Talous: Inflaatio ja fiskaalidominanssi (Sami Miettinen & Sauli Vilén) | Puheenaihe 198

[@samimiettinen]

Hienoa oli taas jutella Sauli Vilenin kanssa. Kantsii katso myös #neuvottelija haastattelu #neuvottelija 119 - Finanssisektorin osakkeet Suomessa (Sauli Vilén) kzbin.info/www/bejne/Y6DNppalg6uAnqc

[@juha651]

Aijettä mitkä vieraat. Tästä ei voi tullu muuta kun kovaa tykitystä!

[@vapaakommunismista7463]

Tuotanto on alkanut toimii, hinta edlleen kova.

[@rebekkanagy5799]

Samin ja Saulin yhteisjaksoissa on aina niin hyvä meininki! Paljon asiaa tietty myös. Jakson tiimoilta heräsi muutama kysymys: 1. Eritelläänkö inflaatiota eri kulutussektoreiden mukaan? Energia tulikin mainittua, mutta mitataanko esim. palveluiden ja tavaroiden inflaatiota erikseen? Nopealla googlauksella ei löytynyt tilastoa ainakaan Suomesta. Kiinnostaisi tietää, onko korona vaikuttanut tavaran ja palvelujen hinnannousuun eri tavalla. Koronan vuoksi palvelujen kysyntä on ollut matala (rajoitusten sanelemana), ja kulutus on siirtynyt enemmän tavaroihin. Onko tavaran hinnannousu tämän seurauksena suurempaa kuin palvelujen hinnanousu? 2. Olisiko joissain tapauksissa mielekkäämpää seurata inflaatiota vähän pitemmällä aikavälillä? Esim kaksi vuotta antaisi ehkä paremman perspektiiivin tällaisena arvaamattomana aikana, kun pandemia ja poliittiset jännitteet aiheuttavat äkillisiä muutoksia. 3. Sanoitte, ettei Suomi ole immuuni korkealle inflaatiolle. Onhan Suomi nykytilanteessa jossain määrin immuuni, kun iso osa euroalueen inflaatiosta johtuu maakaasun hinnanoususta? Maakaasun osuus on Suomessa kai kutakuinkin nolla, kun taas monessa Euroopan maassa se on pääasiallinen energianlähde. 4. Suomessa on paljon pitkiä kiinteähintaisia sähkösopimuksia. Näkyykö energian hinnannousu inflaatiossa hieman viiveellä? Voiko tästä päätellä, ettei korkea inflaatio ole päättymässä kovinkaan pian, ja että suurin inflaatio on vielä edessä? Ovatko sähkösopimukset muissa maissa yhtä pitkiä kuin Suomessa?

[@roopeankka]

30:07 Kannattaa velkaantua ennenkuin se on mahdotonta ilman (poliittisia) suhteita

[@mehtaalaanen]

Selvensitte aihetta hienosti, mielenkiintoista!

[@jkinkamo]

Kuuntelin useampaan otteeseen. Tähän on niitä jaksoja, joihin on hyvä palata muutaman kk päästä. Omissa hommissa käytän kaapelia, joka on noussut 2019 - 2022 noin 43 %. Tosin edellinen kunnon nousu oli joskus 2007, kun mustasta romuraudastakin oli maailmalla pulaa. Mutta tarjonnan ero ainakin tässä kohtaa on siinä, että mainitun letkun toimitusaika on kasvanut tekijällä noin 4.

[@Gustav641]

Varallisuusarvojen numeraalisesta noususthan maksetaan vero. Nykyään tuo vero menee luovutusvoittoveron nimnikkeellä. Eli ts. verottajahan tällaisesta omaisuusarvojen numeraalisesta noususta nettoaa. Ja tää koskee nimenomaan kansan pieniä varallisuuksia kuten vaikkapa jonkun asunnon myyntiä(no omassa käytössä on se 2v raja mutta muuten) ja kiinteistöjä ja pörssiosakkeita. Ja kun rahan arvo ajassa laskee jo normaaliinflaation olissakin(nykyään se vähintään 2%) enemmän kuin monet sijoituskohteet niin myydessä pitäisi saada niin paljon numeraalisesti enmmän, että vielä tuon veron inflaation päälle saisi, jotta ei sijoituksensa kanssa köyhtyisi. Ja toki ostaessa menee vielä se varainsiirttoverokin.

[@petripaavonpoika3767]

Sami, minkälainen vakavaraisuusvaatimusten alaisten instituutioiden regulaatio on tarkemmin sanottuna? Voidaanko korkosijoituksssa olevaa pääomaa allokoida esim. kiinteistöihin?

[@ollikirsi9561]

Tämän jakson valmistumisen jälkeen on tapahtunut melkoisia mullistuksia maailmassa. Kuulisin kyllä erittäin mieluusti näiden herrojen kommentit tähän uuteen tilanteeseen. Pakotteet, inflaatio, sota, jne

[@wernerkukkapurovayrynen4756]

Mahtavaa kontenttia, mutta missä skenaariot sodan syttyessä mm. Ukrainassa? Taloudessa siis.

[@rebekkanagy5799]

Voiko talouden nopea toipuminen liittyä rahanpumppauksen lisäksi siihen, että koronarajoitukset kurittivat hieman eri sektoreita kuin perinteiset talouskriisit? Siinä missä finanssikriisi kaatoi pankkeja, teollisuusyrityksiä ja ylipäätään isoja firmoja (toki myös pienempiä), niin koronarajoitukset osuivat enimmäkseen pieniin palvelualan yrityksiin. Tanssistudion tai tatuointiliikkeen on suhteellisen helppo käynnistää toimintansa uudelleen rajoitusten päätyttyä, kun taas finanssikriisissä kaatuneiden tehtaiden ja pankkien palautuminen vie enemmän aikaa.

[@ragnarirokkaa]

Jeh, paras jakso tänä vuonna.

[@kreatuuri4846]

Fiskaalinen dominanssi on vallitseva tila pelimerkkien ollessa niin kuin nyt. Mutta ei ole mitään takeita siitä, etteikö maailma voisi heilahtaa ihan johonkin toiseen asentoon ja korot lähteekin nousuun. Korkosuojaukset ovat tästä katsannosta kuin vakuutuksia ja vakuutukset maksaa.

[@j3rb3]

Mihinkähän "tietoon" tuo "fakta", ettei erityisesti Italia kestä korkeampaa korkoa oikein perustuu? Italian valtion korko on laskenut ja noussut viime vuosina moneen kertaan noussen esim. edellisen 4:n kuukauden aikana 0,5%:sta 1,3%:n (10-vuotinen). EKP voi tarvittaessa kiihdyttää Italian velkojen tukiostojaan ja pienentää korkospreadiä, vaikka suhteessa Saksaan ja Suomeen.

[@jorejahtis8833]

Outoa käsittää kyllä väliaikaiseksi,koska elvytysväline otettiin koronan vaikutuksen paikkaamiseen.Eli kuinka valtava inflaatio olisi ilman koronajarrua,vielä viimeviikon palkkakorotus tiedot päälle.

[@bearboom]

boomboomia seuraa bearbear.

[@romppaukko]

Onko kukaan kysynyt mitä Martind Armstrong ennustaa?

[@estetty7609]

höpöukko

[@romppaukko]

@@estetty7609 Ei se nyt ihan turha äijä ole jos se pystyy määrittelmään algoritmin historiatietojen pohjalta jonka ennustukset pitää vielä paikkansa.

[@estetty7609]

@@romppaukko Ei tullut romahdusta 2015 vaikka niin ennakoi

[@petripaavonpoika3767]

Saulin kommenttia korkotason vaikutuksesta tulevaisuuden tuottojen nykyarvoon en täysin ymmärtänyt. Miksi tulevaisuuden tuotot pitää diskontata nimelliskorolla eikä reaalikorolla?

[@All.ThingsMusic]

fnaf tips?