Kiva, että alkaa näitäkin videoita tulemaan, sillä itse en paljoa välitä suomalaisista tarinoista.
@jokupaskapaa4620 Жыл бұрын
ei oo kovinkaan hyviä nämä suomalaiset tarinat
@code8217 Жыл бұрын
12v wildout.
@Leopez022 жыл бұрын
Nyt kun on talvi niin olis mielenkiintoista kuulla talviaiheisia kauhutarinoita. 🙂
@ed56342 жыл бұрын
Oli loistavia tarinoita kiitos🤗 lisää Redditin yövuoro/yksin kotona/mökki tarinoita tarinoita odotellessa.😊
@miaumiauimperiumi29512 жыл бұрын
Ois kiva kuulla noita sota tarinoita
@code8217 Жыл бұрын
🤓🤓🤓
@kire90522 жыл бұрын
Ensimmäinen tarina, Finnstories narina.
@aimokoukkari69492 жыл бұрын
Kiitoksia sun videot ovat tosi hyviä
@johannakantola9380 Жыл бұрын
paranormaalit tarinat on parhaita :) kiitos näistä :)
@user-wq3tp6dh2c2 жыл бұрын
Jälleen kerran loistava video! Kiitos!
@SmilingCorporation2 жыл бұрын
Todella hyviä videoita teet. Oisko kossain vaiheessa taas dark web kauhutarinoita ?
@tyttihanninen45012 жыл бұрын
Kuuntelen tarinoita, kun käyn nukkumaan. Usein nukahdan ja kelaan taaksepäin, kun olen hereillä. En nukahda tylsyyteen, vaan työ vie veronsa. Mutta näinkin saat katselukertoja.😄
@Bensku272 жыл бұрын
Poliisi tai yövuoro kauhutarinoita
@OnniJappinen-kg6kp Жыл бұрын
Tee tarina isosta varjosta joka on oikeasti tapahtunut:olen asunut pienessä kylässä, mutta eräänä päivänä tuli isot ukkos myrskyt ja taivas muuttui violetiksi ja naapurini nousi ilmaan ja hänen luunsa murtui ja silmät räjähtivät ja lepakoita alkoi ilmestyä
@tohnakyrparacingoy17772 жыл бұрын
Ois kova jos seuraavaks tulis aivan jotai erilaist
@Nicola-Nigella2 жыл бұрын
Voisitko tehdä videon jossa kerrot kauhutarinoita jotka oli lähellä kuolemaa. PLEEAAASSSSS😥😥😥😥😥😥😥😥😥😥😥😥😥😥😥😥😥😥😥😥
@Scht_kuunvalo4 ай бұрын
Omg! Loistava video!😍
@mropa12592 жыл бұрын
Nää ilahduttaa aina❤
@cr59722 жыл бұрын
Pönttövuoren tunneli jyväskylä. Aiheeksi
@nadjasirvio24592 жыл бұрын
Tosi hyviä tarinoita 🤗
@Dally932 жыл бұрын
Tuosta mummi- tarinasta tuli mieleen että jotkut väittää että ihmiset joilla on samaa dna:ta voi tavallaan tuntea toisen muistot epämääräisesti
@puppasopo52172 жыл бұрын
Neljäs
@code8217 Жыл бұрын
Kasva pikkulapsi
@SuperMika702 жыл бұрын
🦾🦾🦾
@Moikkelismoi1232 жыл бұрын
Olen kuunnellut Spotifyista sinun tarinoita, ja oisi aivan mahtavaa jos haluaisit kertoa minun tarinani jossain podcastissa tai videossa! En tiedä että miten näitä tarinoita voi lähettää sinulle, joten päätin nyt vaan kertoa sen tarinan tässä! Toivottavasti näät tämän kommentin, koska tässä voi kestää hetki kertoa tämä tarina, joten joo! Mutta tässä se tarina nyt tulee: Olin tänä syksynä, vuonna 2022 leirikoulussa meidän luokan ja meidän rinnakkais luokan kanssa. Olin silloin 12, ja olen vieläkin 12! Leiri kesti 3 päivää, eli olimme sielä 2 yötä. Leiripaikka sijaitsi Espoossa, jossain Solvalla nimisessä paikassa. Mainitsen tässä vaiheessa jo sen, että olen siis suomen-ruotsalaisessa koulussa, joten siksi tämä leiripaikka kuulostaa vähän oudolta, mutta joo! Kun saavuimme paikalle, kiinnitimme kavereiden kanssa huomioon sen, että paikka näytti vanhalta mielisairaalalta. Joo se kuulostaa aika oudolta mutta näin se vaan on. Ensimmäinen päivä leirikoulussa meni todella hyvin! Meillä oli ihan sika hauskaa! Kuitenkin toinen päivä ei nyt ehkä ollut se parhain, mutta sekin oli aivan mahtava kokemus! Päivällä me pääsimme kanooteilla matkaan, ja sen jälkeen saimme ampua semmosella nuolipyssyllä! Meille oli kerrottu että meillä tulisi olemaan sauna-ilta oppilaiden kanssa illemmalla, joten saimme ostaa herkkuja! Kun olimme saaneet herkut ostettua, päätimme kuuden minun kaverini kanssa kokoontua minun ja kahden muiden mun luokkalaisen huoneeseen. Tytöt ja pojat olivat siis eri rakennuksissa. Minun mielestä tytöillä (eli minulla ja minun kavereilla) oli paljon paremmat huoneet. Mutta se ei nyt ole niin tärkeää tässä tarinassa! Eli kokoonnuimme siis minun ja minun kahden kaverin huoneessa! Me päätimme mennä istumaan ja puhumaan semmoisen pienen ruokapöydän ääreen! Se ruokapöytä oli huoneemme ulko-oven edessä, joten kuulimme aika hyvin jos siellä kävelisi joku! Hetken puhumisen kuluttua kuulimme kun joku koputti. Minun kaverini kävi avaamassa oven, ja siellä ei ollut ketään. Ajattelimme, että se oli vaan joku meidän rinnakkaisluokan tytöistä, sillä pojathan olivat toisessa rakennuksessa. Jatkoimme puhumista hetken, ja sitten joku koputti taas. Siellä ei taaskaan ollut ketään ja jatkoimme taas vaan puhumista! Ehkä noin kymmenen minuutin jälkeen joku koputti taas kerran, ja sanoin kavereilleni, että jos sielä tälläkään kertaan ole ketään, niin menisimme kysymään muilta oppilailta, että jos he olivat käyneet koputtamassa meidän oveen! Ja ei siellä tottakai ollut ketään! Minä ja minun kaksi muuta kaveria kävimme kysymässä, että jos he olivat käyneet koputtamassa meidän ovemme pari kertaa! He vastasivat että he eivät olleet käynyt, ja me ihmettelimme, koska me vannoimme että me kaikki olimme kuulleet jonkun koputtavan. Menimme hämmentyneinä takaisin minun ja minun kahden kaverin huoneeseen. Kun me olimme kävelemässä sisään huoneeseen, niin kaverini huomasi että rakennuksen hissi, oli mennyt alas, vaikka se oli ollut koko leirin ajan ylhäällä, siinä kerroksessa missä meidän huoneet olivat! Säikähdin vähän sitä asiaa, sillä joku oli käyttänyt hissiä… Kerromme asiasta muille, ja hekin ihmettelivät asiaa! Päätimme olla valmiina tällä kertaa, jos joku koputtaisi! Jälleen kerran joku koputti, ja kaverini avasi oven. Ovi vastapäätä meidän ovea meni kiinni, joka tarkoitti että joku muista tytöistä oli käynyt koputtaa meidän ovea! Minua ärsytti se, sillä he olivat valehdelleet meille asiasta! Kuitenkin kun taas menimme kysymään asiasta, he sanoivat että tämä oli heidän eka kerta kun he koputtivat meidän oveen. Luulin että he taas valehtelivat, joten menin vain takaisin huoneeseen. Ja arvasitte tai ette, joku koputti jälleen kerran. Ja tällä kertaa minä olin saanut tarpeekseni! Sanoin muille että meidän pitäisi mennä tarkastamaan rakennus, jos löytäisimme sen jona kokoajan oli käynyt koputtamassa meidän oveen! Muut suostuivat minun ideaan, joten menimme porukalla tarkastamaan rakennuksen. Ennen kuin lähdimme, paras ystäväni sanoi käyvänsä vessassa! Jäimme odottamaan häntä, kun huomasimme että hän juoksi vessasta ulos paniikissa! Kysyimme että mikä on, ja hän sanoi että hän oli nähnyt jonkun tumman hahmon peilissä, mutta kun hän oli katsonut pois päin, hahmo oli hävinnyt. Se sai jotkut minun kaverini pelkäämään sitä ideaa että meidän pitäisi mennä tutkimaan rakennusta. Loppujen lopuksi he kuitenkin tulivat meidän muiden mukaan. Lähdimme hitaasti ja varovasti kävelemään alas portaita (meidän huoneet olivat siis ylimmässä kerroksessa) ja huomasimme, että alhaalla oli pilkki pimeää! Se ei kuitenkaan haitannut, sillä meillä oli taskulamput mukana! Menimme pääkerroksesta vielä yhden kerroksen alas, ja silloin huomasin, kun joku hahmo juoksi nopeasti piiloon… kerroin siitä kavereilleni, ja lähdimme nopeasti seuramaan hahmoa! Näimme, miten hahmo juoksi ulos ovesta, ja säikähdimme vähän sitä! Menimme kertomaan asiasta meidän leirinvalvojalle, joka ei ottanut asiaa niin tosissaan. Hän sanoi että me varmaan näimme vaan näkyjä, mutta miten 7 ihmistä voi nähdä tismalleen saman jutun, joka ei olisi loppujen lopuksi totta? Päätimme mennä huoneeseen, emmekä aikoneet poistua huoneesta, ennen kuin oli aika lähtö saunomaan. Aikaa kului noin tunti, ja oli aika lähteä saunomaan! Kun pääsimme paikan päälle, niin näimme että pojat olivat jo uimassa ja jotkut söivät makkaraa. Tytöillä ja pojilla oli eri saunatilat tottakai! Meillä oli myös eri laiturit. Pojilla oli parempi laituri, sillä se ei vajonnut kun sen päälle astui! Meidän laituri sen sijaan vajosi alaspäin, joka ei nyt sinäänsä ollut niin kivaa! Tämä tieto ei mitenkään kuullu tarinaan, joten skipataan tunti eteenpäin! Kun olimme saanut saunottu a, näin kun kaksi minun kaveria katsoivat järven toiselle puolelle! Kysyin että mitä he katsoivat, ja he osoittivat jotakin. Kun näin mitä he osoittivat, niin jähmetyin. Järven toisella puolella oli se sama hahmo joka aikaisemmin oli käynyt koputtelemassa meidän oveen. Hahmo tuijotti vain meitä! Minä järkytyin niin paljon, että aloin itkemään. Kaverini tottakai lohduttivat minua, mutta katsoin vaan sitö hahmoa. Se ei liikkunut edes senttiäkään sillä aikaa kun me katsoimme sitä. Päätimme mennä sisään sillä emme halunneet olla enään ulkona. Kuitenkin kymmenen minuuttia sen jälkeen että päätimme mennä sisään, niin tulimme takaisin ulos. Katsoimme, että oliko hahmo vielä sielä, ja se ei ollut! Sen tapahtuman jälkeen emme olleet enää ikinä nähneet sitä hahmoa… Mietin vieläkin tätä tapahtumaa, sillä oli se kyllä aika järkyttävää!
@jaytan6123 Жыл бұрын
Haamujengi paikalle.
@code8217 Жыл бұрын
Vitun jonne mee nukkumaa
@w33dguy2 жыл бұрын
Kiva pimees huonees jossa muutenki kuuluu välil koputuksii ym ni kuunnela tätä
@toivojauhiainen73775 ай бұрын
Hei mä tykkään näistä toisten lähettämistä tarinoista ❤t.uusikuuntelia