Puukattilan koekäyttö

Asiakkaalla oli -80 luvun Jämä puukattila, johon nuohooja antoi tuomion. Tilalle tuli saman valmistajan 2000 luvun kattila. Vanhan kattilan käyttöikään on varmasti vaikuttanut ainakin se, että kattilan ja varaajan välillä ei ollut kunnon latauspakettia tai lataustermostaattia. Ensi kesänä laitetaan vanhan 1000L varaajan tilalle sitten uudempi 1500L varaaja. Asennus on enemmän ja vähemmän väliaikainen, kunhan nyt talvi porsukutellaan ja varaajan vaihdon yhteydessä laitetaan loputkin puutteet kuntoon.

[@HobbyFinn2]

Tässä oppii kovasti. Harkitsen muuttamista maalle omakotitaloon, hyvin relevanttia oppia.

[@kapex6334]

nyt on kunnon asentamista

[@rintama-57]

Onko selaisia vedonsäätimiä saatavilla, jossa säätönuppi on metallia tai muuta lämmönkestävää ainetta? Arimax 25 kattilassa muovinupin hammastus pehmiää siten että säätö ei toimi, enää muutaman lämmityskerran jälkeen? (läppää on säädetty käsin vuosikymmenet ja säätöpyörä uusittu kerran, mikä pehmisi viikon sisään) 2000 litran varaaja lämmitetään liki sataan asteeseen. Mutta pannun päällä missä lämmönsäädin on, lämpö nousee ilmeisesti korkeammalle?

[@putkilassilvi-tohtorioy756]

En ole kyl metallisella nupilla nähny. Niitä on kyl vähän eri muovilaadulla ehkä, esim Esbe, Honeywell ja olikohan Jäspi. Kaikis niide vedonsäätäjis vähän erimoista se nupin muovi. Sitte oikein vanhan ajan vedonsäötimiä on ollu semmosia kokometallisia kiekuroita, jotka lämmöstä supistuu ja laajenee. Niitä ei taida tänäpäivänä enää myynnissä olla.

[@putkilassilvi-tohtorioy756]

Periaatteessa se vedon säätimen säätöhän saisi varmaan useimmiten olla samassa asennossa kun on hyvän kohdan löytäny. Sitten se sulkee ja avaa luukkua oikeaan aikaan. Se toiminta varmaan pysyisi vaikka itse muovinuppi on rikki. Kattilan yläosassa on varmasti kuumempaa kuin alempana, johtumalla kun lämpö lämpö kipuaa metalli rakenteita pitkin ylöspäin.

[@rintama-57]

Voiko 31 vuotta vanha Osyvar termostaattinen sekoitusventtiili (säädettävä) mennä epäkuntoon? Onko kokemuksia kyseisestä sekoitusventtiilistä ja sen säädöstä?

[@putkilassilvi-tohtorioy756]

Ei ole kyllä tuosta mallista kokemusta. Kyseessä siis puukattilan latausventtiili, mutta semmonen missä voi säätää termostaatin lämpötilaa? Uskoisin että voi sekin mennä epäkuntoon ainakin lian kertymisestä johtuvista vaivoista ja termostaatin jumittumisesta.

[@steamengine4719]

kuution varaajalla ei pitkälle iloitse talvipakkasella, saa 2 kertaa päivässä polttaa tuliseks

[@putkilassilvi-tohtorioy756]

Usein on näin, riippuu toki täysin talon koosta, että paljonko on lämmitettävää. Täytyy kysellä asiakkaalta kokemuksia, että kuinka kauan varaajasta riittää lämpöä hänen taloon pakkasilla. Puukattilakäytöllä iso varaaja on mukavempi, ja ehkä isolla varaajalla pienempi puun kulutuskin, kun ei tarvi niitä sytytytyksiä tehdä niin usein. Vesitakalle taas sopii vähän pienempikin, sitä polttelee mielellään erillailla kun puukattilaa. Toisaalta pienitehosemman vesitakankin voi laittaa varaamaan isosta varaajasta vaikka vain yläosan.

[@Finnlander2]

Onko tuossa Jäspi merkkisessä kattilassa palotilaa vuorattu tulitiilillä tai keramiikalla? Onko sellaisia yläpalo kattiloita mistään saatavana?

[@putkilassilvi-tohtorioy756]

Ei ole tuossa Jäspin kattilassa palotilaa vuorattu millään. Mielestäni sellaisia keraamisella tulipesällä olevia puukattiloita kuitenkin on kyllä, en nyt muista heti että minkä merkin ja mallin oli.

[@Finnlander2]

@@putkilassilvi-tohtorioy756 Joo, esim Jäspillä econature 40kw on mutta ne on niitä alapalo kattiloita jotka muuten olis hyviä hyötysuhteeltaan, mutta ne tarvii savukaasuimureita ym epäluotettavilta kuulostavia sähköisiä systeemeitä ja sitten niissä on vielä se seikka että niissä ei pysty polttamaan talous roskia. Eihän sitä tietenkään saa lain mukaan tehdäkään ellei polttolämpötila ole 800 astetta, eikä ehkä sittenkään koska Suomessa on laillistettu se roskan käsittely toiminta roska-automafialle ja keskitetylle poltolle. Sen kuitenkin pystyy saavuttamaan yläpalokattilassa helposti laajalla palotapahtuma alueella.

[@putkilassilvi-tohtorioy756]

@@Finnlander2 niijustii. jos tulipesässä on kokoa riittävvästi, niin vosihan sitä kokeilla vuorata jollain vermikuliittilevyillä tai ohuilla tulitiilillä. En tosin tiedä, että josain kattilassa se voi huonontaa sitten lopulta sitä lämmön siirtymistä veteen, jos se tulipesän ympäristö on sitä vesivaippaa, niin voi olla että kattilan teho on suunniteltu senkin varaan, että siinä on iso pinta-ala lämpösäteilylle, tulipesän vuoraamisella se pienennetään sitten. Toisaalta tätä päivää ja paras olis oman kuvitelman mukaan, että sais sen tulipesän mahdollisimman kuumaksi, ja tulipesän jälkeen tulee vasta ne osiot mistä otetaan lämpö talteen mahdollisimman kuumista ja puhtaista savukaasuista, kun viileät tulipinnat taas tekee palosta enempi nokeavaa ja muutenkin kylmenmmän palon. Oikein vanhat Högforssin kattilat oli esim semmosia, että se koko kattilan runko oli yhtä vesitilaa ylhäältä ihan arinan alapuolelle asti, semmosista lohkoista kasattuja. Valtava säteilypinta-ala siinä, mutta nuohoustarvetta varmaan vähän enempi ja polttaminen tuotti päästöjä enempi semmosella ajatuksella. Arimaxilla oli kans vissii hyviä kattiloita, tai Ariterm, en ole varma tehäänkö niitä enään ja oliko niissä tulipesässä keramiikkaa tai tulitiiliä pintana.

[@Finnlander2]

@@putkilassilvi-tohtorioy756 Kyllä vain. Se juuri on keraamisen palotilan tarkoitus että saadaan palolämpötila ylös. Mulla on 50mm tulitiilillä tehty se vuoraus. Samoilla joita leivinuunien pohjissa käytetään. Niitä olen uusinut pari kertaa tämän 27 vuoden aikana. Viime kerralla noin 10 vuotta sitten laitoin venäläisiä tulitiiliä. Ne kestää paremmin kuin kotimaiset. Kattila ei heti tuota lämpöä vaan vasta puolen tunnin jälkeen sytytyksestä. Tiilien kuumentamien vie sen ajan. Sitten arina ja tiilet ovatkin punahehkuisia. Tosin vastaavasti tuollainen kattila tuottaa lämpöä juuri saman puoli tuntia vielä tulen sammumisen jälkeenkin. Siinä konvektio pinnat on toteutettu höyrykattiloista tutulla tuubi putki menetelmällä. 10kpl 60mm putkia joita on 50+70cm. eli yhteensä 12 metriä. Lämpö siirtyy savukaasuista ympäröivään veteen. Putkien päät näkyy nuohousluukusta joka on täyttöluukun yläpuolella ja ne on siksi siitä helppo nuohota porakoneen pyöröharjalla joka on pitkässä tangossa kiinni. Kattilan tekijä ei enään näitä tee ja siksi täytyy alkaa haaveilemaan uudesta kattilasta, ellei sitten lääkäri anna sitä ennen maalämpö reseptiä ennen kuin kattila hajoaa. Jos siis lääkäri sanoo etten enään saa mennä metsään tekemään puita.

[@asdfgqwerty3000]

@@Finnlander2 ä