Viime hetken vinkkejä äidinkielen lukutaidon kokeeseen

[@ellah2411]

Yks vinkki mun äikän opettajalta: jos aineistona on joku video, se kannattaa aina kattoa myös ilman ääniä! Sillon tulee varmasti kiinnittäneeks huomiota myös siihen visuaaliseen puoleen

[@jamppa32145]

Tässä voi olla näkemyseroja, mutta kun sanoit että kannattaa aina siteerata, niin meidän äikän ope sano tyyliin jo ekalla kurssilla, että hyvä kirjoittaja viittaa aineistoihin referoiden kertoen niistä omalla tavalla ja laiska kirjoittaja siteeraa kaiken. Ehkä tarkoitti sitä, että ei siteeraa ainakaan useampaa virkettä putkeen.

[@LauriVehkaoja]

Kirjoitustaidossa kannattaa suosia referointia. Perustelu on mielestäni parempi esittää sitaattina, koska se osoittaa tarkasti kohdan kautta väittämäsi keinon.

[@eeduhz]

Kiitos hei tästä 🙏 Todella hyvä video vielä tämmöseen (erittäin) viime hetken kertaukseen 🙌

[@opplayer5727]

Onko hyvä kaava kirjoittaa käsittelykappaleet vertailussa seuraavasti: 1. Kertoa miten aineistot ovat samanlaisia tai erilaisia jossakin 2. Lainata kohtia missä eroavaisuus/samankaltaisuus näkyy 3. Kertoa miksi aineistoissa on valittu käyttää samoja/eri keinoja tai kertoa kuinka aineistoista välittyy samanlainen/erilainen kuva samanlaisuuden/eroavuuden takia.

[@LauriVehkaoja]

Tuollainen lähestymistapa kuulostaa mielestäni fiksulta. Itse suosin tapaa, jossa esimerkki annetaan heti väitteen jälkeen, mutta esimerkit voi toki esittää kootusti omassakin kappaleessa. Esittämässäsi kolmannessa kappaleessa kannattaa sitoa omat päätelmät käsitteisiin (esimerkiksi kohderyhmä yms.). Kolmannessa kappaleessa tykkään erityisesti tuosta pohdinnasta, miksi aineistosta syntyy juuri tietynlainen kuva. Se osoittaa kriittistä ja erittelevää lukutaitoa.

[@joonakaariainen4915]

Kiitos oikein antoisasta infopaketista. Vielä tarkennuskysymys: jos tehtävänantona on "Analysoi..." ja esimerkkiäsi käyttäen "analysoi retorisia keinoja", tuleeko siis retoristen keinojen etsimisen lisäksi myös tehdä päätelmiä, mitä nämä keinot tuovat tekstille tai kuinka ne vaikuttavat lukijaan?

[@LauriVehkaoja]

Tuollaisissa tehtävissä on usein kaksi osaa, joista ensimmäisessä pitää eritellä ja jälkimmäisessä analysoida keinona. Jos "analysoi" esiintyy yksin, kyseessä on 4 500 merkin tehtävä, joten mukaan edellytetään myös pohdintaa. Pohdinnan kohde on kuitenkin annettu.

[@paskapallo3149]

Kiitti GOAT oli hyvä setti.

[@anniliin1]

jee kiitos niin paljon tästä 🙏🏻🙏🏻

[@orangepeelpls]

Tää oli tosi hyödyllinen ja autto pitää just noi tärkeimmät asiat mielessä ennen kokeeseen menoa. Katoin eilen läpi ja selasin vähän aamulla ni jäi hyvin kokeen ajaks mieleen mistä näkökulmasta lähden kirjoittamaan. Just kokeesta kotiin ja video oli täs auki ni heitän viel kiitokset!

[@boomeri9078]

Lare sä oot iha top G.

[@sumi3011]

Millanen asiantuntijuus sulla on äidinkielestä? Ootko opiskellu yliopistossa, vai kerrotko vaan vinkkejä jotka autto sua yo-kokeessa? Jos kyllä jälkimmäiseen, niin miten se meni?

[@sumi3011]

@@a97847 Kiitos!

[@LauriVehkaoja]

Opiskelen tosiaan suomen kieltä ja kirjallisuutta Oulun yliopistossa. Olen ensimmäisen vuoden opiskelija. Sain keväällä 2022 äidinkielen yo-kokeesta 110 / 120 pistettä.

[@sumi3011]

@@LauriVehkaoja Kiitos! Siistiä, menipä loistavasti! :D

[@LandingMayhem]

Voiko noissa kaksosasissa olla samanlainen aloituskappale molemmissa vai tarviiko jotain muuttaa? Esim. lisätä toiseen vähän jotain olennaista tehtävänantoon liittyen? Suosin yksosasia mut tietenki voin jostain syystä aina päätyä tekemään kaksosasen.

[@LauriVehkaoja]

Voi olla samanlainen aloitus.

[@venlau_u]

kiitos paljon

[@MarkoSaarnia]

Onko kuinka kriittistä jos lukutaidon vastauksessa sitaateissa piste on lipsahtanut usein heittomerkkien sisäpuolelle?

[@LauriVehkaoja]

Tuollainen lasketaan käsittääkseni yhdeksi isommaksi virheeksi. En ole ikinä ennakkotarkastanut yo-vastausta, joten en osaa sanoa.

[@MarkoSaarnia]

@@LauriVehkaoja Eli lukutaidon vastauksessa lähtee pisteitä merkkivirheistä?

[@LauriVehkaoja]

Varsinaisesti typoista ja kirjoitusvirheistä ei lähde pisteitä. Pisteen kirjoittaminen väärään paikkaan johtaa siihen, että tarkastaja voi sekoittaa aineiston ja sinun analyysisi keskenään, mikä taas vaikuttaa pisteisiin.

[@Peilaaja]

Miten tulkintatehtävässä tehtävä "päätelmä" eroaa perus HEP-rakenteeseen kuuluvasta päätelmästä? Milloin päätelmä menee liian pitkälle? Onko esimerkiksi perusteltua kyseenalaistaa kirjoittajan motiiveja, jos sitä ei erikseen tehtävänannossa kysytä, mutta tulevat tekstissä kuitenkin ilmi? Tai no kai "motiivi" jotenkin menee yhteen teesin yms kanssa.

[@LauriVehkaoja]

Kuten esityksessä kerroin, tulkinta syntyy siitä, kun tehdyt havainnot yhdistetään yhdeksi väitteeksi. Hep-kaavan "päätelmä"-osa vastaa yleensä jonkin pienemmän kokonaisuuden päätelmää, kuten yksittäisen kappaleen päätelmää. Kirjoittajan motiiveja ei kannata kyseenalaistaa, ellei sitä erikseen pyydetä. Käytännössä kyseenalaistaminen tulee kyseeseen "arvioi"-tyyppisessä tehtävässä, jossa pitää siis arvioda sitä, miten tekstissä käytetyillä keinoilla päästään tekstin asettamaan tavoitteeseen. "Teesi" ja "motiivi" ovat synonyymisia käsitteitä. Arkikielessä "motiivi" toki mielletään usein syyksi tehdä jotakin, mutta lukutaidon vastauksessa käsite pitää mieltää tieteellisemmin.

[@MMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMH]

pitääkö lopetuksessa mainita jotain uutta tai vaan tehdä yhteenveto?

[@LauriVehkaoja]

Lopetuksessa kannattaa vain vetää aiemman analyysin johtopäätökset yhteen. Lopetuskappaleessa uusi asia tuntuu yleensä irralliselta sisällöltä.

[@MMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMH]

Vastataanko 100% varmasti esim. "X on suunnattu nuorille, koska siinä mainitaan videopelit" tai epävarmasti "Kohderyhmä voidaan tulkita nuoret" Lasketaanko se mielipiteeksi jos vastaa epävarmasti? Meneekö pisteitä jos ei ole varma? Entä jos päätelmä on objektiivisesti väärin?

[@LauriVehkaoja]

Jos et löydä tarpeeksi perusteita väitteellesi, kannattaa miettiä sitä uudelleen. Aina kun väitteelle on perusteet, kannattaa väittää. Epävarma vastaus ei ole automaattisesti mielipide, vaan usein huonosti perustelu väite. Teesi on jotakin, mikä voidaan osoittaa oikeaksi. Kohdeyleisö on tulkinnanvaraisempi kysymys.

[@MMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMH]

@@LauriVehkaojakiitos

[@jumpy.7792]

Katon tätä videota 12.3.2024 klo7.07…. Kusessa ollaan

[@LauriVehkaoja]

Joillekin viime hetken kertaaminen toimii. Tsemppiä kokeeseen!

[@ode8280]

Tarvitseeko tietää juuri ollenkaan termistöä jos tavoitteena läpipääsy?

[@LauriVehkaoja]

Läpipääseen riittää havaintojen tekeminen, ja niiden esittäminen esseekaavalla.

[@atial8708]

Kuinka järkevää on esimerkiksi julisteen analysoinnin vastauksessa miettiä värien käyttöä ja niiden merkitystä? Oma opettaja kerran sanoi nopeasti eri vastauksia arvioidessa vähättelevästi tällaisesta värien analysoinnissa.

[@LauriVehkaoja]

Mielestäni tuo on outo kommentti opettajalta. Juliste on visuaalinen teksti, jonka tavoite on erottua ja toimittaa tietoa pienessä koossa. Tottakai esimerkiksi taustaväri ja elementtien värit vaikuttavat. Väreillä voidaan korostaa joitakin elementtejä, eli yleensä sitä, mihin huomion halutaan kiinnittyvän. Toki julistetta pitää tarkastella muistakin näkökulmista käsin.

[@and8795]

Mikä erotta L vastauksen keskiverrosta?

[@LauriVehkaoja]

Laudatur-tasoisessa vastauksessa kyetään tarkasti nimeämään ja osoittamaan aineistosta tehtävänannon kannalta relevantti aines. Lisäksi nämä havainnot osataan kielellistää tarkkojen käsitteiden avulla. Aineistoa käytetään ja tulkitaan monipuolisesti, mikä tarkoittaa, että mukana on keskivertoa enemmän näkökulmia, eli myös paljon sellaista, mikä täytyy osata tulkita. Lisäksi kappalejako on selvä, ja vastaukset ovat toimivia kokonaisuuksia. Täten sensorille välittyy selvästi, että osaat lukea tarkasti.

[@deadcake23]

Mitkä ovat esisopimuksen, taustaoletuksen ja lähtötietojen erot, vai onko se synonyymejä? Kaikissa lähteissä ei määritelmiä.

[@LauriVehkaoja]

Esisopimus ja taustaoletus ovat synonyymisia käsitteitä. Ne tarkoittavat sellaista tosiasiaa, joka vallitsee väitteen taustalla, mutta jota ei kerrota erikseen. Särmässä (vuoden 2016 painoksessa) sivulla 378 annetaan hyvä esimerkki: "Jos toimittaja ruotii näyttelijän asuvalintaa, paljastuu monia taustaoletuksia: Näyttelijällä ja hänen pukeutumisellaan on väliä." "Lähtötiedot" on puolestaan itselleni vieras termi tässä kontekstissa. Se viittaa mielestäni eri asiaan.

[@Rottenrosie-w4d]

Mikä on metaforian ja allegorian ero? Haittaako jos sekoittaa termit?

[@LauriVehkaoja]

Metafora on pienempi ilmaus. Se on ilmaus, joka tulee merkitä muuten kuin kirjaimellisesti. Esim. "Olet tähteni" -ilmaus ei tarkoita, että henkilö on minulle kirjaimellisesti tähti (merkityksessä 'taivaankappale'). Allegoria tarkoittaa eri asiaa. Esimerkiksi George Orwelin teos "Eläinten vallankumous" on allegorinen kuvaus Neuvostoliiton valtiojärjestelmästä. Ei kannata ainakaan noita käsitteitä sekoittaa.

[@agagf5770]

En vielä ehtinyt katsoa videota, joten pahoittelen jos kysymykseen vastataan videolla, mutta kysynpähän silti. Onko vinkkejä luetelman tekemiseen, vähäsen jännittää että sellasen laittavat kokeeseen. Hyvin vähän tietoa siitä netissä, eikä Särmässäkään taida olla ohjeita sellasen tekemiseen... Oot suuri apu monille, kiitos siitä!

[@LauriVehkaoja]

En käsitellyt luetelmaa, mutta: - Käytännössä aina on mahdollisuus olla tekemämättä luetelmaa. - Kotuksella on hyvät ohjeet luetelman tekemiseen: kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/luetelma/ - Lisäksi "Leenan äikkää" -käyttäjä on tehnyt hyvät ohjeet luetelman tekoon: docs.google.com/document/d/1SyFKtVJ-0CvcoFhLKlHabeRDGBRfhYauQjRNIb1yEOU/edit

[@nugetus]

Jos tehtävänannossa pyydetään tulkitsemaan jotain, voiko esittää esimerkiksi kaksi tulkintaa asiasta vai mielummin tehdä vain yksi tulkinta jota perustelee koko tekstin ajan?

[@LauriVehkaoja]

Tee mieluummin yksi tulkinta. Vastauksesi on silloin selkeämpi kokonaisuus.

[@liisastucki]

Onko siis hyvä, jos tehtävänä on esim analysoida kolumnin vaikuttamisen keinoja, niin jakaa ne keinot kappaleisiin silleen et jokasessa on vaan yksi keino. Esimerkiks vaikka yks keino ois me-muodon käyttö ja sit hep rakenteella siitä yks kappale?😅 vaikka ois vaan 3-4 lausetta nii onks se tarpeeks hyvä?😁 ja onko huono jos ois vaikka 10 käsittelykappaletta vai pitääks niitä havaintoja sit oikeesti vaa laittaa samoihin kappaleisiin?😅

[@LauriVehkaoja]

Kappaleiden määrää ei ole rajattu, joten kymmenen käsittelykappaletta on ihan mahdollinen määrä hyvässä vastauksessa. Se, paljonko havaintoja luokittelee, on hivenen makuasia. Jos aineiston retoriset keinot saa jaettua yläluokkiin omiksi kappaleiksi, sekin voi olla fiksua. Hyvä muistisääntö on se, että jos kappaleen pituus on alle kolme virkettä, kappale on liian lyhyt.

[@liisastucki]

@@LauriVehkaoja kiitos!

[@lokzu2622]

Kannattaako fiktiivisissä teksteissä aina tehdä kokonaistulkintaa teemasta?

[@LauriVehkaoja]

Riippuu paljon siitä, mitä tehtävänanto sanoo. Usein kokonaistulkinta teemasta tulee kyllä tehtyä.

[@rrandom816]

Kiitos tästä! Oon kattonu ne sun muut vinkkivideot, tuun kattoo tän huomenna

[@rosecloud2022]

Kiitos, että sä teet näitä. Sulta uskaltaa myös rohkeesti kysyä.🙏 Onko vinkkejä kun mulla on haasteita ajanhallinnassa ja ajatuksen ilmaisemisessa. Mennynt nyt harjoitellessa suunnillee 6h vaan sen asia ja media tekstin säätämiseen eikä aina edes ehtinyt. Syynä on a) hep-kaavassa selkeys ja sen ymmärtämisen häilyvyys. esim. Virtanen kuvailee hyvin voimakkailla sanoilla, mikä osoittaa hänen kiintymystään, aiheesta. "Histi vie." Tässä hän osoittaa huumoria,josta lukija ymmärtää asian olevan tärkeä kirjoittajalle. Eli, laitan ns. Päätelmän siihen havaintoon joka nyt olisi tuo mikä osoittaa.. ja sit alan päätelmäätehdessä vahingossa jo näemmä tehdä uutta havaintoa😅 Toinen mitä mietin on just se ylitulkinta ja kappaleiden sidosteisuus.Lukutaidossa on tosi haastaavaa näyttää sitä omaa kulttuurillista osaamista pelkään että jos analysoin sadun viittavaan prinsessoihin niin siinä kuuluu jo oma ääni ja mielipide. Sen johdosta mä just jämähän just kappaleisiin ja pohdin että miten tähän saahaan se tehtävänato ja aasinsilta toiseen kappaleeseen. Ja sit alkaa leikkaa liimaa homma ja hups aika loppu😂 Siksi musta on mahtavaa kun sä laitat sun vidoihin konkreettisesti esimerkkejä ja selität myös, etkä ole niinku, että tehkää sitä ja huomioikaa tää. Kiitos jo valmiiksi avusta tuhannesti, kun en ehtiny itse striimiin.😢

[@LauriVehkaoja]

Voisit hyötyä siitä, että heti kokeen alettua luet ensin pelkät aineistot etkä aluksi tehtävänantoja. Tee lukiessasi niin paljon havaintoja aineistoista kuin pystyt. Sitten lue tehtävänannot ja päätä, mihin tehtäviin vastaat. Suunnittelu kannattaa, eli aluksi voi vain ideoida, mistä näkökulmasta aihetta käsittelee missäkin kappaleessa. Lopuksi sitten kirjoittaa muistiinpanot virkkeiksi. Voit myös tehdä siten, että teen ensin yhtä tehtävää ja siirryt hetkeksi toiseen. Tällöin aineisto ahdistaa (ainakin itseäni) vähemmän. Hep-kaava ei ole mikään välttämättömyys. Kerran se on vaikea, voi kirjoittaa toisella tavalla. Esimerkiksi siten, että aloittaa kappaleen ilmaisemalla yleisesti: "Virtasen kolumnissa käytetään retorisia keinoja. Näitä ovat muun muuassa keino1, keino2, keino3 ja keino4. (Anna esimerkit kaikista.)". Sitten seuraavassa kappaleessa voit tehdä päätelmiä havainnoista. Antamasi esimerkki vaikuttaa kuitenkin ihan pätevältä analyysilta. Esitystapaa voi kuitenkin hioa siten, että kirjoittaa lyhyempiä virkkeitä: "Virtanen kuvailee hyvin voimakkailla sanoilla, mikä osoittaa hänen kiintymystään aiheeseen". Seuraavassa virkkeessä sitten seuraava asia. Ajatuksia kannattaa listata ylös ranskalaisiksi viivoiksi, ja sitten niistä voi kirjoittaa vaikka omia käsittelykappaleita. Ylitulkintaa ei kannata pelätä. Kunhan havaintosi tukevat tulkintaa, tulkintasi on perusteltu. Se, että analysoit sadun viittavaan prinsessoihin ei ole virheellinen havainto, kunhan otat aineistosta sitaatin, joka viittaa siihen suuntaan. Voit myös tuoda syvempää lukutaidon osaamistasi esille kertomalla, että prinsessa on tyypillinen hahmo perinteisessä sadussa. Hyvä, jos tästä on apua!

[@jamppa32145]

Jos tehtävän annnossa on pelkästään "tulkitse" niin eikös silloinkin pidä kuitenkin ensin etsiä tekstistä havaintoja, jota tulkita ja liittää kokonaisuuteen? Eli, että tulkintaa ei voi tehdä ilman havaintoja, vaikka tehtävässä sanoittasiinkin vaan "tulkitse"?

[@LauriVehkaoja]

Tulkinta on analyysia seuraava vaihe, joten tulkinta vaatii aina analyysia.

[@nugetus]

Jos pyydetään laatimaan luetelma erilaisista tekstissä olevista retorisista keinoista, voisiko vastauksen aloittaa vaikkapa näin: Henkilön a tekstissä "x" (vuosiluku, julkaisupaikka) ilmenee useita retorisia keinoja. Näitä keinoja ovat muun muassa(tuleeko tähän kaksoispistettä?) - keino 1 (esimerkki) - keino 2 (esimerkki) tuota kaavaa jatkaa kunnes ei enää löydä eriteltävää.

[@LauriVehkaoja]

Mielestäni tuo on hyvä tapa. Lisää tietoa luetelmasta löytyy tästä Kotuksen artikkelista: kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/luetelma/

[@veeti7594]

Jos kysytään retorisia keinoja niin laitanko yhteen kappaleeseen esimerkiksi toiston ja toiseen kappaleeseen huumorin ja ironian. Eli pitääkö yksi retorinen keino per kappale?

[@LauriVehkaoja]

Käsitteiden luokittelu kannattaa tehdä sen mukaan, millaisia retorisia keinoja löytyy. Jos keinoja pystyy jakamaan yläluokkiin, voi olla fiksua käsitellä useampaa keinoa yhdessä kappaleessa. Kuitenkin tehtävänanto "erittele retorisia keinoja" viittaa siihen, että keinoja on löydettävissä jonkin verran. Jos yhdestä keinosta saa kirjoitettua järkevänmittaisen kappaleen (3-7 virkettä), voi yksi keino olla yksi kappale.

[@miikka2792]

onko teesi siis tavoite vai pääväite?

[@LauriVehkaoja]

Teesi on se, mihin koko teksti tähtää.

[@some.one.0]

Meille ainakin aina just painotettu sitä ettei lukutaidossa tarvi lopetuskappaletta, koska kokonaistulkinta kirjoitetaan aloituskappaleeseen. Ja eikö muka aineistoa tarvi esitellä alussa?? Todellakin pitää, vaikka siinä tehtävänannossa lukeekin että lukija tuntee aineiston.

[@LauriVehkaoja]

Liekö sitten eroja opetuksessa. Itse kirjoittaisin lopetuskappaleen, koska vastauksesi rakenne on arvioitava asia. Aineiston esittely ei ole välttämätöntä, koska lukija tuntee aineiston. Itse kyllä aloitan aina sillä tutulla aloituksella.

[@rrandom816]

Jos kokeessa annetaan tehtävänantona "Erittele retorisia keinoja", niin pitääkö myös tehdä päätelmiä esim. Hep-menetelmällä? Sillä itse pidän noita tehtävänannom verbejä aika samanlaisina, sillä kirjoitan kaikissa vain HEP-menetelmää apuna.

[@rrandom816]

Mutta toisaalta minkälaisia päätelmiä tollaisessa tehtävänannossa tehdä, sillä se päätelmä on että aineistossa käytetään kyseisiä retorisia keinoja?

[@LauriVehkaoja]

"Erittele"-verbi ohjaa mielestäni puhtaammin vain tekemään huomioita. Se on myös sellainen verbi, joka hyvin harvoin esiintyy yksin. Katso esimerkiksi lukutaidon kokeen K2022 tehtävää 4. Sen tehtävän A-kohdassa pitää vain eritellä keinoja (HVP:ssä on tosiaan vain listattu eli eritelty niitä keinoja). Sitten B-kohdassa pitää analysoida. Summasummarum: "Erittele" ohjaa vain tekemään havaintoja, jolloin voi käyttää He-kaavaa, ja jättää p:n pois.

[@rrandom816]

Jes, kiitos avusta! Näitä videoita kyllä varmasti moni opiskelija arvostaa. ​@@LauriVehkaoja

[@juhoshaa]

@@LauriVehkaoja Ja eikö "erittele" sekä "analysoi" olleetkin kutakuinkin synonyymejä, joten eikö analysoidessakaan tarvitse tehdä päätelmiä, jos sana sattuu olemaan yksin tehtävänannossa?

[@dollphine]

Yritän vielä toisen kerran korottaa äikän E->L, koska se on nyt kahteen kertaan jäänyt 1-3p pisteen päähän L:stä. Joka kerta palannut kattomaan sun kertauksen, joten ihan huippua, että teet näitä vielä! :D Kiitos!

[@LauriVehkaoja]

Toivotaan, että tällä kertaa tärppää. Mukava kuulla, että näistä on apua.

[@jacksmith9483]

Mites eetos paatos ja logos toimii kun analysoidaan vaikuttamisen tai argumentaation keinoja? Periaatteessahan ne on kai vaan puheeseen liittyviä, mutta eikö ne ihan yhtälailla toimi vaikka kolumniinkin? Vai voiko samoja asioita käsitellä ilman niitä termejä? Kiitos vielä videosta, oli taas kerran tosi hyödyllinen!

[@LauriVehkaoja]

Molemmat käsitteet on lainattu kirjallisuudentutkimukseen filosofiasta. Paatoksen tarkastelu esimerkiksi kolumnista on ansiokasta. Vastaavaati eettistä asennoitumista voi löytää myös kirjoitetusta tekstistä. Monet käsitteet ovat lukutaidossa sellaisia, että niillä voi kuvata useita tekstejä.

[@boomeri9078]

High risk high reward

[@Kasivahva]

Mitä yappaa

[@jake-pp9ey]

Minkälainen olisi A arvoinen vastaus?

[@LauriVehkaoja]

Läpi pääsee vastauksella, jossa on joitakin tehtävänannon kysymykseen vastaavia havaintoja. Vastauksessa pitää myös olla aloituskappale, käsittelykappaleet ja mieluusti kokoava lopetus. Esitettyjen havaintojen perusteeksi esitetään sitaatteja aineistosta.

[@lu.6209]

Jes, tätä ooteltu!

[@veeti7594]

Jos kirjoitan ensin havaintoni aineistosta esim. retorinen keino ja sitten esimerkin siitä, niin pitääkö tämän jälkeen tehdä päätelmä?

[@LauriVehkaoja]

Ei ole välttämätöntä kirjoittaa Hep-kaavalla. Esimerkiksi niin voi tehdä, että kirjoittaa päätelmät yhteen kappaleeseen. Tuo "Hep" on vain selkeä muistisääntö, ja toimivaksi todettu tapa kirjoittaa analyyttinen vastaus.

[@Bosslord_shawn]

1 Jos kokeessa kertoo että retorisena keinona käytetään huumoria niin kannattaako se huumorin keino kertoa tarkasti termejä käyttämällä? 2 Miten hyvä lopetus pitäisi tehdä ilman että siitä tulee turhaa toistoa aikaisemmin sanotulle, vai saako se olla osittain toistoa? 3 Analysointitehtävässä siis erotellaan ja lisäksi arvioidaan/pohdiskellaan mitä ikinä tehtävänanto käskeekään?

[@LauriVehkaoja]

1. Jos huumorin voi nimetä tarkemmin esimerkiksi sarkasmiaksi, vitsiksi tai ironiaksi, niin kannattaa käyttää tarkinta mahdollista käsitettä. 2. Lopetuskappale on kokoava jakso, jossa analyysin tulokset kirjoitetaan yhdeksi kappaleeksi. Kappaleen voi aloittaa esimerkiksi ilmaisulla "kaiken kaikkiaan". Lopetuskappaleessa on siten toistettuna (kootusti) koko vastauksen päätelmät. 3. "Analysoida"-verbi ohjaa tekemään aineistosta havaintoja, ja vastaamaan niillä tehtävänantoon. Siis kyllä, sellaisessa tehtävässä kannattaa pohdiskella.

[@j0rdgubb]

Tää on nyt vähän naurettava kysymys tässä vaiheessa lukiouraa, mutta kysyn silti koska heräsi epäilys :D Oon koko lukion ajan taivuttanut suoria lainauksia aineistoista sopimaan omaan tekstiin. Esimerkiksi näin: - aineisto (kuvailee pakkasta): "Julma vieras on vienyt viimeisetkin viljakset." - minä kirjoitan: "Pakkanen onkin nimetty romaanissa osuvasti "julmaksi vieraaksi"." Saako näin edes tehdä vai pitäisikö suora lainaus tehdä ns. leikkaa liimaa -periaatteella? Kertaakaan ei oo opettaja kommentoinut tästä mun tavasta mitään ja nyt se on jäänyt aikalailla selkäytimeen... 😵‍💫

[@LauriVehkaoja]

Suora sitaatti aina suora sitaatti. Sitä ei pidä muuttaa. Toki jotakin osaa voi taivuttaa, mutta noin paljoa ei pidä muuttaa. Referoimalla saat toki kirjoittaa noin, kunhan aloitat: "Kirjoittajan mukaan [...]".

[@j0rdgubb]

O-ou, no onneksi hälytyskellot soi päässä ennen tätä koetta 🙊 Onko siis ok kirjoittaa: "Kertoja kutsuukin romaanissa pakkasta julmaksi vieraaksi." ? (Eikö muuten kertoja ole oikea termi tässä kun eihän se kirjoittaja ole proosassa kertoja? )

[@Plein555]

just pääsin yo lukutaito kokeest ja vituiks meni kun mulla on aina ongelmia sen kanssa että en saa merkkimäärää tarpeeksi isoksi vaikka mitä teen. Osaan omasta mielestäni tärkeät käsitteet jne mutta tekstit jäävät aina liian lyhyeen.. onko mitään vinkkejä miten saada pidempi teksti tehtyä

[@LauriVehkaoja]

Kuten esityksessäni sanoin, vastauksestasi ei arvioida merkkimäärää. Tiivis ilmaisu on lukutaidossa suotavaa. Jos sisältöä on puutteellista, pitää lukea hvp:eiden avulla sitä, millaisia näkökulmia voisi tuoda vielä mukaan.

[@nugetus]

Jos on kaksiosainen lukutaidon tehtävä, pitääkö molemmissa kohdissa esitellä aineistoa vai riittääkö esim yhdessä alakohdassa aineiston esittely

[@Bob-hh4or]

molemmissa pitää esitellä

[@nugetus]

@@Bob-hh4or mielestäni äikänopeni sanoi että riittää jos toisessa

[@Bob-hh4or]

@@nugetus niin no en osaa toki varman päälle sanoa, mutta näin olen kuullut itse että kannattaa tehdä

[@jekku5318]

Oma opettajani sanoi taas, että sensorit käyvät kaikki, jopa kaksiosaiset tehtävät, vain yksi osa kerrallaan. Heillä ei siis ole tietoa, mitä olet laittanut aikaisempaan osaan. Kannattaa siis laittaa kaikki asiat, jotka pyydetään tehtävänannossa uudestaan toiseen kohtaan varmuuden vuoksi😅

[@LauriVehkaoja]

Tämä on totta. A- ja B-osan voi lukea eri sensori.

[@paavaliasikainen4197]

Jos oot tietone noista särmän digikirjoista nii tiiätkö mistä kirjasta löytyy retoriset keinot sillee kunnolla

[@nachosipsi]

Särmä digikirja, kappale 10

[@LauriVehkaoja]

@lassi2225 vastasi sen, mitä minä en tiennyt.

[@GIide]

High risk low reward

[@Kuj1s]

GL

[@idainkinen3424]

Kolmas kerta todensanoo. Toivottavasti tulis C

[@LauriVehkaoja]

Toivotaan! Tsemppiä!

[@jacksmith9483]

Mitä sitten jos löydän retorisia keinoja, kun tehtävänantona on vakuuttavuuden arviointi?

[@LauriVehkaoja]

Retorisia keinoja käytetään moneen tarkoitukseen. Jos tehtävänä on analysoida esimerkiksi uutisen luotettavuutta, ja aineiston osana on vaikkapa poliisin haastattelu, kannattaa se mainita. Perusteeksi voi kirjoittaa, että poliisia voidaan luotettavana viestijänä tilanteesa. Kyseessä on siis auktoriteettiin vetoaminen eli retorinen keino.

[@ooskarrr1784]

Mitä vielä kannattaisi kerrata viime hetkellä kun pelkkä A riittää…?

[@LauriVehkaoja]

Suosittelisin panostamaan siihen, että löydät tekstistä ihan muutaman havainnon, jotka kirjoitat käsittelykappaleeksi tai käsittelykappaleiksi. Sitten kun kirjoitat vastauksesi esseeksi käyttämällä aloituskappale-käsittelykappaleet-lopetuskappale-mallia, saat melko varmasti A:n.

[@Peilaaja]

Onko metatekstiä kohdassa 46:55 kun viittaat aiempaan lainaukseen?

[@LauriVehkaoja]

Hyvä huomio, kyllä tuo metatekstiä on. Paremmin tuon vastauksen muotoilla esimerkiksi kirjoittamalla: "[...] käsitteitä käytetään [...]".

[@kaeru4663]

Pitääkö omassa vastauksessa käytetyt äidinkielen käsitteet selittää auki eli esim. "Fokalisaatiolla tarkoitetaan..." vai riittääkö pelkkä "Runossa esitetty eläin on fokalisoija."

[@LauriVehkaoja]

Lähtökohtaisesti käsitteitä ei tarvitse selittää auki. Jos käsitteen käyttöön liittyy kuitenkin jotakin, mitä voi tehtävänannon näkökulmasta pohtia mielekkäästi, (esimerkiksi ironian ja satiirin ero aineistossa, jossa on molempia), on pohdinta arvokas lisä.

[@veeti7594]

Minkälaisissa teksteisse tarvitsee niitö draaman käsitteitä

[@LauriVehkaoja]

Esimerkiksi elokuvan tai näytelmän analyysissa käsitteistöä voi käyttää.

[@veeti7594]

@@LauriVehkaoja kiitoksia jo etukäteen siitä, että annat meille abeille tärkeitä vinkkejä.

[@LauriVehkaoja]

Mukavaa, jos nämä videot koetaan hyödyllisiksi.