Läskikapinasta 100 vuotta

Sata vuotta sitten 2.2.1922 puhkesi Savukosken ja Kuolajärven seuduilla aseellinen kapina. Sitä kutsutaan läskikapina-nimellä, sillä kapinaa johtaneen suomalaissyntyisen Jahvetti Moilasen kerrottiin pitäneen vallankumous- ja värväyspuheensa läskilaatikon päällä seisoen.
Taustaa
Läskiapina alkoi Savukosken Saparosokassa Kemi-yhtiön tukkityömaalla 2.helmikuuta 1922. Moilasen johtama ryhmä kutsui pääpirtin eteen tukkityöläisten joukon kuulemaan kapinajohtajan puhetta. Moilanen julisti vallankumouksen alkaneen Suomessa ja pyysi tukkityöläisiä mukaansa. Ryhmä kasvoikin monisatapäiseksi ”Pohjolan Punaiseksi sissipataljoonaksi”, joka myös aseistettiin Neuvostoliiton puolelta salakuljetetuilla aseilla.
Ennen Saparosokasta lähtöä takavarikoitiin Kemi-yhtiön kassa sekä lastattiin työmaan elintarvikevarastot hevosrekiin. Pääryhmä matkasi Martinkylän kautta Savukoskelle ja edelleen Kuolajärven kirkonkylälle. Pienempi ryhmä kävi takavarikoimassa rahaa ja elintarvikkeita Kuolajärven pohjoisosien tukkityömailta.
Kuolajärven kirkonkylällä kapinalliset riisuivat aseista rajavartioston henkilökunnan, katkoivat puhelinlinjat Kemijärvelle ja jatkoivat matkaa Alakurtille. Siellä mukaan liittyi muutamia perheitä lapsineen. Ryhmä eteni itärajalla ja ylitti sen 7.helmikuuta 1922.
Viiden vuorokauden pituisesta, mutta runsaasti huomiota saaneesta kapinasta järjestivät Savukosken kulttuuritoimi ja Itä-Lapin kuntayhtymä etäluentotilaisuuden 2.helmikuuta 2022 klo 18. Luennoitsijana paikallishistorian tutkija Erkki Hautala. Hän tarkastelee kapinaa osittain uudesta näkökulmasta kertoen muun muassa, mitä tapahtui Saparosokassa kapinaan liittyneille tukkityöläisille 1930-luvun Neuvostoliitossa.