Olisi hienoa jos näiden seminaarien sisällöstä / aiheista olisi otsikossa maininta, niin että Google löytäisi nämä. Etsimällä tiettyjen hakusanojen mukaan näitä ei löydy, vain sattumalta törmää näihin mielenkiintoisiin seminaareihin.
@koskela77 Жыл бұрын
Kirjoita tuo näkökulmia Suomen historiaan 2020. Ja laita videohaku. Sen jälkeen vaihda videohaku kaikki. Älä muuta hakusanaa. Näin voit tarkistaa googlesta.
@pekde Жыл бұрын
@@koskela77tätä täsmähakua ei tarkoitettu. Vaan jotta voisi löytää sattumalta.
@aisne4363 Жыл бұрын
Kiitos Jyrki❤ kuuntelin mielenkiinnolla ja niin kuin aina- nostatit positiivisuudellasi/ rehellisyydelläsi ” henkeäni” heti näin aamutuimaan🤗 torstai on todellakin toivoa täynnä🙏🏻… ja siihen kun heittää säkillisen ❤ niin kyllä tästä hyvää tulee. Mahtavaa että olemme siirtyneet sykleissäkin + puolelle. Eikä jaksa ketään todellakaan väkisin herätellä vaikka joskus lähetänkin tietoa eteenpäin… koen että niin voi tehdä ja jokainen lukee sen sitten jos kiinnostaa…👌🏻 Mukavaa ja voimaannuttavaa Suomen kesää Jyrkille ja kaikille ❤🦋🌱🌷☀️🌸❤️💜
@eskokoskenranta6280 Жыл бұрын
Eikö tuota videota saa vihdoin editoitua, yli kahdeksan minuuttia tyhjää alussa, lisäksi tarpeeton tauko, jopa Kouvolassa luulisi löytyvän henkilön joka saa nämä hoidettua, amatööritasoa. Hienot luennot silti, kiitos.
@jaribuuri271111 ай бұрын
OK , LAAKSONEN JA VISURI ASIAN PÄÄLLÄ - KUTEN AINA !!!
@vesajuola59683 жыл бұрын
se 1:7 tulee sallan rintamalta, petsamossa oli 1:100. niin se sallan suomalainen joukko-osasto oli oulunpataljoona, eli tunnetaan nimellä Ruotsalais Prikaati joka perustettiin oulussa 1918 Raahen ja Oulun rykmenteistä.
@mikaollila-w6g Жыл бұрын
niin se on ku vanahaa korjaa menee aikaa ja tupakkia mutta monesti halavempi tapa tehä ku uusia kokonaan..tarpeensa mukaan ite kukin tekee.
@vesajuola59683 жыл бұрын
luento oli erinomainen, molempien toimesta, vaikka kyllä tiedän ettei Pekka pidä spekuloinnista, kun siihen on hankala löytää dokumentoitua faktaa. mutta aina jotain löytyy, mutta jos operaatio ei edes toteudu, niin vaikeaksi menee.
@vesajuola59683 жыл бұрын
Niin ei kaikki saksalaiset oleet Nazeja, vaikka käytännössä ei muutakaan vaihtoehtoa ollut, Wehrmacht, vastusi Adolf Htleriä ja perusti salaliiton jo 1938, mutta salaliitto oli heikko, mutta salaliitolaiset paljastuivat vasta 1943 joista kuuluisin lienee armeijan tiedustelun päälikö Wilhelm Franz Canaris, hän kuoli keskitysleirillä 9. huhtikuuta 1945. Joulukuussa 1942 Suomen päämajan tiedustelupäällikkö eversti Aladár Paasonen tapasi Canarisin Kööpenhaminassa ja esitti tälle kahdenkeskisessä keskustelussa rohkeasti oman pessimistisen näkemyksensä sodan lopputuloksesta niin Saksan kuin Suomenkin kannalta. Paasosen yllätykseksi Canaris sanoi olevansa täsmälleen samaa mieltä: "Saksa ei voi voittaa sotaa.
@vesajuola59683 жыл бұрын
Ardennien taistelu on myös hyvä esimerkki huollon laiminlyönnistä ja ilmeisesti myös salaliitolaisten toiminnasta. niin hyökkäys perustui kolmen armeija kunnan hyökkäykseeen, jolla oli tarkoitus lyödä kiila Brittijoukkojen ja Amerikkalaisten joukkojen väliin, Tarkoitus oli että ss-joukot etenee keskeltä ja eristää Britit ja etelän armeija ryhmä tukee ja sitoo Amerikkalaiset taisteluun. myös pohjoisen jalkaväen piti tehdä sivusta isku ja sitoa sen jälkeen Britit taisteluun, tuota armeijakunnan jalkaväen hyökkäystä ei koskaan tapahtunut, niin jalkaväki kyllä tarvitsee tykistön tukea, mutta saksan armeija säästi tykistöstä ja valmisti panssareita, joita ei ollut pohjoisen armeijan ryhmällä. koko hyökkäys tyrehtyi ja pohjosesta ehditiin organisoida motorisoituja joukkoja, jotka onnistui tehdä syvät kiilat saksalais joukkojen keskinmäisen armeija ryhmän sivustoille ja koko tavoite jäi saavuttamatta. niin saksalaisilla oli huoltoongelmia polttoaineen osalta, mutta ei sitä pohjoisen sivusta hyökkäystäkään koskaan tullut. se olisi ollut aika paha isku liittoutuneille, vastaavanhyökkäyksen saksa teki myös ensinnmäisessä maailmansodassa.
@vesajuola59683 жыл бұрын
Ardennien ei kovin iso alue ole, mutta molemmin puolin oli joukkoja yhtäpaljon kuin koko suomenarmeija yhteensä, eli puoli miljoonaa miestä. mutta ei oikein mennyt putkeen silti.
@vesajuola59683 жыл бұрын
Ei länsijoukot olisi ehtineet apuun, Norjan miehitys sota käytiin huhti-kesäkuussa 1940
@vesajuola59683 жыл бұрын
ja apujoukoista keskustltiin vasta maaliskuussa 1940 ja oli määrä saapua vasta huhtikuussa 1940 ja vain ensinmäinen ryhmä.
@vesajuola59683 жыл бұрын
ja Danqurkin taistelut käytiin jo 26. toukokuuta ja päättyi 4. kesäkuuta 1940
@vesajuola59683 жыл бұрын
kyllä tästä spekuloida voi, mutta ei se muuta mitään kun länsi oli auttamattomasti jo myöhässä: Norjan armeija pantiin liikekannalle, kutsuun vastasi noin 40 000 miestä. Armeijan aseistus oli erittäin huono, mutta taisteluhenki sitä vastoin hyvä - aseisiin saapuneet olivat pääosin intohimoisia patriootteja. 14. huhtikuuta varsinainen liittoutuneiden siirtoarmeija, noin 10 000 miestä, joka muodostettiin alun perin auttamaan Suomea, nousi maihin Namsoksessa (operaatiot Henry ja Maurice), Åndalsnesissa, Ålesundissa ja Moldessa (operaatiot Primrose ja Sickle) sekä Narvikissa (operaatio Rupert). Tarkoitus oli vallata takaisin Trondheim, jotta Norjaan saataisiin suuri sillanpääasema. enimmillään Saksalaisjoukkoja oli Norjassa 400 000 miestä
@vesajuola59683 жыл бұрын
ei länsivallat voi lähettää joukkoja skandinaaviaan, jos kaikki ovat puolueettomia valtioita ja talvisota alkoi vasta marraskuussa, jolloin voisi lähettää joukkoja, mutta yhä muut olivat puolueetomia valtioita. sama ongelma oli ranskassa olevilla siirtomaajoukoilla, ei ne voi Belgiaan marssia ilman Belgian suostumusta, Dunquerissa oli 338000 miestä ja aika iso joukko niin pienellä alueella, mutta norjassa vain vasta 10000 miestä.
@vesajuola59683 жыл бұрын
Mutta kyllä länsivaltojen tuella oli se merkitys että se varmasti nopeutti talvisodan aselevon syntyistä. ja myös jatkosotaan sillä oli se merkitys, että Saksa lähetti 200 000 miestä lappin, mikä mahdollisti Suomalaisjoukkojen siirtoa etelämmäs. Suomi olisi ollut uhka saksalle, jos Suomi olisi ollut lännen liittolainen 1940 jälkeen.
@untofrederik3 жыл бұрын
No sieltä tuli Oula II .
@vesajuola59683 жыл бұрын
niin kyllä pekka on hyvä, vaikka hänelle skenaariot eivät vielä ole historiaa, kun ne eivät toteutuneet. mutta on hän kerran ollut jääkärinkin kouluttaja ja voin sanoa, hän on hyvä, eikä asenttellinen, siksi faktat ovat niin tärkeitä.
@vesajuola59683 жыл бұрын
Toisen kerran huomasin että pekka on hyvä. iin tein tutkielmaa suomen sodasta 1808-1809 ja ihan sen vuoksi kun se nyt jää vähän kesken meidän historiassa, eikä tiedotkaan aina pidä paikkansa, niinpä tietenkin taas törmäsin pekka ja oli käytännössä rakentanut koko rungon jo valmiiksi, joten meinasin jäättää siihen kun oli ehtinyt ennen minua, mutta en jättänyt, löysin paljon enemmän ja uskomattoman paljon, mutta kyllä se Pekka sen tien oli ehtinyt viitoittaa ja hyvä niin....olisinhan tuta voinut vaikka eksyäkkin, mutta niin ei käynyt
@vesajuola59683 жыл бұрын
Niin kyllä Pekankin täytyy ymmärtää, että emmeme rantarosvot ole aina täysin rehellisä, silloinkun häviämme, mutta jos voittamme niin sitten ollaan...niin se sota käytiin meillä, ja aikalailla myös sisällyssodan perusteet ja tämä pohjoinen rintama josta luovuttiin, siellä meidän esi-isät ja vaarit kuitenkin oli. ja mehän emme voi muuta kuin täydentää muidentietoa, kunhan se on järkevästi rakennettu ja siitähän se historia tulee. ai niin miksi me rantarosvot emme aina ole rehellisiä, no me olimme ne jotka varasti rannikkolaivaston ja poltti sen ja varastimme myös tykit sveaborgista ja niitä kuskattiin pitkin savoa ouluun, jossa perustettiin suomen ensinmäinen tykistö jonka nimi oli pohjanmaan tykistörykmentti ja jos sattuu olemaan häviäjän puolella, historia häviää, jos ei jää henkiin... P.S vanhaa kuninkaan rakuuna sukua. rajaratsumies Thomas Johan Ahlberg...
@vakuutusmies Жыл бұрын
Toivottavasti YLE julkaisisi koko sarjan uudelleen. Putin ja hänen mieliset voisivat jopa tykätä siitä!
@koskela77 Жыл бұрын
Minä nään asian niin, että kun Neuvostoliitto rauhanomaisesti ehdotti alueluovutuksia, eli Neuvostoliitto olisi ollut valmis luovuttamaan alueitaa, jos Karjala luovutetaan Neuvostoliitolle ja olisi ollut myös yhteiset harjoitukset. Joten ihan sama oltaisiinko oltu Neuvostoliiton liittolaisia vaiko Saksan. Neuvostoliitto oli voittamaton valtio, joten Suomen kannalta olisi ollut tärkeä Neuvostoliitto. Joten Suomen oma syy miksi syttyi takvisota. Suomi oli niin jääräpää.
@samivartiainen702 Жыл бұрын
Ei haittaa, ryssille ei annetta mitää ilmasiks veli
@Karhu1853 Жыл бұрын
Ei se ryssä ollut vaan USA jonka ansiosta ryssä voitti. Voittamaton koska hyökkää aina rottalauman kera. Kumpi nyt on Natossa? Pidä varasi😉
@totuusesiin4992 Жыл бұрын
Ei uskoisi että joku vielä ajattelee noin. Kyllä Lasse on oikeassa.
@satuhamalainen795311 ай бұрын
@@samivartiainen702onneksi sinä et saatana siitä päätä tapatetaamko taas yksi sukupolvi isiä ja poikia sotaan turhaan
@jaribuuri271111 ай бұрын
@@totuusesiin4992 TÄÄ ON RYSSÄ , KÄYTTÄÄ NIMEÄ " elena jauhiainen ) !!!
@vesajuola59683 жыл бұрын
Niin eihän sieltä Dunkerin motista olisi pääsyt edes suomeen, sinne jäivät Legioonalaiset ja Alppijääkärit, puolalaiset ehti norjaan asti, mutta Britit eivät ehtineet saada raskastakalustoa maihin, se jäi merelle.
@vesajuola59683 жыл бұрын
se Winston Churchillillin pohjoinen rintama oli suunniteltu balttian kautta Puolaan, Balttian jäi 20 000 puolalaista, ei heidän ollut tarkoituskaan tulla suomeen.
@vesajuola59683 жыл бұрын
Norjan kaaduttua, Churchill luopui koko pohjoisen rintaman avaamisesta. ja siksi viivytti joukkojen lähettämistä Norjaan ja Ruotsiin. Sodan lopussa, Ruotsalaiset vapaaehtoiset otti vastuun yksin Sallan rintamasta ja pohjoisesta siirrettiin joukkoja etelään., Sallan rintaman jouoista 40% oli suomalaisia, 10% norjalaisia ja 50% Ruotsalaisia ja Yhdysvaltain ja kanadan vapaaehtoiset oli jo ehtineet kemiin, mutta ei rintamalle.
@vesajuola59683 жыл бұрын
Englannilta ja Ranskalta oli pyydetty 50 000 mietä ja 100 pommikonetta, Suomeen maaliskuuhun mennessä. Tannerille ilmoitettiin että Narvaan lähetettävä retkikunta ehtisi suomeen huhtikuussa, vahvuus 6000 miestä.. 7.3.1940 Mannerheim sai vahvistuksen että ensin saapuu Englantilais-Ranskalainen divisioona, johon kuuluu 2 ja puoli prikaatia alppijääkäreitä noin 8500 miestä, 2 muukalaislegioonan pataljoona noin 2000 miestä ja 1 puolalais pataljoona noin 1000 miestä ja brittiläinen kaartinpataljoona noin 3500 miestä. ja brittiläinen hiihtopataljoona noin 500 miestä, eli yhteensä 15500 miestä ja 3 pataljoona huoltojoukkoja. Mannerheim ei saanut vahvistusta siitä kuinka paljon joukoista tulisi someen, mutta toisessa portaassa tulisi vielä 3 brittiläistä divisioona, eli 14000 miestä, eli yhteensä 29500 miestä oli retkikunnan kokonaisvahvuus.
@vesajuola59683 жыл бұрын
niin suomessa oli jo 500 norjalaista, ja Ruotsin pääministeri asetti 12.12. salaa vapaaehtoisten määrälle katoksi 4000 miestä. Näiden piti siirtyä Suomeen siviilivaatteissa ja varustettaisiin vasta Suomessa. 15.12. hallitus nosti kattoa 5000 mieheen. Lopulta katto nostettiin 16 000 mieheen, mutta se oli vain huonon omantunnon paikkailua - käytännön toimillaan Ruotsin hallitus oli estänyt merkittävän vapaaehtoisjoukon syntymisen ja hidastanut toimintaa. Ruotsin media oli siinä käsityksessä, ettei hallitus halunnut Suomeen vapaaehtoisia, joten vapaaehtoisasia ei saanut näkyvyyttä mediassa senkään jälkeen kun varsinainen kielto oli kumottu. 14.12. Ruotsin hallitus päätti asettaa vapaajoukon käyttöön 12 hävittäjälentokonetta. Käytännössä rintamalle ennätti vain pieni määrä ruotsalaisia vapaaehtoisia. ”Ruotsalaisten osuus nousi tällä kertaa n. 8000 mieheen. Tosin joukko oli suureksi osaksi aseiden käyttöön tottumatonta väkeä, ja koulutukseen, joka tapahtui Torniossa ja Kemissä, täytyi sen vuoksi varata kallista aikaa. Vapaaehtoisjoukko, jonka komentajana oli kenraali Linder, Vapaussodan aikaisen Satakunnan ryhmän komentaja, jakautui kahteen »ryhmään» eli voimakkaaseen, tykistöllä ja erikoisjoukoilla vahvennettuun pataljoonaan.
@vesajuola59683 жыл бұрын
Ruotsalaiset SFK, Sallassa 8 260 miestä. Tanskalaiset 1 010 joista kaatuneista oli neljä lentäjiä, Norjalaiset 695 ja Tornioon ehti prikaatin kenraali Ormonde de l'Épée Winter
@mercman8003 Жыл бұрын
ryssään voi aina luottaa!!!
@vesajuola59683 жыл бұрын
Niin miksei hallitus kuunnellut Mannerheimia rajan siirrosta, niin syy saattoi olla se suomen kansantasvalta, joka oli pietarin ja viipurin välissä.
@vesajuola59683 жыл бұрын
se olisi käytännössä kasvanut vain se Suomen kansantasavalta.
@vesajuola59683 жыл бұрын
1920 Suomi luopui Repolasta Berliinin neuvotteluissa, tuo Repolan vaatimus perusti 1600-luvun Pher Brahen läänitykseen, kajaanin läänistä on olemassa vanha kartta, mutta se on väärin päin, siinä näkyy kainuun läänityksissä repolan kunta.
@samiregin6551 Жыл бұрын
Roskaa.
@vesajuola59683 жыл бұрын
Olisiko se kuitenkin 1939, milloin toinen maailmansota alkoi, toki kiinalainenkin käsitys voidaan huomioida, mutta joka tapauksessa, tämä toinn maaliman sota eskaloitui eurooppaan 1939. tsekkoslovakkian miehitys ei vielä aloittanut toistamaailman sotaa vaikka itävalta ja saksa miehitti, Tsekkoslovakkiaa. toki voisi ajatella että se alkoi jo 1914, ja versainrauha olisi vain välirauha. niin eihän Neuvostoliitto ollut ainut Neuvostoliitto, näitä Neuvostoliittoja oli kaksi saksassa ja Bajeri julistautui neuvostoliitoksi 1920, ja Tsekinmaa ja Slovakkia julistautui neuvostoliitoksi myös 1919 ja yhdistyivät vasta myöhemmin. niin ja jos lähdetään kommunistien anarkista ideologiaa tutkimaan niin kansannousut alkoi jo 1880-luvulla ja al Qaidakin perustettiin jo 1914 ja kaikki muutkin afrikkalaiset separatistiset järjestöt. joten kyllä 1939 olisi se sodann alku. ...niin eihän kansallissosialistit aloittaneet nationalismiä, panslevistit ehti itä-euroopassa ensin ja kansallis-sosialistit voittivat vaalit ulko saksalaisten äänillä, kun heillä oli piirijärjestöjä myös saksan rajojen ulkopuolella, ja lopulta kansallissosialistit kaappasivat vallan.
@vesajuola59683 жыл бұрын
niin miksei tsekkoslovakkia kutsuttu, niin syy voi olla se ettei siellä ollut, henkilöä kuka tsekkejä edustaisi, kun anarkiassa ei ole hallintoa.
@vesajuola59683 жыл бұрын
Puolan kiista on kyllä aikalailla sivutettu historiassa, puolahan liiti vilnan omaan alueesensa ja länsi-uolaan jäi myös paljon saksalais väestöä ja Danziki oli vapaakaupunki, jonka hallinosta vastasi sveitsi 1939.
@vesajuola59683 жыл бұрын
eli balttian saksalaisilla ja Puolalla oli paljon erimielisyyksiä rajojen suhteen.