Lestadiolaisuudesta - Pyhän Hengen virka, näin on aina uskottu ja eksklusiivinen seurakuntaoppi

[@mmusic8558]

Erinomainen video ja osaat hyvin argumentoida. Olen katsonut sitä pari kertaa. Olen rauhansanalainen ja meidänkin suunnallamme on joskus ajateltu, ainakin osittain, että lestadiolaisuuden ulkopuolella ei voi pelastua. Tämä opetus on kokonaan poistunut, eikä kukaan enää saarnaa sitä. Uskon, että SRK ei tule tekemään julkista päätöstä siitä, että he ovat olleet väärässä, mutta uskon, että eksklusiivinen seurakuntaoppi menettää merkityksensä, kun kukaan ei enää usko siihen. Silloin oppi ei enää ole voimassa, kuten ei ole rauhansanalaisuudessakaan nykypäivänä, vaikka mitään virallista päätöstä ei ole tehty.

[@juusolehtola5827]

Jep, näin mäkin luulen että tulee tapahtumaan. Tiedän, että nuorisossa on paljon ihmisiä jotka ei vl-piireissäkään ota enää kovin vakavasti tuota eksklusiivista seurakuntaoppia. Ihmisten pelastuksen näkökulmasta ois kuitenki parempi että asia voitais myöntää, koska mä uskon että eksklusiivisuus tuudittaa ihmisiä jatkuvasti väärään rauhaan.

[@mmusic8558]

Toinen aihe samaan teemaan on miten SRK-vanhoillislestadiolaiset voivat pitää Laestadius ja Luther uskovaisina. Olen ymmärtänyt, että pitää olla samassa hengessä kuin SRK jotta olisi uskovainen. Jos ei opeta kuten SRK, ei ole oikeassa uskossa. T. Palola taidettiin erottaa puhujan tehtävästä, koska hänen saarnojaan pidettiin liian kristuskeskeisiksi. Miten he voivat pitää Luther ja Laestadius uskovaisina, kun he opettivat niin keskeisistä asioista kuin kasteesta ja ehtoollisesta eri tavalla kuin SRK? Lutherin opetuksiin kasteesta ja ehtoollisesta voidaan ottaa selville jo vähäkatekismuksesta (Suomen evankelis-luterilaisen kirkon katekismus). Hän opettaa, että kaste uudestisynnyttää ja antaa syntejä anteeksi, ja että ehtoollinen antaa syntejä anteeksi. Minulla ei ole lähteitä, mitä Laestadius opetti kasteesta, mutta ehtoollisesta hän selvästi opetti, että se antaa syntejä anteeksi. Jos joku haluaa tarkistaa, mitä Laestadius opetti ehtoollisesta, niin lukekoon postillasta palmusunnuntain saarnan vuonna 1854. Tässä avainkohta tuosta Laestadiuksen saarnasta: "Ei ole siis Herran ehtoollinen ainoastansa yksi muisto Herran kuolemasta, eikä myös ainoastansa yksi rakkauden ateria, johon kristityt kokoontuvat rakkautta sytyttämään keskenänsä, vaan niinkauan kuin kristityt ovat syntiset, ja monessa asiassa puuttuvaiset, tarvitsevat he saada synnit anteeksi, sillä näin sanoo se suuri ehtoollisen pitäjä: “Tämä on minun vereni, joka teidän ja monen edestä vuodatetaan syntein anteeksi antamiseksi.” VISSIMMÄSTI ANNETAAN SIIS KATUVAISILLE SYNNIT ANTEEKSI HERRAN EHTOOLLISESSA, jos heillä on semmoinen usko, että he saavat synnit anteeksi. Mutta suruttomat ja katumattomat ei saa syntiänsä anteeksi Herran ehtoollisessa ..."

[@juusolehtola5827]

Joo oikein olet ymmärtänyt miten SRK opettaa. Itsekin oon ihmetellyt tuota että Lutherja Laestadius saattoi opettaa vaikka mitä eri tavalla ja silti niitä pidetään uskovaisina. Kaksilla valoilla ajamistahan tuo on. Tukeudutaan niihin ku se sopii omaan korvasyyhyyn. Samoin tukeudutaan Augustinukseenkin sillon kun se sopii omaan korvasyyhyyn.

[@okole41]

@@juusolehtola5827 Hahhah, SRK ei määrittele kenenkään Vl:n uskoa, vaan Raamattu!

[@juusolehtola5827]

​ @okole41 ​ lue kommentit niin ymmärrät mistä puhutaan. Kukaan ei ole väittänyt että SRK määrittelee jonkun yksittäisen vl:n oppia. On vain puhuttu siitä, miten SRK-vanhoillisuudessa asioista opetetaan, eli miten vanhoillislestadiolaiset uskovat. Toisekseen, jos nyt totta puhutaan, en kyllä tunne kuin pari vllää jotka osaisivat uskoaan Raamatulla perustella jos nyt alkaisin tenttaamaan, joten tuo sun ylimielinen asenne ei paljoa kerro asioiden todellisesta tilasta. Suurinosa vllistä uskoo vain kyseenalaistamatta kaiken mitä puhuja pöntöstä kertoo, koska he eivät tunne Raamattua sen vertaa, että kykenisivät kyseenalaistamaan edes, se on selvä fakta.

[@juhanaokkonen9370]

Olen itse lestadiolainen. Hyvä herätys meille kaikille uskoville tämä video. Meidän pitää pitää Jeesus aina etusijalla. Meille lestadiolaisille tämä on monelle lapsuuden usko ja herkästi sitä saattaa erehtyä asiassa kuin asiassa, mutta taivasmatkalla tässä yritetään kilvoitella jotta päästäisiin kerran perille taivaan kotiin. Olen kokenut seurakunnan jo 33 vuotta ja pois en vaihtaisi. Liikkeen sisällä olen kokenut oloni kotoisaksi taivastieksi. Tätä maallista aikaa varten tarvitsemme toistemme tukea ja nöyrää mieltä että pysyisimme uskossa. Arjessa asiat monesti unohtuvat ja syntikin saa sijaa. Joskus se seurakunta seuroihin lähteminen kolmen lapsen kanssa tuntuu raskaalta ja mielikin maassa väsymyksestä. Silti kun sinne itsensä ja perheensä saa raahattua niin huomaa sen kun kuuntelee Jumalan sanaa luettuna ja saa köyhälle sielulle ravintoa. Ihanan kevein askelin sitä sieltä lähtee ja ajattelee että kannatti taas tulla ja voi kun kaikki saisivat sitä salattua sielun ravintoa. Siunausta kaikille uskoville ja uskomattomille❤

[@juusolehtola5827]

Milloin olet tullut tuntemaan Kristuksen? Kirjoituksesi on hyvin tyypillinen esimerkki vanhoillislestadiolaisesta kielenkäytöstä :)

[@juhanaokkonen9370]

Olen tuntenut Jeesuksen ja hänen töitään jo lapsesta saakka. Olen käynyt lapsena pyhäkoulussa ja siellä hänestä opetettiin. Raamattuluokassakin olen käynyt ja siellä opetettiin myös Kristuksesta. Myöhemmin lähellä aikuisikääni oli vastoinkäymisiä elämässä ja rukoilin silloin paljon. Vieläkin myöhemmin opin miten rukouksiini vastattiin. Aikuisiällä myös tulee opiskeltua Raamattua ja sitä kauttaa oppii ja oivaltaa vielä lisää Kristuksesta. Olen tarkoin varjellut uskoa ja pyrkinyt sitä tilanteen tulle tuomaan myös esille muille ihmisille. Olen yrittänyt avoimesti ja rakentavasti luoda hedelmällistä keskustelua uskomisen asioista. Uskomisen lisäksi olen siis pyrkinyt elämään uskovaisen ihmisen elämää. En minä täydellinen ole mutta uskovainen kuitenkin. Yritän kaikintavoin säilyä uskomassa ja opetella vielä enemmän Kristuksesta. Mitä minulta puuttuu? Onko kielenkäytössäni jotain vikaa? Enkö riitä mielestäsi Jumalalle? On mahdollista että ihminen säilyy lapsesta saakka uskovaisena jos ei erikseen kiellä uskoaan, tai tekojensa kautta kadota sitä. Itsekin uskot että lapset kelpaavat Jumalalle? Ymmärrän jos on erilaisia kokemuksia että vaikeuksien kautta löytää elävän uskon ja ajattelee että ei voi tuntea Kristusta jos ei ensin tapahdu sitä tai tätä. Jumala kuitenkin pitää minustakin huolta ja olen siitä saanut kokemuksenkin. Olin silloin rukouksessa ja tivasin moneen otteeseen vastausta Jumalalta. Kiukuttelin kuin pieni lapsi isälleen vastausta ja silloin sain nähdä näyn edessäni jossa Raamattu ojennettiin aukinaisena pienemmälle ihmiselle noin 7 vuotiaan ikäiselle ja hän antoisen vieläkin pienemmälle lapselle. Olin hämilläni hetken ja muistinko edes kiittää siitä en muista ainakaan. Oli vähän jännä olo. No sitten ajattelin että tässä minua muistutetaan siitä miten minun tulee tyytyä lapsenomaiseen uskoon ja luottaa Taivaan Isään mitä hänellä on mielessään maailman tapahtumista eikä alkaa ennustajaksi sen enempää. Myöhemmin tuli sitten Raamatun kohta mieleen missä Jeesus ilmestyi opetuslapsille ja kysyi Pietarilta kolme kertaa että rakastatko sinä minua enemmän kun nuo muut. Jeesus vastasi aina vain takaisin että ruoki minun lampaitani. Vastasiko Jeesus minulle saman? Olin nimittäin käyttäytynyt vähän kuin tuo Pietari silloin. Olin myös lukenut että etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan ja kolkuttelin ihan tosissaa :) No olen siitä saakka suhtautunut uskon asioihin paljon paljon nöyremmin ja yrittänyt ruokkia lampaita. Eli rakkaudella kohdella muita jotta usko joka minulla on tuottaisi Jumalalle satoa. En tarkkaan tiedä vieläkään mitä minulle tarkalleen ottaen haluttiin kertoa. Jos tulee jotain mieleen niin saa kertoa. Koin kuitenkin silloin hätää maailman tapahtumista eli tästä koronavirus hommasta. Koin että meille syötettiin siinä pajunköyttä ja sitä kysyin että mistä tässä on kysymys. Jokatapauksessa elämäni sai uuden suunnan ja jätin suurimmaksi osaksi nämä asiat maailman tapahtumista ja aloin enemmän keskittyä elämän tärkeimpään lahjaan uskomisen lahjaan ja sitä kautta oppia tuntemaan vieläkin enemmän Jeesuksesta ja hänen elämän asenteestaan.

[@juusolehtola5827]

@@juhanaokkonen9370 Kiitos tästä kommentista, aina kiva kuulla muiden kokemuksista! Tosi hyvä, että tahdot tuntea Kristuksen ja etsit Hänen tahtoaan. Tuohon sun näkyyn liittyen tulee mieleen, että ehkä Jumala nimenomaan halusi sanoa sinulle, että meidän koti ei ole täällä, eikä meidän päämäärä ole tämä maailma ja siksi olennaisinta on etsiä Jumalan tahtoa niinkuin lapsi, luottavasti ja kysellen, uteliaasti ja periksi antamatta ja kasvaen, koska ainoa tärkeä asia on tuntea Jumala, kohdata Hänet ja saada Häneltä todellinen elämä. Ja tämä Herran etsiminenhän ei pääty siihen kun ihminen tulee tuntemaan Jumalan, vaan se jatkuu taivaaseen asti, kunnes näemme täydellisesti, Paavalia lainaten. Joo uskon, että lapsi pelastuu, jos hän kuolee, mutta ajattelen, että on väistämätöntä, että ihminen tullessaan ikään, jossa hän on vastuussa Jumalalle itsestään, lankeaa pois elävästä uskosta. Eli uskon, että syntiinlankeemuskertomus sen lisäksi, että kertoo jotakin ihmiskunnan historiasta, on todellisuus, jonka jokainen ihminen kohtaa. Ja tämä on se mun huoli lestadiolaisten kohdalla, kun opetetaan, että joku voi säilyä lapsuuden uskossa aikuisuuteen asti. Ei voi, koska kukaan ei pelastu vanhempien uskolla, sillä naiivilla lapsena vanhemmilta omaksutulla uskolla. Jokaisen tulee itse henkilökohtaisesti kohdata Kristus todellisesti, ei vain Raamatusta lukemalla, vanhempien tai puhujien kertomana tai pyhäkoulussa oppimalla. Koska elävä usko ei olennaisesti ole muuta kuin Kristuksen tuntemista henkilökohtaisesti, ei kirjan tai muiden todistuksen kautta. Toinen asia on, että jotkut ovat kohdanneet todella Kristuksen todella nuorina ja jotkut ovat selvästi tulleet elävään uskoon jossakin elämän vaiheessa, vaikka eivät osaa tarkalleen sanoa milloin. Näistä syistä olen sanonut videoilla, että tärkeintä on ne uskon hedelmät. Kokemuksia on kaikilla monenlaisia ja jokaisen kohtaaminen Kristuksen kanssa on erilainen (toisilla se on niinkuin Paavalilla, että se on vahva ja järisyttävä kokemus, itselläni oli hyvin tämänkaltainen, toisilla se tapahtuu rauhallisemmin ja voi olla, että enemmän niinkuin auringon nousu, hitaasti mutta varmasti ja selkeästi), mutta loppupeleissä se mikä kertoo, onko usko aito vai ei, ei ole kokemukset tai tunteet, vaan se, miten se todellisesti vaikuttaa tässä ihmisessä. Minä en tunne sua henkilökohtasesti enkä osaa sanoa, miten sulla on tapana puhua ja ilmaista asiat, en tiedä millainen ihminen olet ja millainen olet ollut jne, niin en mieluusti lähde arvioimaan sinun sieluntilaa. Jokainen voi itse arvioida omaa tilaansa Raamatun valossa totuudessa. Mutta yhden huomion olen tehnyt: Tämän sinun kysymyksen "Mitä minulta puuttuu?" kysyi aikoinaan Paavo Ruotsalainen, joka oli nuori mies ja etsi Jumalaa. Hänellä oli nämä kaikki mitkä sinullakin, hän rukoili ja oli lukenut ahkerasti Raamattua, mutta tuntui siltä kuin jotakin puuttuisi. Hän oli kuullut, että seppä Högman oli Jumalan mies ja lähti lopulta hänen luokseen saamaan neuvoa ja hän sai vastaukseksi tuohon esittämäänsä kysymykseen seppä Högmanilta, joka hänet elävään uskoon opasti, että "Yksi sinulta puuttuu, ja sen mukana kaikki, Kristuksen sisäinen tunteminen". Ja en voi välttyä siltä ajatukselta, kun luen sun kommentteja, että kyllä, vaikutat olevan vilpitön ja etsit Jumalaa. Mutta sun tapa puhua Kristuksesta on aika etäinen, tuntuu siltä, että olet oppinut hänestä ja yrität elää samalla asenteella kuin Hän, mutta jotakin puuttuu, tuntuu siltä, että todellinen ja elävä suhde Häneen puuttuu. Ja jos tämä mun huomio on oikea, niin herää kysymys, että onko jotain, mistä et ole valmis luopumaan Kristuksen vuoksi? Ja se mitä olen myös yrittänyt näiden videoiden kautta sanoa, on: vastaus tuohon edellä mainittuun kysymykseen hyvin usein on se (kuollut) usko. Itselläni se oli juuri tuo, en ollut valmis sanomaan Herralle, että vaikka joutuisin luopumaan kaikesta, jopa tästä uskosta (lue: luottamus vanhoillislestadiolaisuuteen) joka minulla on, niin seuraan sinua. Ja tiiän, että tämä on pahennus vanhoillislestadiolaiselle, mutta en tarkoita, että pitäisi luopua vanhoillislestadiolaisesta yhteisöstä. Mulle on täysin yhdentekevää missä kaikki on, kunhan on jossain seurakunnassa (tosin vl-liike ei minusta tue kristillistä elämää ja kasvua kovinkaan hyvin). Tarkoitan vain sitä, että väärä luottamus kaikkeen muuhun paitsi Kristukseen täytyy murskata, sen täytyy väistyä, vaikka se olisi se kaikkein tärkein ja rakkain. Jeesuksen sanat on kuitenkin selvät: "Jos joku tulee minun luokseni mutta ei ole valmis luopumaan isästään ja äidistään, vaimostaan ja lapsistaan, veljistään ja sisaristaan, vieläpä omasta elämästään, hän ei voi olla minun opetuslapseni. Joka ei kanna ristiään ja kulje minun jäljessäni, ei voi olla minun opetuslapseni." (Luuk. 14:26-27) Eikö monelle vanhoillislestadiolaiselle vanhoillislestadiolaisuus, se yhteisö ja seurakunta ole melkein kuin henki ja elämä? Ja Jeesus juuri sanoo tuossa, että pitää olla valmis luopumaan jopa omasta elämästään. Koska ainoastaan se, joka on valmis luopumaan kaikesta, saa omakseen elämän, todellisen elämän. Tiedän, että tämä ei kuulosta kovin lestadiolaiselta, eikä varsinkaan siltä, että "usko vain synnit anteeksi niin muuta ei tarvita", mutta se on Jeesuksen sana, ei minun keksimä. "Tietäkää siis: yksikään teistä ei voi olla minun opetuslapseni, ellei hän luovu kaikesta, mitä hänellä on." (Luuk. 14:33)

[@juhanaokkonen9370]

Kiitos hyvästä pohdiskelusta. Tuohon näkyyn liittyen ajattelen juurikin samalla tavalla. Kyllä se on juuri näin että jos ei ole valmis luopumaan kaikesta Jeesuksen edessä ei ole valmis sydämmessään ottamaan vastaan Hänen sovitustyötään sielunsa pelastamiseksi. Näin ollen ei minulta mitään puutu. Kysymys oli sinulle eikä minulle. Tuohon lapsuuden uskoon liittyen palaan vielä sen verran että olet oikeassa siinä että ihminen lankeaa mutta ei automaattisesti eroa Kristuksesta jos sitä ei erikseen itse tee. Ajattelen että Jumala ei hylkää nuorta hänen joutuessaan syntiin vaan opastaa takaisin lampaansa jos ihmisellä itsellään on vain tahto säilyä uskomassa. Raamatusta löytää myös vertauksia Jeesuksen opettamana tästä. Jumala antaa ihmiselle vapauden itse valita eikä työnnä pois. Tämä on siis minun henkilökohtainen kokemukseni ja näin minulle on myös opetettukin. Olet kuullut varmaan seuroissa puhuttavan tästä seuraavin sanoin. Aina kun synti tarttuu ja matkan hitaaksi tekee. Eli tässä puhutaan siitä lankeamisesta ja siitä miten synnin seurauksena ihminen on vaarassa menettää tämän elävän uskon. Alkaa kokemaan ulkopuolisuutta Jumalan armosta aivan kun se ei hänelle kuuluisi enää. Alkaa myös nähdä erilaisia epäkohtia kun katse väistyy pois Kristuksesta. Lopulta voi käydä niin että jokin yksittäinen asia saa ikään kuin olla viimeinen pisara. Ihminen vaeltaa tuolloin vaistojensa varassa enemmän kuin Jumalaan luottaen. Sielunvihollinen ottaa enemmän tilaa ja jos mahdollista eksyttää tässä kohtaa uskovaisen. Hidas matka on kuvaus tuosta välivaiheesta. Jumalan puolelta liitto ihmisen kanssa ja Jeesuksen sovitustyönkautta on voimassa tälle syntiselle ihmiselle niin kauan kun armon aikaa on jäljellä. Eli ei Jumala hylkää meitä synnin vuoksi vaan me itse joudumme eroon Jumalasta jos synti saa tärvellä sielumme. Me itse hylkäämme lopulta Jumalan ja sitä kautta Kristuksen sovitus ei ole voimassa meille meidän oman toiminnan takia. Olen myös pohtinut että onko sinulle saattanut käydä näin kun olet kertonut että olet ollut onneton vaikka olit lestadiolainen. Tämä sana onneton nimittäin kuvaa juuri tätä välivaihetta. Siinä näkee ikätovereidensa tekevän kaikenlaista mikä ei kuulu uskovaisen ihmisen elämään mutta, jos he eivät erikseen lähde kieltämään heille portit on avoinna aina takaisin lähemmäs Kristusta. Sana Kilvoittelu tarkoittaa sitä kun ei pysy synnittömänä mutta kaikesta huolimatta haluaa säilyä uskomassa. Jumala näkee sen kilvoittelun mitä ihminen tekee ja antaa voimaa ihmiselle kuitenkin säilyttää uskonsa ilman hänen sitä erikseen pyytämättäänkin. Kilvoittelu on uskovaisen jokapäiväistä elämää. Ei kannata tunneelämän antaa harhauttaa jos sinulla on itsellä ollut ahdistus kun olit lestadiolainen. Sehän on vain seurakunta eikä se seurakuntatalo ole kuin rakennus. Ihmiset sen sisällä samanlaisia erehtyväisiä kuin kaikki muutkin. Ei parempia tai huonompia. Älä anna myöskään yrityksen nimen häiritä se on maanpäällistä rekisteröintiä varten nimetty. Katso sen sijaan sydämmeen. Minäkin olen erehtyväinen Jeesuksen opetuslapsi.

[@juusolehtola5827]

@@juhanaokkonen9370 Mä en koskaan sanonu, että sä et ois elävässä uskossa, koska en tunne sua ni en voi sanoa, siksi en vastannu suoraan sulle tuohon että mitä puuttuu, koska mistä mä tiiän puuttuuko sulta mitään. Mähän en oo sanonu, että lestadiolaisuudessa ei voi tulla elävään uskoon tai että siellä ei ole ketään elävässä uskossa. Mun videot on tarkoitettu just sitä varten että ihminen, erityisesti lestadiolainen tässä tapauksessa voi Raamatun valossa pohtia onko elävässä uskossa vai ei, ja jos sä oot vilpittömästi sitä mieltä että oot, ni mul ei oo ongelmaa sen kanssa. Mutta niinku sanoin, totesin vaan sen, minkä huomion mä tein. Tuohon lapsenuskoasiaan, mä oon hieman eri mieltä. Mut en mäkään aattele, että Jumala sinänsä hylkää, vaan että ihminen itse hylkää Jumalan. Jumala kutsuu, niinku kutsui Aadamia ja Eevaa kun he pakenivat ja piiloutuivat Jumalaa paratiisissa. Mutta joo, ajattelen tosiaan, että syntiinlankeemus tapahtuu jokaisen kohdalla ja jokainen joutuu eroon Jumalasta. Ja uskon, että nimenomaan siksi kristityssä perheessä kasvaneet kristityt on niin suolattomia (ei itseasiassa koske pelkästään vl), koska ne ei usein tunne Jumalaa, koska ne on kääntyny pois Jumalasta mutta ei koskaan oo oikeesti tehny parannusta takasin, vaan ajattelee että on kristitty vaikka oikeesti on tekopyhä. Kun olin lestadiolainen niin olin todella tunnontarkka ja yritin elää niinkuin uskovaisen kuuluu. Ja en tietoisesti ollut synnissä ja jos olin ollut niin ripittäydyin. Vaikkakin näin jälkeenpäin, ja taidan sen siinä mun kääntymysvideolla sanoakin, että mulla oli epäjumalia, esim mun työ ja myös vl-liike, mutta en ymmärtänyt sitä, koska olin omavanhurskas, luulin että olin elävässä uskossa kun tein kaikki asiat mitkä siihen kuuluu (mutta en olisi sillon koskaan myöntänyt että olen omavanhurskas, ajattelin vilpittömästi että olin armosta uskomassa). Mutta ydinongelma oli se, etten koskaan ollut edes tullut aitoon synnintuntoon, vaan se synnintunto mikä mul oli ollut, oli lähinnä psykologista huonommuudentunnetta, eikä auttanu mua lähemmäs Jumalaa, vaikka parannusta teinkin. Tämä vaan kertoo sen, miten herkästi ihminen saattaa eksyä. Ei mun ahdistus tai onnettomuus sinänsä liittynyt lestadiolaisuuteen niinkään ku siihen, että en tuntenut Jumalaa. Monesti oon senkin jälkeen käyny seuroissa tsekkaamassa mitä entiseen hengelliseen kotiin kuuluu, mutta ei mul ikävä oo kyl vanhoillislestadiolaisuutta, oon löytäny oman paikkani katolisesta kirkosta eräästä yhteisöstä, jossa on itseasiassa paljon niitä elementtejä, joita lestadiolaisuudessa on ollut alunperin. Mun näkökulmasta vl opetus on tosi ohutta eikä sillä ole mitään annettavaa mulle, koska se ei tue oikeen uskossa kasvamista juurikaan, siksi en oo tulossa takas, myös toki siksi että en usko että vain siellä voi pelastua, koska mä oon pelastunu ei-vl kontekstissa ja se on kokemus, jota ei voi kieltää, jos sen tekisin, niin olisin epärehellinen sekä itselleni että muille sekä Jumalalle.

[@henryhonkonen2433]

Hienoa, kun tänä päivänä on uskonpuhdistajia, jotka uskaltaa naulata teesinsä julkisesti. Siunausta ja Jumalan johtatusta Jeesuksessa Kristuksessa sinulle Juuso Lehtola.

[@juusolehtola5827]

Ajattelen itse, että ihminen voi toki tulla uskoon yksinäisyydesäkin ja saada synnit anteeksi rukoilemalla, mutta ei kykene säilymään uskossa pelkästään itsekseen.

[@vaeltaja7269]

Kyllä uskova tarvitsee tuekseen hengellisen kodin, yhteyttä tosiin uskoviin. Maissa joissa kristinusko on kielletty voi olla yksin ja salaa uskossa ja uskon että Jumala ymmärtää ja vahvistaa jos olosuhteet ovat vaikeat. Uskomattomatkin kaipaa vertaistensa seuraa ja on outoa jos uskova haluaa olla yksinäinen susi.

[@okole41]

höpö höpö. Syntejä ei anteeksi saa rukoilemalla. kaverihan on pihalla ku lintulauta

[@vaeltaja7269]

@@okole41 Millä tavalla ne sitten saa anteeksi?

[@juusolehtola5827]

​​@@okole41 kun kerran puhut noin suuria sanoja, niin kerropa meille nyt missä Raamatussa sanotaan, että syntejä ei missään tapauksessa saa anteeksi rukoilemalla? On helppo huudella, mutta tarttisi vähän jotain sen huutelun tueksi myös.

[@soijufamu5470]

Rukouksella ja uskomalla Jeesus Jumalan pojaksi ja kun uskova on julistanut kaikki synnit anteeksi, pelastuu. Pyhä Henki sitten alkaa vaikuttamaan tekoja, mitkä on Herran mieleen. Omilla teoillaan kukaan ei pelastu, vain Jeesuksen veri pelastaa. Raamatusta selviää Jumalan tahto ihmisiin nähden. Lue sitä.

[@vaeltaja7269]

Joka uskoo Vapahtajaan Jeesukseen Kristukseen niin pelastuu. Välttämättä ei tarvitse kuulua mihinkään venekuntaan pelastuakseen. Ja synnit voi saada anteeksi rukoilemalla henkilökohtaisesti Jeesukselta synnit anteeksi. Olen vapaasuuntainen. Surullista että ihminen rajaa taivaaseen pääsyn ja pelastuksen vain omaan kuppikuntaan kuuluvaksi. Hyvä video.

[@Topsiekku]

Se on aina jos ihmiset ei itse lue Raamattua niin ajautuvat johtajien viemänä harhaan. Jumala määritteli miten pelastutaan ja se löytyy sanasta. Voihan se pönkittää omaa" me" fiilistä, mutta sille Jumala ei anna mitään arvoa. Totuus ratkaisee.

[@hueylongenjoyer3747]

Mitä käytännössä tarkoittaa usko vapahtajaan Jeesukseen Kristukseen? Annan muutaman esimerkin pelastuuko kyseinen henkilö: 1. Uskoo Jeesuksen olevan Jumala ja meidän Vapahtaja, mutta pitää koko Raamattua valheena. 2. Sama kuin 1, mutta uskoo Muhammedin myös olevan profeetta 3. Sama kuin 2, mutta ei usko Jeesuksen olevan Jumala. 4. Uskoo kolmeen jumalaan, kolminaisuuden sijasta mutta uskoo silti Jeesuksen olevan vapahtaja.

[@ollieleivos3746]

Käsitelty teema saa lisäväriä, kun tietää että moni lestadiolaisporukka jakaa samat opin vääristymät -ja samoilla perusteilla

[@juusolehtola5827]

Jep, tämä on aivan totta! Suomessa esim esikoislestadiolaiset on lapinvanhimpia lukuunottamatta aivan samanlaisia kuin vanhoilliset, samoin OALC Amerikassa. FALC eli töröläläisyys on, voi sanoa, täysin sama kuin LLC/vanhoillislestadiolaiset. Ja kaikilla samat selitykset.

[@soijufamu5470]

Jos vl tms porukka pitää itseään ainoina oikeina uskovina, silloin korotetaan itseä siis omia tekoja. Jeesus on tie, totuus ja elämä. Miettikää. Ei mikään ryhmä pelasta. Totuus löytyy Raamatusta ja Jeesus antaa sisäisen rauhan, jota maailma ei voi antaa.

[@juusolehtola5827]

Kyl ne pitää itseään ainoina oikeina uskovina. Toki joukossa on aina pari jotka ei allekirjota sitä, mutta se on virallinen opetus.

[@okole41]

Mitähän sä höpöttelet?

[@juusolehtola5827]

Meilläpäin sanottiin että se koira älähtää mihin kalikka kalahtaa.