Samun tiedepläjäys: arpakuutio ja todennäköisyyden olemus

[@ssiltane]

Tässä on tuo MATLAB-koodi, jolla laskin kuvat. % Simulated dice throws with an arbitrary number of dice. % % Samuli Siltanen Jan 2017 % Parameters for controlling the appearance of the plot fsize = 16; histw = .3; % Width of a bar in the histogram mkdir('../images') Nframes = 10; Nmax = 6; % The maximum amount of dice is 10^Nmax % Choose amounts of dice Nvec = [6, 24, 24*[10.^(1:Nmax)]]; for nnn = 1:length(Nvec); % Choose the number of dice to throw N = Nvec(nnn); % Initialize result matrix throwmat = zeros(N,Nframes); % Simulate (Nframes independent times) throwing all the dice MAX = 0; for fff = 1:Nframes throwmat(:,fff) = randi(6,N,1); % Compute the histogram and record the maximal value over all frames [counts,edges] = histcounts(throwmat(:,fff),6); MAX = max(MAX,max(counts)); end % Create figures for fff = 1:Nframes % Create plot window figure(1) clf % Loop over histogram bars [counts,edges] = histcounts(throwmat(:,fff),6); for iii = 1:6 x1 = iii-histw; x2 = iii+histw; y1 = 0; y2 = counts(iii); patch([x1 x1 x2 x2 x1],[y1 y2 y2 y1 y1],'r') end % Axis settings title([num2str(N), ' noppaa kerralla, heitto ', num2str(fff), '/', num2str(Nframes)],'fontsize',fsize) set(gca,'xtick',[1:6],'fontsize',fsize) ystep = 10^floor(log10(MAX)); ymax = ceil(MAX/ystep)*ystep; ytickvec = [0:ystep:ymax]; set(gca,'ytick',ytickvec,'fontsize',fsize) yticklabelcell = {}; for ttt = 1:length(ytickvec) yticklabelcell{ttt} = num2str(ytickvec(ttt),'%d'); end set(gca,'yticklabel',yticklabelcell,'fontsize',fsize) axis([1-2*histw 6+2*histw 0 1.1*ymax]) drawnow % Save image to file eval(['print -dpng ../images/alea_', num2str(nnn), '_', num2str(fff), '.png']); end % Monitor the run disp([nnn length(Nvec)]) end

[@Minunmaani]

Siistii ! Kiitos taas ! Jos kameralla luo, tai peileillä luo sen "ikuisuuteen" jatkuvan kuvan, kuinka monta kuvaa siinä näkyy reaalimaailmassa?

[@ssiltane]

Tiukka kysymys! Sanoisin, että se riippuu peilien heijastuskertoimesta ja valaistuksen voimakkuudesta.

[@helihannukoski8109]

Valitse pitkä matematiikka! Niinpä niin - mutta kun julkisuudessa kerrot esimerkkejä matematiikan lumoista, miksi jatkuvasti esität esimerkkejä laskennosta? Siis vanhan peruskouluajan vuosikurssien 1- 6 alakoululuokan oppeja. Minulle se ei ole milloinkaan ollut matematiikaksi kutsuttua ainetta. Lukujärjestyskin puhui laskennosta. Laskentoa arkielämässä kyllä tarvitaan, mutta matematiikkaa ei oikeastaan tarvita. Matematiikkahan alkaa noin peruskoulun seitsemänneltä, ja opin kohteena on polynomit, derivaatat, integraalilaskennat, geometriasta palasia, vektoreita, hyberbolia, ja sittemmin 2. ja 3. asteen yhtälöitä. Näitä en ole milloinkaan enkä missään tarvinnut sitten koulusta päästyä, ja työelämää on takana jo 30 vuotta. Jos tuo höpsötysaika (a + b)(b+a) olisi käytetty vaikkapa tällaisiin videoidesi aiheisiin, voisi sanoakin, että matematiikka on hyödyllistä. Mutta se mitä koulussa opetetaan EI ole hyödyllistä, ellet aio insinööriksi, meteorologiksi, tutkijaksi tai opettajaksi. Suomi on nyt todennut, että jos osaa matematiikkaa osaa mitä tahansa, kielitaidosta kokkaukseen. Näin siis koulutusten pääsyvaatimuksissa. Mistä siis johtuu että nämä matematiikan opettajat ovat kokemukseni mukaan täydellisen kyvyttömiä opettamaan ainettaan? Noin yksi opettaja kymmenestä kykenee sanoin selittämään opetustaan, loput täyttävät luokan taulun sekavalla töherryksellä epäselvän mutinan ja hyräilyn säestyksellä. SK:n Hän -palstalla väitit, että matematiikka on työtä, ei luonnonlahjakkuuden käyttöä. Harmi, että toimittaja oli juuri ennen sitä kuvaillut sinua pikkupoikana, joka osasi laskea neliöjuuret tarkemmin kuin isän taskulaskin. Eikö tässä siis elämänkerta puhunut väitteen totuutta vastaan? Puhuipa kyllä, ja osoitti että väitteesi on roskaa. Työ työtoverini sanoi, että väite, että luonnostaan lahjakkaankin pitää tehdä työtä matematiikassa, on täyttä puppua. Hän sanoi, että missään ei matemaattisesti lahjakas pääse yhtä vähällä työllä. Lääketiede on usein ollut toiminta-ala, jossa matematiikkaa suositaan. Miksi sitten ei tuota pientä harmillista tautia nimeltä flunssa ole voitettu, vaikka matemaattisille yleisneroille sen olisi pitänyt olla pelkkä suupala ratkaistavaksi? Vuosisatoja matematiikkaa, mutta pikku flunssaa ei kyetä ratkaisemaan. Laskepa seuraavaksi todennäköisyys, kumman ihmiskunta voittaa ensin, flunssan vai syövän? (Varoitus: eräs kauppiksen matematiikan opettaja laski todennäköisyyden, kauanko aidsilta kuluu levitä koko maapallolle - silloin tauti oli vasta uusi ilmiö. Hänen laskunsa päättyi siihen, että ihmiskunta kuoli 10 vuodessa aidsiin. No mutta kuinkas sitten kävikään: häne oli todettava, että matematiikka ei vastaa kaikkeen)