Nuoren kehonkuva ja ulkonäköpaineet - Elämän nälkään -podcast

Siiri Korpiniityn haastateltavana sairaanhoitaja Ira Zetterborg Syömishäiriökeskuksesta. Teemana on nuoren kehonkuvan muodostuminen ja ulkonäköpaineet. Kehonkuva kiinnostaa oppilaita luontaisesti todella paljon, koska nuorten kehot ovat nopeassa muutoksen tilassa, ja luokkakaverit kehittyvät eri tahdissa. Murrosikä saattaa jollakin alkaa jo nelosluokalla, ja toisilla vasta myöhemmin.
Sosiaalisen median kuvilla on valtava vaikutus nuoren odotuksiin omasta kehosta. Some tarjoaa äärimmäisiä esimerkkejä trimmatuista kehoista ja kuvat ovat useimmiten jossain määrin muokattuja. Mitä enemmän somessa altistuu kehokuville, sitä kriittisempi on yleensä omaa kehoaan kohtaan.
Somekuvat on usein luotu keinotekoisilla filttereillä ja tehosteilla, joilla luodaan illuusiota "täydellisyydestä". Käsiteltyä kuvaa ei pysty välttämättä erottamaan käsittelemättömistä. Fiideissä on paljon muokattuja kuvia, ja muokkauksen määrää ei voi tietää. Ulkonäköpaineet eivät riipu sukupuolesta - kaikki tuntevat niitä jollain tasolla.
Nuorelle liikuntatunnit voivat olla hankalia, erityisesti jos oman kehonkuvan kanssa on haasteita. Esimerkiksi uimahallikäynnit voivat olla hankalia, koska oma keho on vahvasti esillä.
Liikuntatunneilla olisi hyvä keskittyä vähemmän suorituksen mittaamiseen ja enemmän innostamiseen, kannustamiseen ja hauskanpitoon. Nuorten kehitysvaiheet voivat olla todella eri vaiheissa luokkatovereiden kesken. Toisten kehoja saatetaan katsoa uteliaana, koska luokkakavereiden kehojen muuttuminen voi murrosiässä olla nopeampaa tai hitaampaa kuin itsellä.
Koulukiusaaminen ja yksin jäämisen kokemukset nousevat usein keskusteluissa esiin. Opettajat ovat huolissaan siitä, miten vähän nuoret syövät. Somen käyttö vaikuttaa myös nuorten kehoihanteisiin ja sitä kautta myös syömiseen. Kehonkuvaan vaikuttaa paljon ulkoiset tekijät. Pieneen lapseen vaikuttaa eniten aikuisten suhtautuminen, kun taas murrosikäisenä kavereiden vaikutus on suurin.
Keho tekee jatkuvasti töitä, vaikkemme sitä aina huomaisikaan. Kehon viestien kuuntelu on todella tärkeää, jotta sille voi antaa riittävästi ravintoa tai lepoa.
Kehon arvostelu rajuin sanoin on melko yleistä, mutta se on todella vahingollista. Sisäistä puhetta voi vahvistaa myös toiseen suuntaan, eli tyytyväisyyteen omaan kehoon.
Vanhemmat voivat osaltaan tehdä kasvuilmapiiriä kevyemmäksi, esimerkiksi puhumalla nuorten kanssa siitä, miksi ja mistä kehonkuvapaineet muodostuvat.
Syömishäiriöhoitajan näkökulmasta itsekriittinen kehopuhe on erityisen hankalaa, koska nuori ei välttämättä koe itseään arvokkaaksi sellaisena kuin on. Ihmisen arvo on muualla kuin suorituksissa tai arvosanoissa. Itsemyötätunto on kaikille hyödyllinen taito, jolla voi ennaltaehkäistä myös syömishäiriöitä. Tunteiden säätelykeinot auttavat olemaan häiriintymättä muiden kommenteista. Hyvä ja lempeä suhde omaan kehoon suojaa syömishäiriöoireilta. Omat ajatukset on hyvä tunnistaa - ovatko ne kriittisiä vai rakentavia? Sisäisen puheen sävyyn voi itse vaikuttaa.
Livslust-projekti kehittää tällä hetkellä Mindy-appia, joka keskittyy psyykkiseen hyvinvointiin ja mm. syömishäiriöiden ennaltaehkäisyyn. Nopeasti videoita selailevat nuoret eivät yleensä ala lukea sivukaupalla tekstiä, joten sisällöt on jaettu pienempiin visuaalisiin osiin. Tavoitteena on tuoda mielenterveyttä tukevia keinoja suoraan nuorten taskuun.