Salpalinja. Puumalan louhittu Canet pesäke. Pistohiekan sota lentokenttä. Sulkavan Sarsuinmäki.

[@citroenc5dieselkarrmapensioner]

Huomenta missä varuskunnassa olit kantapeikkona , hyvät videot 👍👍

[@korpipilotti]

En missään. Korpraali kuitenkin kertausten määrän ja joukkue hengen nostatusken vuoksi. (Kertauksissa kun pitää olla aina pullo jallua mukana. Mutta "Vain lääkkeeksi.")

[@juhanisoininen2082]

Hyvä oli se edellinenkin . Intopinkeenä odotan uusia Korpipilotin seikkailuja 👍

[@korpipilotti]

Tulossa on työt vaan haittaa harrastuksia

[@aapeli3497]

Moro!!! Tuttu paikka tuo Puumala ja tuo lentokenttäkin jo 1990- luvulta vaan koskaan en ole siellä mitään lentokenttärakennuksia nähnyt ja käsittääkseni mitä itse muistelin joskus sotahistoriaa lukeneeni niin ei tuo lentokenttä missään ainakaan sota ajan aktiivikäytössä ole ollut eli lähinnä tehty vain hätä-/ vara kentäksi koska ollut helppo tehdä vain tasaamalla tuonne hiekkapohjaiseen tasamaastoon!!! Joskus 1970-/ 80 luvulla ollut kai joittenkin harrasta ilmailijoiden eli lentäjien ja lentokoneiden käytössä??? Mitään merkittävää sotilasilmailua tuolla ei käsittääkseni siis koskaan ole ollut eli ns. hätäkenttä vain ryssän suurempaa invaasiota vastaan niin kuin nuo kaikki muutkin Salpalinja rakenteet!!! Eli aikansa pelotteita joita ryssä ei ns. uskaltanut koetella, 🙂🙂🙂!!!!!!!! Kiitos siltikin Kivoista ja Opastavista/ Mukavista Videoista ja Teehän jatkossakin samanlaisia eli kyllä Suomessakin Näkemistä Riittää!!!

[@korpipilotti]

Tuossa olis museoviraston näkemys Umpilampi sijaitsee Puumalan Lietveden pohjoispuolella, Pistohiekalta noin 600 m koilliseen. Lammen rannalla on rakenteita, jotka liittyvät sota-ajan toimintaan viereisellä Pistohiekan lentokentällä. Suomen ilmasodan pikkujättiläisen mukaan (Nikunen, Talvitie ja Keskinen 2011:57, 191) Puumalan lentokenttä oli käytössä talvisodassa. Paikalla on kaksi korsua tai korsusaunaa, sekä kaksi tunnistamatonta maakuopparakennetta. Nämä ovat kivikautisen Umpilampi-nimisen muinaisjäännöksen kanssa samalla alueella. Lisäksi lammen eteläpuolella olevan kalliorykelmän juurella on kolme lentokonesuojaa. Korsut tai korsusaunat sijaitsevat lammen lounaispuolella. Ne on kaivettu rantatörmään ja niiden koot ovat noin 10x8x2,5 m ja n 12x12x3 m. Rakenteen vallin sisäpuolella seinän vieressä kiertää tasanne. Oviaukot on suunnattu lammelle päin. Lammen eteläpuolella sijaitsee luultavasti korsujen kanssa samaan yhteyteen kuuluva poteromainen maakuoppa. Se on halkaisijaltaan noin 4 m ja syvyydeltään noin 1,5. Lammen pohjoispuolella, rantatörmän päällä, on toinen funktioltaan tunnistamaton suorakaiteenmuotoinen matala kuopparakenne. Sen koko on noin 6x5 m valleineen. Vallit ovat kuopan sivuilla ja ylärinteen puolella.Luonti: 16.11.2016 Viimeisin muutos: 15.12.2017

[@korpipilotti]

Paikallislehti on uutisoinut myös www.juvanlehti.fi/paikalliset/4394065

[@korpipilotti]

Tuolla on juttua korsuista yms. Ja se pyöreä kenttä esoteerinenmaantiede.blogspot.com/2019/09/pistohiekan-lentokentan-intiaanikesa.html

[@TimppaK]

Tuossa Canet-tykin lukossa tai sen reunalla lukee selvästi Obuhov tykin valmistaja. 152mm Canet-tykeistä kaikki on Venäläistä syntyperää. Myös Suomeen tuodut ja tänne jätetyt tykit. Netin syövereistä löytyy tarinaa näistä. 😊

[@korpipilotti]

Jossain opastaulussa luki että Ranskalainen Canet. Olis pitäny lukea Ranskalaisen Canetin suunnittelema. Ollut ilmeisesti melkoinen susi syntyessään. Eikä mikään maailman paras edes korjattuna. Putket katkeili, palautusjouset kuoleentui. Suomalaiset keksi parantaa kantamaa kääntämällä koko putken ympäri ja myöhemmin Tampella teki paremmat putket ja suujarrun, mutta vain pieneen koe erään.

[@heikkijantti7962]

@@korpipilotti Pieni lainaus kirjasta Itsenäisen Suomen Rannikkotykit 1918 - 1998. ..Sotien aikana sattuneista asevaurioista ja erityisesti putkien katkeamisista laadittiin hyvin seikkaperäinen selvitys. Selvisi, ettei tykki ollut suunniteltu niitä paineita varten, joita käytettiin.Tämä aiheutti putkessa värinää ja jopa putkien katkeamista. Tämä johti puolipanoksen ja kevyemmän kranaatin käyttöönottamiseen tykillä.. . Eli nämä alkuperäiset suunnittelu speksit ylitettiin, kun tykistä yritettiin ottaa lisää "tehoja" irti ja kävi niin kuin kävi.. tykin rakenne ei enään kestänyt kovempaa käyttöä kuin mihin se oli alunperin suunniteltu.

[@korpipilotti]

Caneteista katkeili putket jo japanin sodassa 1905. Eli sa oli jo kertaalleen muokattu ennen suomen itsenäisyyttä.