Рет қаралды 2,563
Suur-Jääski muotoutui jo ennen 1100-lukua. Siihen kuuluivat vielä 1500-luvulla Ruokolahti, Rautjärvi, Joutseno, Kirvu, Andrea ja Vuoksenranta. Jääsken asukkaat olivat aluksi Lappalaisia, mutta kun Jääskeen tuli seuraavien vuosisatojen aikana suomalaisia ja ruotsalaisia, osa lappalaisista pakeni pohjoiseen. Myöhemmin Suur-Jääskeen muutti myös Permin ja Vienan karjalaisia kauppamiehiä ja eränkävijöitä.
Jääsken nimi mainittiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1323 Pähkinäsaaren rauhan asiakirjassa. Jääskestä muodostui ennen vuotta 1415 kirkkopitäjä, johon kuuluivat Ruokolahden, Rautjärven, Kirvun, Antrean ja Vuoksenrannan alueet. Tuolloin pitäjän asukasluku oli noin 9 000 henkeä. Suur- Jääskestä erosivat Ruokolahti ja Rautjärvi vuonna 1572, Kirvu vuoteen 1611 mennessä ja Antrea vuonna 1724.
Jääsken kunnasta suurin osa menetettiin Talvi- ja jatkosodan pakkoluovutuksissa. Se oli suuri tappio Suomelle, sillä Jääskessä oli paljon uusia teollisuuslaitoksia ja vesivoimalaitoksia.
Videon valokuvat ovat pääosin Museoviraston, Lappeenrannan ja Imatran museoiden sekä Sota-arkiston kuvia. Mustavalkokuvat olen muuttanut videotani varten kuvankäsittelyohjelmilla värikuviksi.
#Jääski
#ruokolahti
#Rautjärvi
#Kirvu
#Antrea
#viipuri
#Nuijamaa
#imatra
#Jatkosota
#Pakkoluvutus
#