Tynnyritervanpoltto

Perinteisesti tervaa on poltettu tervahaudassa, mutta tervaa voidaan valmistaa myös tynnyrissä, jolloin puhutaan tynnyritervanpoltosta.
Tervaa on käytetty puunsuojauksessa jo vuosisatojen ajan ja 1700-luvulla terva oli Suomen tärkein vientituote. Tervanpoltto alkoi kuitenkin vähentyä voimakkaasti 1800-luvun loppupuoliskolla ja päättyi lähes kokonaan 1930-luvulla, sillä nykyisin tervaa poltetaan enää lähinnä erilaisissa perinnetapahtumissa.
Vielä tänäkin päivänä tervaa voidaan käyttää mm. puuveneiden, puusuksien sekä päre- ja paanukattojen lahonsuojauksessa. Niin ikään tervaa voidaan käyttää myös hajusteena shampoossa ja löylyntuoksussa sekä mausteena liharuuissa.
Terva on aito luonnontuote ja tervanpoltto on osa maamme kulttuurihistoriaa.

[@riittakoivukoski6303]

Olipas mainio opetusvideo. Ei puuttunut katsojalta kuin tervan tuoksu :) Kiitos tekijöille!

[@Kaivuri8D]

Tytärtä kiinnosti kuinka terva valmistetaan, loistava video

[@j-pj8163]

Todella hyvä opetusvideo. Kiitos

[@leoruotsalainen6339]

Upea video 👍Olen parikertaa nähnyt tervan valmistusta tuolla tynnyri menetelmällä. Hyllyläni on aitoa Kuhmolaista suuresta tervahaudassa tuotettua tervaa pieni pullollinen, lääkkeeksi 👍

[@C1Mastermaukka]

mahtava opetusvideo yhteen tärkeään Suomen perinteeseen

[@katkal3544]

Paljon kiitoksia hyvästä videosta! 😊👍

[@ylovaht2097]

Kiitos ja liivin kaarna työkätti

[@blindil90]

Oli mukava lasten kanssa katsoa kuinka se terva oikein tehdään 🎉

[@tervatynnyri2461]

Miksi minua pitää polttaa. En ymmärrä???

[@jonasjurga2481]

exelent

[@fern8580]

A good soul to translate even briefly into English? Best regards from France & Canada

[@RunninRoskis]

Loistavaa. Ei voi olla näin yksinkertaista. Etsin tietoa puuhiili briketin valmistuksesta ja törmäsin tähän. Puuhiili alkoi kiinnostamaan kun huomasin, että alkeellisimmissakin olosuhteissa alkoivat valmistaa puuhiiltä, vaikka vieressä on isot kasat puuta pinossa. Se herätti mielenkiinnon puuhiiltä kohtaan kun sain ajatuksen, että tuossa pitää olla jotain mystistä kun puu ei kelpaa, mutta puuhiili on se jota tavoittelevat padan alle. Syykin selvisi kun etsin tietoa. Puunpoltto aiheuttaa näkyvää savua ja kitkua kun taas hyvin valmistettu puuhiili on savuton ja "kärytön". Lisäksi puuhiilen energiatiheys on tuplat painoon suhteutettuna. Puuhiilijauhosta kirjaimellisesti leivotaan brikettejä kun ensin tehdään suurus vedestä ja Myllyn Paras Puolikarkea Vehnäjauhosta. Jos terva ei ole tavoite niin silloin puhtaaseen puuhiileen riittää 450-550 lämpötila, mutta JOS käyttää tervaa sisältävää puuta niin loppu lämpötila ennen jäähdytystä on noin 100 enemmän eli 650-700astetta. Huom !!! Puhdas puuhiili kelpaa sepän ahjoon kun se ei sisällä tervaa. Hyödyllisiä linkkejä puuhiileen viitaten energypedia.info/wiki/Cooking_with_Charcoal Lämpötiloista enemmän asiaa energypedia.info/wiki/Charcoal_Production . Ja tässä syväluotaavampaa tietoa: www.fao.org/3/X5555E/x5555e03.htm#2.1%20carbonisation 2.5 The stages in charcoal formation As the wood is heated in the retort it passes through definite stages on its way to conversion into charcoal. The formation of charcoal under laboratory conditions has been studied and the following stages in the conversion process have been recognised. - at 20 to 110°C The wood absorbs heat as it is dried giving off its moisture as water vapour (steam). The temperature remains at or slighly above 100°C until the wood is bone dry. - at 110 to 270°C Final traces of water are given off and the wood starts to decompose giving off some carbon monoxide, carbon dioxide, acetic acid and methanol. Heat is absorbed. - at 270 to 290°C This is the point at which exothermic decomposition of the wood starts. Heat is evolved and breakdown continues spontaneously providing the wood is not cooled below this decomposition temperature. Mixed gases and vapours continue to be given off together with some tar. - at 290 to 400°C As breakdown of the wood structure continues, the vapours given off comprise the combustible gases carbon monoxide, hydrogen and methane together with carbon dioxide gas and the condensible vapours: water, acetic acid, methanol, acetone, etc. and tars which begin to predominate as the temperature rises. - at 400 to 500°C At 400°C the transformation of the wood to charcoal is practically complete. The charcoal at this temperature still contains appreciable amounts of tar, perhaps 30% by weight trapped in the structure. This soft burned charcoal needs further heating to drive off more of the tar and thus raise the fixed carbon content of the charcoal to about 75% which is normal for good quality commercial charcoal. To drive off this tar the charcoal is subject to further heat inputs to raise its temperature to about 500°C, thus completing the carbonisation stage. . .

[@KaitsuMaitsu]

👍👍

[@TheHippi77]

Tervan jatkojalostuksesta vois kans olla samallai video. Pikiöljy on se tuote mikä eniten kiinnostaa.

[@marcinjozefmysiara1075]

Tervetuloa! Olen kotoisin Puolasta, olen koulutukseltani metsänhoitaja ja työskentelen tällä hetkellä puuteollisuudessa. Olen jo jonkin aikaa ollut kiinnostunut puutervasta. Saan useimmat tiedot maastanne. Puolassa menetelmä on unohtunut kokonaan, ja joukko harrastajia haluaisi palauttaa tervan polttamisen perinteen. Etsin tietoa tästä aiheesta. Onko mahdollista saada koulutusta toimipaikassanne tai jossain päin Suomea? Ystävällisin terveisin

[@ketturepo3214]

wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Tervanpoltto_tervahaudoissa. Ympäri Suomea edelleen tehdään tervaa. Linkissä vinkkejä mistä voisi varmaan kysyä miten pääsee mukaan tervan tekoon.

[@marcinjozefmysiara1075]

@@ketturepo3214 Kiitos vinkeistä. Paljon mielenkiintoista tietoa.

[@akinma]

Vähän myöhässä tulee tämä vastaus, varsinkin, kun Narvan markkinatkin meni jo heinäkuussa, mutta Narvan markkinoilla Vesilahdessa poltetaan aina tervamiilu/hauta (jos vain saavat viranomaisilta luvan). Narvan markkinat järjestetään yleensä viiden vuoden välein, mutta edellinen väli venyi koronan takia 7 vuodeksi ja nyt seuraava väli lyhentyy 3 vuodeksi eli Narvan markkinat järjestetään seuraavan kerran 9.-13.7.2025. Varmasti löytyy nopeamminkin lähteitä, joista oppia tervanpolttoa, mutta ottaen huomioon, että tervaksen kehittyminen ottaa sen noin 5 vuotta, niin käy selväksi, miksi Narvan markkinat järjestetään 5 vuoden välein. Jos tietoa haluaa kysellä suoraan järjestäjiltä, niin täältä löytyvillä yhteistiedoilla uskoisin sen olevan mahdollista: narvanmarkkinat.fi/yhteystiedot/ Valitettavasti tervan käyttö on Suomessakin ehtynyt vain murto-osaan entisajoista. Monipuolinen aine. Tässä myös hieman tietoa ja lopussa muutamia kirjalähteitä: www.kysymuseolta.fi/sarka/#!id=48

[@marcinjozefmysiara1075]

@@akinma dziękuję!