloisen piirimetsälautakunnan kanssa, mitä tulee metsän hoitoon ja hakkuisiin. Sen minkä muistan, niin suurimmat virheet oman nuoruuden aikana tehtiin 70 luvulla. Oikeestaan muuhun ei voi ottaa kantaa, kun se saattaa perustua kuulopuheisiin. Muistan, kun 6 vuotiaana liityin veljen kanssa 4H kerhonn, joka oli maaseudulla aika yleistä. Oli oma kasvimaakin. Sitten veljen kanssa päästiin kylvämään aukkoon mä'nnynsiemeniä isän perässä, kun ajoi 2 piikkisellä kultivaattorilla 35 Massikalla pieniä kuoppia maahan ja sitten porukassa kylvettiin siemenet maahan. Tietäähän se, että heinää alkoi kasvamaan, sekä horsmaa ja metsävadelmaa. Monena vuonna iskän apuna oltiin männyntaimia pelastamassa. Sitten myöhemmin piti vesakot ruiskuttaa reppuruiskulla virallisten ohjeitten mukaan ja kaikki kuusentaimet pitä vesoa pois. Tämä oli sitä sen ajan viisautta, jota sitten arvosteltiin. Mutta mitäs teit, kun metsälaki oli takana ja ei saanut niistä poiketa. Mäntyä pidettiin ylivoimaiseti ykköspuulajina, sitten tuli kuusi. Haapa ja koivu oli roskapuuta. Onneks Vapo osti koivuhalkoa, jota sitten tehtiin joka talvi myyntiin. Tuossa aiemmassa kommentissa kerroin siitä 47 vuotiaasta kuviosta. Siinä oli silloin vanha kuusikko yhessä kohtaa, johon piti männyntaiamet istuttaa ja vielä savipohjamaahan. Sitä iskä kritisoi ja kysyi, miksi, koska kuusentaimia on tulossa ja laikutuksen jälkeen näkyi heti koivun taimia. Ei annettu luonnon hoitaa sita itse, Ala oli vaan n 40a Sitäpaitsi vielä kylätien varrella, josta oli hyvä kaikkien seurata sitä laillista metsän uudistamista, jolla ei ollu mitääbn tekemistä järjen kanssa. Hirvet söi kaksi kertaa männyn taimet, Piti sitten uudestaan istuttaa ja muut taimet jatkoi kasvamistaan. Eihän nistä männyistä koskaan mitään tullut, koska jäivät koivun ja kuusen tainten varjoon. Annettiin sitten olla, kun oli riittävästi taimia, ettei ollu vajaatuottoinen. Eipä päässy "herrat" valittamaan. No nyt sitten vuoskymmenten aikanahan siihen kasvoi koivuvaltainen metsä, jossa kuusta ja kymmenkunta väärää ja lenkoa nuorta kuitukoivua. Koivuista saatiin viime väljennyshakkuussa jo vaneritukkia. Mitä opimme tästä.. Älä hyvä ihminen tappele luontoa vastaan. Tahtoo vaan suurin viisaus olla lainsäätäjien tekemissä laeissa ja kerrostalossa asuvilla arvostelijoilla, joilla ei mitään kokonaiskäsitystä metsästä. Tottakai pitää uusi kasvu turvata ja metsää ei saa hävittää, mutta järki pitää olla, mitä tehdään ja milloin. Vanhassa metsälaissa oli hyviäkin kohtia. Yksi oli se uuden kasvun turvaaminen, jossa pantattiin hakkuitten lopputilistä summa sulkutilille, jolla saatiin metsä uudistettua. Mitä enemmän itse teit, siinä enemmän hankit. Tottakai taimet piti ostaa. Mutta jos itse istutit, niin säästit. Tämä laki tavallaan turvasi, sttä uusi metsä alkoi kasvamaan. Toinen asia oli liian nuoren metsän aukoksi tekeminen. Siinäkin oli minimiläpimitta, Alle sen, et voinut aukkoa tehdä, muuten kuiin hyvästä syystä, jonka piirimetsälautakunta tarkasti, (tyvilaho, maannousema, ym ym.) Täytyy vaan käyttää sitä ns maalaisjärkeä. Olkootkin mitä puulajeja vaan kasvamassa, niin mitä enemmän vihreää neulasmassaa ja lehtipuitten lehtiä, metsä voi paremmin. Karkesasti sanottuna metsän pitää näyttää harvalta harvennuksen jälkeen. Niinkuin sanoit, oksien pitää olla erossa toisistaan harvennuksen jälkeen. Jos on voimakas vuosikasvu, pitää seurailla. Sen helposti näkee, alkaako terve latvus pienentyä. Silloin tulee kiire. Niinkuin ihmisellä, joka kävelee vaan toisella keuhkolla hengittäen. Lehtipuu viellä joka vuos lannoittaa maapohjaa. Havupuut vaan pudottaa kuolleet neulaset. Jos haluaa, kannattaa lukea Veikko Huovisen kirjan "Puukansan tarina". Yks parhaita oppaista. Jos en väärin muista, kyseinen metsä elää vieläkin suojeltuna pohjois pohjanmaalla. (joku voi muistaa). Prkl, meinas tulla romaani. Aihe on vaan niin kiehtova, kun on 70 vuoden aikana nähnyt sen oman työn jäljen. Siinä on se paras palkka.

[@mikalipsanen]

tuo kuvio vaihtuu tuossa, kuusikko valtainen on harvennus kuvioo ja koivikko ensiharvennusta. hankalaa tollaseen on niitä laadukkaita puita jättää riittävää määrää, koska niitä ei ole. tuo kuvio oli välillä toisin paikoin sellasta että joutu jättää leppiäkin pystyyn että saa jäämään riittävästi runkoja hehtaarille.

[@raimosuoknuuti1082]

@@mikalipsanen Joo kyllä huomasin. Koivikoissa vaan tulee tuho herkemmin, niinku tiedät, koska saattaa metrikin tulla pituutta vuodessa. Onkohan ollu joskus ns kaskimaata (peltoa) muinoin. Mielenkiintoinen ja haastava kohde tehdä priimaa

[@kimmopainokallio3799]

Onkos 1510 vs. 1210 paljon leveys eroa ? Hyvin näkyy taipuvan harvennukselle 1510

[@mikalipsanen]

ei taida leveydessä eroa olla, ei se hyvin taivu, mutta jotenkii taipuu😅

[@kimmopainokallio3799]

@@mikalipsanen kuinka se vanha viidakon sanonta meni etti ison kanssa pärjää aina 😁 Onhan se tukin ajo kone aukolle.

[@mikalipsanen]

@@kimmopainokallio3799 😂

[@klausvehvilainen2237]

Voisitko kertoo meille uudemmille katsojille vähän tietoja koneesta. Esim. vuosmalli, paljon ajotunteja, eroja ponsseen yms..

[@mikalipsanen]

pistetään tää mieleen ja koitetaan tulevilla videoilla jotain saada kerrottua👍

[@hesejjoo830]

Jos hieman kiivaampi ihminen koettaa, hakata tai ajaa leppää ja muuta vänkkyrää, niin kyllä ne helposti tulee kirottua sen verran raskaasti, etteivät taida tuottaa kovin puhdasta energiaa….😅

[@mikalipsanen]

😂😂😂