Ulkoballistiikka

[@raivohullu]

Kiitos mainioista videoista! Selität asiat hyvin ja ymmärrettävästi. Sellainen video olisi kiva, jossa kävisit seikkaperäisesti läpi koko laukaisutapahtuman; hengitys, pito, puristus, asento, bipodin korkeus jne. Niiden merkitys kun kasvaa eksponentiaalisesti etäisyyden kasvaessa. Itsellä ainakin tähtäyspiste vispaa, vaikka kuinka on tietävinään mitä tekee.

[@kalervolatoniittu2011]

Paksulla Bertalla Pariisia tulittaessaan sakemannit joutui ottamaan corioliksen laskuissa huomioon. Missä vaiheessa se on sitten käytännön tekijä en tiedä. (tykistö)

[@kalervolatoniittu2011]

Onko drag vähän sama kun kavitointi ?

[@jvsvmvsv]

Hyviä ballistiikka videoita, kiitos siitä! Kuinkas pitkillä matkoilla coriolis ja eötvös ilmiöt alkaa varteenotettavasti vaikuttamaan osumiin? Ja mitenkäs pitkällä aukealla eri tuulennopeudet vaikuttaa korjauksiin? Esim. Jos 900m matkalla on alussa tuo ~4m/s vasemman puoleinen sivutuuli, mutta keski- tai loppuvaiheessa onkin ~8m/s tai vaikka jopa oikealta tuleva tuuli, niin tehdäänkö korjaus aina tuliaseman edessä olevan tuulen mukaan?🤔

[@tarkka-ampujakanava5671]

Kiitos. Realistisesti: Coriolis ja Eötvös katoavat pitkilläkin matkoilla lähinnä tuulenlukuvirheeseen ja aseen ominaistarkkuuteen. Vaikutus on noin 0,1-0,2mrad 1200 metrissä. Vaikutus on isompi jos ase on kohdistettu pohjoisnavalla ja menet ampumaan päiväntasaajalle. Lyhyehkölle matkalle teen tuulikorjauksen lähinnä tuliasemassa vallitsevan tuulen perusteella. Yli 600 m etäisyydelle jaan matkan kahteen kokonaisuuteen joista otan jonkinlaisen keskiarvon ja yli 900m etäisyydellä jaan matkan kolmeen osaan.

[@jvsvmvsv]

@@tarkka-ampujakanava5671 Selkee, kiitoksia vastauksesta!☺️

[@Customi207]

Nyt on ballistiikan opetus tehty helpoksi; video pyörimään ja kahville😂