Рет қаралды 6,319
Kaupunginorkesteri was a Finnish pop band from Kotka, a town on the southeast coast of Finland. The band was founded in 2001. Kaupunginorkesteri has recorded one album called Aplodeja (2003) and two singles "Hän lähtee" (2002) and "Anssi ei osaa tanssia" (2003). The melodies and lyrics of Kaupunginorkesteri's songs are regarded as exceptionally versatile and fascinating. All of Kaupunginorkesteri's members have played pop music also in a band called Gunk since 1999. The MySpace URL of this band: www.myspace.com...
The heart of Kaupunginorkesteri was the vocalist of the band, Martti Vuorinen, who wrote their songs. Nowadays, composer and lyricist Vuorinen lives in Helsinki. He spent his childhood in Kotka singing and writing in rock bands and studying the violin and piano. Vuorinen also has a strong background in classical music. He received his degree from the Sibelius Academy. He has signed as a songwriter to the Swedish company Bonnier Music Publishing and he works mainly in Helsinki and Stockholm, gaining recognition for his strong pop melodies and distinguishable lyrics. Vuorinen is writing for top selling Finnish artists. For example, Vuorinen composed the song "Leave me alone", which was sung by Hanna Pakarinen at the Eurovision Song Contest Finals in Helsinki in 2007. Additionally, he was nominated for a Finnish grammy in the same year. He also writes and sings in his Finnish band Gunk.
Tavallisia ihmisiä is a special case among the songs of Kaupunginorkesteri. Its strong influences from cracked power pop allow true rock mood in the guitar solos. The lyrics tell about love and everyday dramatics of human life.
Tavallisia ihmisiä
mies on yksi meistä ehkä teistäkin aivan kuka tahansa
arkiaamut ankeat hän sietää tienatakseen rahansa
nainen istuu samaan linja-autoon miehen kanssa aamuisin
en tiedä onko heitä oikeasti mutten kyllä usko haamuihin
joka ilta näkee unta mies kun vihdoin nukahtaa
että juoksee naisen luokse ja pyytää etkö vois
viedä minut täältä pois
ja hän on mies aivan tavallinen aivan täysin tavallinen
uskoo melkein kaikkeen paitsi siihen mihin ei
hän on nainen aivan samanlainen sattumalta tapasivat
vain en tiedä mitä kertoisin
ehkäpä he rakastuivatkin
mies katsoo telkkarista ostoskanavaa on vähän levoton
nainen peiliin tuijottaa ja miettii kuka ihme siinä on
mies puhuu kuolemasta ystäville mut ne sanoo elä nyt
ja miten oikeastaan voi ees kuolla jos ei koskaan elänyt
joka aamu bussissa mies naisen niskaa tuijottaa
nainen hymyilee kun tuntee rakkautta niskassaan
kun mies nousee pois se katoaa
ja hän on mies aivan tavallinen aivan täysin tavallinen
uskoo melkein kaikkeen paitsi siihen mihin ei
hän on nainen aivan samanlainen sattumalta tapasivat
vain en tiedä mitä kertoisin
ehkäpä he rakastuivatkin
kun mies herää aamulla kaikki oli unta
hän ajaa parran veri tippuu lavuaariin hiljalleen
hiljaa kuiskaa veisit minut pois
hän on mies aivan tavallinen aivan täysin tavallinen
uskoo melkein kaikkeen paitsi siihen mihin ei
hän on nainen aivan samanlainen sattumalta tapasivat
vain en tiedä mitä kertoisin
ehkäpä he rakastuivat
mies aivan tavallinen aivan täysin tavallinen
uskoo melkein kaikkeen paitsi siihen mihin ei
hän on nainen aivan samanlainen sattumalta tapasivat
vain en tiedä mitä kertoisin
ehkäpä he rakastuivatkin
tai ehkei heitä koskaan ollutkaan
ehkä he vain katosivat