Рет қаралды 1,775
Suullinen kyselytunti on eduskunnan säännöllinen keskustelutilaisuus, jossa kansanedustajat voivat esittää suoria kysymyksiä hallituksen ministereille ajankohtaisista ja kansallisesti merkittävistä aiheista. Se on olennainen osa parlamentaarista valvontaa ja demokraattista prosessia, jossa hallituksen politiikkaa arvioidaan ja ministerit ovat vastuussa toimistaan.
Kyselytunnilla, jonka aiheista tässä käsitellään, nousi esiin useita tärkeitä kysymyksiä sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksesta, palkkatasa-arvosta, pienituloisten palkkakehityksestä, hyvinvointialueiden rahoitusmallista, terapiatakuusta, reserviläisten Nato-tehtävistä, Suomen ja Ruotsin yhteistyön tiivistämisestä sekä nuorten väkivaltarikollisuudesta.
1. Sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus (Krista Kiuru, SDP)
Ensimmäinen kysymys käsitteli sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitusta. Krista Kiuru (SDP) nosti esille huolen siitä, että nykyinen rahoitusmalli ei riitä turvaamaan palveluiden tasoa ja että tämä heikentää kansalaisten oikeutta hoitoon. Tämä on ollut jatkuva keskustelunaihe Suomessa, jossa hyvinvointivaltion ydinpalveluiden rahoitus ja kestävyys ovat poliittisen debatin keskiössä. Pääministeri Petteri Orpo ja sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen vastasivat kysymykseen. Orpo painotti, että hallitus pyrkii uudistamaan järjestelmää, jotta palvelut olisivat paremmin kohdennettuja ja tehokkaammin järjestettyjä. Grahn-Laasonen puolestaan korosti yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyön tärkeyttä.
2. Palkkatasa-arvo (Fatim Diarra, Vihreät)
Toinen kysymys koski palkkatasa-arvoa, jonka nosti esille Fatim Diarra (Vihreät). Diarra korosti naisten ja miesten palkkaerojen pysyvyyttä, erityisesti matalapalkkaisilla aloilla. Palkkatasa-arvo on ollut pitkään yksi tasa-arvokeskustelun ytimistä Suomessa, ja siitä on tullut yhä keskeisempi kysymys julkisen sektorin sopimusten yhteydessä. Työministeri Arto Satonen vastasi kysymykseen ja totesi, että hallitus on sitoutunut sukupuolten tasa-arvon edistämiseen työelämässä. Hän mainitsi, että ongelma ei ole vain lainsäädännöllinen, vaan kyseessä on myös asenteellinen ja kulttuurinen kysymys.
3. Pienituloisten palkkakehitys (Pia Lohikoski, Vasemmisto)
Kolmas kysymys liittyi pienituloisten palkkakehitykseen, jonka esitti Pia Lohikoski (Vasemmisto). Lohikoski kysyi, kuinka hallitus aikoo varmistaa, että matalapalkkaisten työntekijöiden palkat nousevat riittävästi kustannusten kasvaessa. Valtiovarainministeri Riikka Purra vastasi kysymykseen, todeten, että hallitus pyrkii keventämään verotusta pienituloisille ja tekemään työstä kannattavampaa. Hänen mukaansa työn tekemisen tulisi aina olla taloudellisesti kannattavaa, ja verokevennykset ovat yksi keino tukea matalapalkkaisia työntekijöitä.
4. Hyvinvointialueiden rahoitusmalli (Timo Vornanen, TV)
Seuraavana käsiteltiin hyvinvointialueiden rahoitusmallia, jonka otti esille Timo Vornanen (TV). Hän nosti esille huolen siitä, että hyvinvointialueiden rahoitus ei vastaa niiden palvelutarpeisiin ja että tämä johtaa leikkauksiin ja palveluiden heikkenemiseen. Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso vastasi kysymykseen. Hän korosti, että hallitus työskentelee rahoitusmallin parantamiseksi, mutta myös tehostaminen ja rakenteelliset uudistukset ovat välttämättömiä, jotta palvelut voidaan tuottaa taloudellisesti kestävällä tavalla.
5. Lasten ja nuorten terapiatakuu (Maaret Castrén, Kokoomus)
Maaret Castrén (Kokoomus) esitti kysymyksen lasten ja nuorten terapiatakuusta, joka on ollut ajankohtainen teema mielenterveyspalveluiden heikentyneen saatavuuden vuoksi. Castrén korosti, että nopea pääsy terapiaan on tärkeä nuorten mielenterveysongelmien varhaisessa hoidossa. Opetusministeri Anders Adlercreutz ja sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso vastasivat kysymykseen. He molemmat painottivat hallituksen sitoutumista mielenterveyspalveluiden parantamiseen, mutta myös resurssien rajallisuuteen.
6. Reserviläistoiminta Nato-tehtävissä (Jari Ronkainen, PS)
Jari Ronkainen (Perussuomalaiset) nosti esiin kysymyksen reserviläistoiminnan merkityksestä Suomen Nato-jäsenyyden vahvistuessa. Puolustusministeri Antti Häkkänen vastasi kysymykseen ja totesi, että Suomen puolustus nojaa vahvasti reserviin, ja Nato-jäsenyys tuo uusia mahdollisuuksia kehittää reserviläisten toimintaa. Hän mainitsi myös, että Nato-yhteistyö ei vähennä Suomen omaa puolustuskykyä, vaan tukee sitä.
7. Suomen ja Ruotsin yhteistyö (Mats Löfström, RKP)
Mats Löfström (RKP) kysyi Suomen ja Ruotsin yhteistyön tiivistämisestä, erityisesti puolustusyhteistyön osalta. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio vastasi kysymykseen ja totesi, että yhteistyö Ruotsin kanssa on aina ollut Suomen ulkopolitiikan kulmakivi. Tavio korosti, että erityisesti Nato-jäsenyyden myötä maiden välinen yhteistyö syvenee entisestään.
8. Nuorten väkivaltarikollisuus (Sari Tanus, KD)
Viimeinen kysymys käsitteli ........
Siinä taas fiktiivistä höpöhöpöä.....