- yli aavan on / valo yön auringon/ yli virran vie/ suven tuoksuinen tie / kuka löytää sen/ sitä kulkee ken / sitä turhaan etsii maan kiireinen / kuka oivaltaa/ sitä taivaltaa/ kuka löysi sen, löys kauneuden. I: Sinua vie, tunturitie kepeä taivaltaa/ laen ylvään näät aavan taa. / Suvea tuoksuu yö/ takana kiire, työ/ edessä aamu on auringonmaan. / Sinua vie, tunturitie, ylitse öisen maan/ kesä huumaa sun hehkullaan / iloa auringon / alati aamut on/ ja sinun tiesi on toiveiden maa :I Yli yön sun vie/ suven tuoksuinen tie / näet virransuut/ tutut näät pitkospuut/ tule, tunnet sen/ polun pienoisen/ sitä turhaan etsii maan kiireinen/ näet nuoruuden / elät onnen sen/ yhä kuulla voit yön kuiskauksen. -kerto-