Kuusiston linnan esittely Musiikki: Traveler by Alexander Nakarada @ SerpentSound Studios Licensed under Creative Commons Attribution 4.0
Пікірлер: 12
@gillespie24825 ай бұрын
0:21 Eikö tuon läntisen esilinnan pitäisi olla itäinen esilinna, kun koillinen ja eteläinen ovat noilla paikoilla?
@jounisatopaa5 ай бұрын
Hyvä huomio! Kyseinen kartta on museoviraston julkaisemasta oppaasta "Kuusiston linna ja kartano" vuodelta 2009 😊
@anttilehto49853 жыл бұрын
Kesällä 2007 tuli nähtyä Kuusiston piispanlinnan rauniot.
@pystykorva71143 жыл бұрын
Muistan lukeneeni jostain, mutta en nyt millään muista mistä, että jonkinlainen yleinen linnoja koskeva hävityskäsky on Suomessa annettu joskus. Niitä on jonkin verran mahdollisesti systemaattisesti hävitetty ja jopa rakennusmateriaalit kuljetettu pois. Esimerkkinä vaikka Hakoisten linnavuori, jossa on tiilien ym. jäänteitä, mutta koko kalliolta ei löydy tiilen tiiltä tai kiveä kiven päältä.
@jounisatopaa3 жыл бұрын
Hei ja kiitos mielenkiinnosta! En ole kuullut mistään hävityskäskystä. Suomessa on ollut jopa satoja muinaislinnoja, joista tuo Janakkalassa ollut on yksi. Täällä Turussa päin tunnetuin on Liedon Vanhalinna. Niitä on rakennettu kivikaudelta asti, mutta koska rakennusmateriaalina ovat toimineet pääasiassa puiset hirret, mitään ei ole enää jäljellä lukuun ottamatta pieniä metalliesineitä ja ruukunpaloja. Kivestä rakennetut linnat ovat uudempia ja niitä on hävitetty myös ihan sellaista syistä kuin tulipalot ja rapistuminen. Rakennusmateriaalit on luonnollisesti hyödynnetty, kun on saatu helpolla valmiiksi louhittuja kiviä. Ennen myös purettujen hirsirakennusten hirret hyödynnettiin uusien rakennusten rakentamisessa. Maata kertyy uskomattoman äkkiä rakenteiden päälle ja löytöjä voi tehdä vain kaivamalla.
@eevertl98692 жыл бұрын
Tuo hävityskäsky pitää paikkansa. Se on Nyköpingin resessi joka annettiin Kalmarin Unionin perustamisen aikoihin. Sen tarkoituksena oli purkaa kaikki Albert Mecklenburgilaisen aikana rakennetut linnat ja vähentää aatelisten valtaa. Tällä toivottiin stabiiliutta uudelle unionille ilman, että rälssi olisi noussut kapinaan Tanskaa vastaan. Tämän lisäksi Tanskan kuningatar Margareta kielsi aatelisia rakentamasta uusia kivilinnoja. Nämä kyseiset rajoitukset purettiin vasta 1480-luvulla. Tämän vuoksi Suomen kivikartanot ovat hyvin harvassa ja sijoittuvat lähinnä myöhäiskeskiajalle. Hakoisten linna ei puolestaan liity tähän ollenkaan vaan linna oli käytössä varhais- ja sydänkeskiajalla, mutta jäi kuitenkin myöhemmin läheisen Hämeenlinnan varjoon ja kuihtui.
@aulipeltoniemi89094 жыл бұрын
Hieno video ja kertoi paljon siitä millainen linna ennen oli. Kaunis on ollut.Harmi et on purettu uskonnon vuoksi.
@jounisatopaa4 жыл бұрын
Kiitos! Todellinen syy linnan purkamiseen lienee ollut sen huono kunto ja että kiville löytyi heti uutta käyttää.
@maicolx7774 жыл бұрын
Ikinä kuullutkaan...😣
@raunosatopaa7436 жыл бұрын
Mielikuvitusta.
@jounisatopaa6 жыл бұрын
Kuusiston piispanlinnasta ei ole olemassa ainuttakaan autenttista kuvaa ennen sen purkamista. Kuten videon lopputeksteissä lukee, rekonstruktiokuvat ovat yliarkkitehti Magnus Schjerfbeckin käsialaa. Hän oli Suomen historiallisen arkkitehtuurin tuntija. Näkemykset huoneiden käytöstä perustuvat arkeologien ja historian harrastajien havaintoihin.