Excitement to Altitude Sickness | Part 8: Kennedy Meadows South to Bishop

I decided to fulfill my long-time dream in 2022 and hike the Pacific Crest Trail, a 4,270-kilometer trek from Mexico to Canada through the western United States. Through videos, I hope to convey the emotions, thoughts, insights, and personal transformation that occurred during the five-month journey, without forgetting the landscapes.
In episode eight, we set off with WaterTank towards the Sierra Nevada mountains. The beautiful scenery soothes the hiker's soul, but we don't make it without challenges. We also decide to summit the highest point in the contiguous United States, Mt. Whitney, and in this episode, we cross the highest point on the Pacific Crest Trail, Forester Pass. This episode covers days 46 to 53 out of 157.
The entire route with overnight stays can be found here: share.garmin.com/katskipct2022. You can display the tracks by clicking "Show all tracks" in the top right corner.
Thank you to everyone who participated in the Mielipotti fundraiser!
Here's a list of the gear I used on the hike (excluding any equipment upgrades during the hike): lighterpack.com/r/f3irbp.
You can easily purchase gear at: www.farlite.fi/.

[@sepposyXIV]

Kiitos taas tarinan seuraavasta jaksosta. Upea tämä uusin tuotantokausi! 😊

[@Makiveikko]

Tämäkin jakso on ihan hyvä. Kiitos tästäkin.

[@Tokatilini]

Kiitos taas! Hyvä että olet kunnossa.

[@Vaeltaja-Jussi]

Kiitos videosta ja turvallista jatkoa 👏

[@maurilimnell8932]

Onneksi meillä on Katariina ! Hienoja tarinoita ja laadukasta videokuvaa Lännen maisemista ! Kiitos !

[@MaunoLaine]

Kiitos!

[@KatskiHikes]

Kiitos itsellesi!

[@villemononen5303]

Kiitos! Hyvä meininki taas niinkuin normisti! Onneksi ei käynyt pahemmin tuolla vuorenhuipulla. Hieman kuulostaa samalta kuin vaikkapa hypotermia, kuinka siinäkin voi vaipua sellaiseen unenomaiseen lepoon ja nouseeko siitä enää. Tollainen jäänyt vaan mieleen, mitä täällä päässä mulla enää onkaan :) Hieman erikoisia lumimuodostelmia maan tasalla @ 19:03, tuollaisia vuoristomaisia vuoristossa. Jännän näköistä... Eikait vaan tuonne vuorenhuipulle ole mitään kivikasoja tehty? Se tuntuu olevan se hirvityksen aihe täällä Suomessa tuntureilla. Ja tuo kylmään puroon pulahtaminen @ 23:53 on varmaan aika nannaa ja täydellistä vastapainoa reissulle, varsinkin kuinka kuuma tuolla voi olla. Ihan upeeta että noitakin hetkiä saatu kameralle, ne on varmaan niitä voimakkaita tunnemuistoja nuokin jotka jää mieleen? Sitä tuumailin, että mitenköhän itse jaksaisin kun päivässä menee mitälie ~30 kilometriä jalkapatikkaa? Kaitpa siihenkin keho / kokonaisuus tottuu, tai sitten alkukunnon pitää olla jo suht. hyvä ja valmistautumista alla. Tuntuu näin taviksena aika paljolta, mutta toisaalta on tässä elämässä opittu että kaikkeen tottuu, ja kehon kyvykkyys on aivan huima, kun siihen luottaa ja sitä tulee, ja uskoo itseensä.

[@KatskiHikes]

Moikka ja kiitos kommentista sekä videon katsomisesta! Nuo lumimuodostelmat on aurinkokuppeja (sun cups), syntyvät jotenkin kun aurinko lämmittää ja yön aikana lumi taas sulla, näin olen käsittänyt, mutta ehkä netistä löytyy paremmin tietoa kun googlettaa. Ja ei ole kivikasoja tuolla huipulla, käsittääkseni Yhdysvalloissa ei ole sellaista kivikasojen kasauskulttuuria. Ja puro virkisti mukavasti, tulen kyllä muistamaan sen aina, niin ikoninen maisema, kun Forester Pass on tuolla takana. Ja mitä tulee tuohon vaelluskuntoon, niin riittävä peruskunto on kaikki mitä tarvitsee. Sanoisin, että peruskunnoksi luokitellaan seuraava: jaksat kävellä 15 kilometriä omalla varustuksellasi ja matka sisältää vähintään yhden ylämäen (Suomessa ylämäet ovat lopulta vähän raskaampia, kun meillä ei polut mene siksakkia rinnettä ylös vaan suoraan lyhintä reittiä). Taisin itse ekana päivänä kävellä sen 15 mailia? Jutun juju on siinä, että malttaa aloittaa riittävän rauhallisesti sieltä Meksikon tai Kanadan rajalta, jolloin keho tottuu eikä tule rasitusvammoja. Kunto kasvaa siinä päivä päivältä ja lopulta kykenee ihan käsittämättömiin suorituksiin. Mutta tärkeintä toki on kuunnella itseä. Tosi moni alkaa vertailla itseä muihin tai yrittää väkisin pysyä nopeampien perässä kukin mistä syystä. Tällöin usein mennään ojasta allikkoon. Lisäksi reissun aikana oppii itselleen toimivat rutiinit yms. jotka helpottavat "arkea" ja nopeuttavat etenemistä.

[@villemononen5303]

@@KatskiHikes Juu, kiitos vastauksesta! Hmm, kaitpa se lähtee hyvin siitä sitten, että otan vaikka jonkun viikon vaellusreissun joskus, niin siinä huomaan kuin kunto alkaa kasvamaan ja vahvuus / kestävyys lisääntymään. Minäpäs teen sen kuule. Oon tässä ~40 vuotta mennyt aikalailla omia polkujani, ja yksi tärkeimpiä oppiläksyjä on itsensä hyväksyminen sellaisena kuin on. Siksi en oikeastaan vertailekaan itseäni muihin (koska se on lopulta turhaa), koska olen sitä mitä olen ja näillä mennään. Joten se helpottaa jo heti alkuunsa :)

[@saulikoivisto7739]

Nukuiks muute pussissa vai quiltilla? Jos jälkimmäisellä niin oliko probleemia pakkasöinä?. Hyvää ja mielenkiintosta matskuu teet!🙂

[@KatskiHikes]

Quiltilla, toisinaan oli jos nukuin levottomasti, niin kiskoin vahingossa peittoa mukanani ja tuli vetoa, mutta näitä öitä oli pari ja aika hyvin tuon 5 kk aikana oppi kääntymään peitolla niin, ettei tule vetoa.

[@TuomoToivanen]

komeita maisemia

[@mattikroger3442]

Moi Kuinka kestävät varusteet/toimivat. Kuinka kestävät jalat,lonkat,hartiat ja selkä.??? Noista tarinaa maisemien taustaksi..

[@KatskiHikes]

Moikka, varusteista kesti kaikki muut paitsi tuo reppu, mutta sillä oli kilsoja alla jo aiemmilta matkoilta. Samaten teltta tuli tämän reissun jälkeen eläkeikään ja kenkäpareja tietysti kului useammat matkan aikana. Vaatteissa on reikiä, mutta ei mitään sellaista, mitä hammaslanka ei olisi korjannut. Vaellussauvat on ostettu vuonna 2019 ja olen vain vaihtanut kärjet niihin pariin otteeseen, mutta edelleen kestävät tuleviakin reissuja. Toki olen myös satsannut rahallisesti osaan varusteista, jolloin oletankin niiden kestävän. Mitä tulee kropan kestämiseen, niin kyllä melkein päivittäin jotain pieniä kolotuksia siellä täällä on. Mutta tässä korostuukin itsetuntemus eli pitää tunnistaa koska ne olotilat ovat oireita jostain vakavammasta. Ja jos ne jatkuvat sen pari päivää pidempään, niin yleensä sitten on aihetta miettiä tarkemmin, olisiko esim. levon paikka tai tarvetta jollekin muutokselle (liian kuluneet kengät tai sopimaton reppu tms.) Mitä tulee vuoristotautiin, niin tiesin vain oireina päänsäryn ja kuvittelin siinä keuhkoversiossa ihmisen yskivän verta ennen kuin lähtö tulee, mutta tämä ei ole totta. Siksi en tosiaan tajunnut sairastuneeni, vaikka ihmettelinkin miten tuosta vaeltamisesta yhtäkkiä tulikin niin raskasta, nukuin huonosti eikä ruoka maistunut, naama oli turvonnut, ihmeellistä yskää (luulin koronaksi, kun sitä oli liikkeellä) yms. Kuvittelin näiden olevan ylirasituksen oireita, kuten ne normaalisti olisivatkin. Teen myöhemmin kyllä Kysy & Vastaa videon, jossa käsittelen näitä juttuja. Jää siin seuraamaan kanavaa, niin pääset esittämään lisää tarkentavia kysymyksiä. Kiitos videon katsomisesta. 😊

[@mattikroger3442]

Kiitoksia vastauksesta..!!!! Seurailen muutamia vaeltajija ja heidän videoita.Niistäsaa vinkkejä omaan retkeilyyn ja mielenkiintoista seurata,kuten sinuakin.Ehkä se "Henkinen terveys" tärkeintäkuitenkin...

[@sepposyXIV]

Miten paljon kuvatusta materiaalista jää leikkausstudion lattialle?

[@KatskiHikes]

Aika vähän jää, koska kuvasin lopulta niin vähän. Oikeastaan olisi pitänyt kuvata paljon enemmän, vähän jännittää mitä loppupään videoista mahtaa tulla, kun mielestäni kuvasin silloin vielä vähemmän + kolmijalkani meni rikki, niin en saanut samanlaisia otoksia tehtyä (ohikävelyitä tms.). Ehkä 1-4 klippiä jää per ajanjakso, kun en keksi miten saisin ne sovitettua yhteen muiden kanssa, etenkin kun en käytä musiikkia mun videoilla. Se helpottaisi huomattavasti, kun sitten voisi lätkiä kivoja maisemia perätysten, mutta mulle äänimaailma on niin tärkeä osa sitä vaellusta, että en siksi ole halunnut näillä vlogeilla käyttää musiikkia. Eri sitten jos päätän joskus tehdä jonkun pidemmän elokuvan.

[@villemononen5303]

@@KatskiHikes Noh, ehkäpä se matka itsessään oli se tärkein? Kiva että jaksoin kuvailla kuitenkin jotain matkan varrelta ja editoida, hyvä meininkihän näissä on aina. Vaikka loppumatkalta oiskin vähemmän kuvamateriaalia, niin mielenkiintoista se on varmasti jokatapauksessa. Ja mitäs se haittaa, jos niitä lätkii enemmän yhteen eikä ole sillei niin "harmoonista" tai mitälie kuin nyt on? Ei kaiken tartte olla täydellistä, ja ehkä se yllättääkin että lätkimällä useampia päiviä / viikkoja yhteen voi tulla ihan mielenkiintoinen lopputulos siitäkin. Me nautiskellaan, pusket sitten minkälaista tahansa matskua tulemaan. Yleensä sitä on itse itselleen kaikista kriittisin, muut ei niinkään useinkaan.

[@hepalo9114]

Moikka. Kuinka hyvin tai huonosti tuo reitti on merkitty maastoon? Kartta ja GPS varmasti mukana mutta tarviiko niitä katsoa koko ajan? Suomessakin reiteillä tuo merkitseminen vaihtelee todella paljon.

[@KatskiHikes]

Itseasiassa en kantanut paperikarttaa vaan käytin suunnistamiseen FarOut-sovellusta, johon reitti on merkitty (vesipaikkoineen, leiripaikkoineen yms.). Toimii siis puhelimen GPS:lla. Mutta reitti on yleensä hyvin merkitty, muutama ehkä hankala risteys ja pari pusikkoa osui matkalle, jolloin oli kiva tarkistaa sovelluksesta onko menossa oikeaan suuntaan. Sanoisin, että siis paremmin merkittyi kuin reitit keskimäärin Suomessa, mutta täälläkin olen erämaita lukuunottamatta käyttänyt Maastokartta-sovellusta, joka toimii myös puhelimen GPS:llä. Toki siihen ei ole merkitty kuvakkein leiripaikkoja tai vesipisteitä, vaan pitää osata oikeasti lukea karttaa.

[@hepalo9114]

@@KatskiHikes Kiitos vastauksesta. Huonosti oli merkattu myös reitti naapurikunnan kansallispuistosta tähän oman kunnan kansallispuistoon kun kuukausi sitten tuon reitin kävelin. Itse käytän myöskin enimmäkseen Maastokarttaa, muitakin hyviä on mutta tuohon on jo tottunut. Vaikka reitti oli periaatteessa tuttu ja kartalla tarkkaan etukäteen tutkittu, maastossa huomasi että olisi voinut vaikka eksyä ilman sovellusta, niin paljon oli risteyksiä ja merkitsemättömiä polkuja reitillä. Ei paljon auta jos jossain on kyltti että maaliin on 30 km....

[@democracyalways9801]

Yllättävän tyypillistä Suomessa. Kuvittelen olevani merkatulla reitillä ja huomaatkin vilkuilevasi et missä viitat esim risteyksissä

[@zacksagin6879]

Kuinka pitkä poikkeama tulee polulta tuonne huipulle, ja paljonko polulta huipulle tulee nousua?

[@KatskiHikes]

Kiitos tuesta! Netin mukaan 13,03 km yhteen suuntaan ja 1137 m nousua. Eli tosta sitten saman verran kilsoja takaisin ja sitten alamäkeä.

[@Tauno211]

Eikö stringit hinkkaa kävellessä? Itse koskaan vastaavia pukeneena joudun vain arvailemaan. Vai vaihdoitko erikseen kylpemistä varten?

[@KatskiHikes]

Ei hinkkaa jos on oikean kokoset (= pysyy paikallaan) ja on tottunut niitä käyttämään. En vaihtanut kuvausta varten. Vaikka aika pitkälle taivun näiden videoiden eteen, niin ihan niin pitkälle en kyllä mene, että kantaisin yli 4000 kilometriä jotain alkkareita pelkästään kuvaamista tai kylpemistä varten. 😅

[@Tauno211]

@@KatskiHikes Kunhan pohdin. Exäni ei koskaan valinnut stringejä vaelluksillemme juuri siksi että hiersi. Arkena tykkäsi käyttää.

[@KatskiHikes]

@@Tauno211 Joo luulen, että on kovin yksilöllistä hiertääkö vai eikö + materiaalillakin on väliä. Mulla on alusvaatteet merinoa.

[@Tauno211]

@@KatskiHikes Pehvojakin on erilaisia. Niinkuin tyylejäkin. On "retkeily"tubettajia jotka hilluvat lähes pelkissä pikku pikkareissa. Sulla on fiksua sisältöä ettei tarvitse nakkeilulla kalastaa tilaajia. Plussat siitä. Älyttömän kova suoritus joka tapauksessa toi jo kuljettu matka. Ihan sama mitä on päällä.

[@johnl7599]

Mikä oli sinun nimi reissulla?

[@KatskiHikes]

Deadlift 😊