130 K 54 / M-46 in Finland (English subtitles)

[@museomilitaria3782]

Museo Militaria kiittää ”Satunnaista sotilashistoriaa” mielenkiintoisesta ja hienosti toteutetusta monille tutun tykin tarinasta! Suuret kiitokset myös kaikille teille, jotka olitte tuotannon järjestelyissä tavalla tai toisella mukana.

[@Satunnaistasotilashistoriaa]

Omalta puolelta myös kiitokset että sain osallistua projektiin. Vapaaehtoisvoimin toteutettu tykin asemaanajon dokumentointi oli erittäin kannatettava hanke. Tämä videohan on vain pintaraapaisu kokonaisuudesta.

[@HeikkiHietala]

Tämähän oli hieno. Harvoin näkee näin hyvää faktan ja huumorin tasapainoa, ja tarina oli todella mielenkiintoinen.

[@Satunnaistasotilashistoriaa]

Voin kai ihan avoimesti sanoa että video ei olisi ollut mahdollinen ilman asiantuntijoiden apua. Opin itsekkin kaikenlaista uutta ja kiinnostavaa videon koostamisen yhteydessä.

[@museomilitaria3782]

Museon näkökulmasta yhteistyö oli hieno, uusi tapa tuoda vastuualueisiinsa kuuluvaa sisältöä saataville uusillekin yleisöille. Tervetuloa tutustumaan museoon myös paikan päälle!

[@Palilalia22]

Tää kaveri osaa kyllä vääntää kuivaa huumoria niin että se naurattaa joka kerta. Supervoima.

[@oscarn-]

Tämän kanavan parasta antia on rutikuiva huumori. 😅

[@aronsigurjonsson7648]

Another banger. The stories about soldier experiences and of the purchase itself is just something you dont get from a wiki article

[@martinlugus7242]

I like how you always bring in the human elements to the technical discussion.

[@Satunnaistasotilashistoriaa]

There is nothing so humane as Soviet-era field cannon.

[@martinlugus7242]

@@Satunnaistasotilashistoriaa I also like your dry, Finnish, sense of humor.

[@Satunnaistasotilashistoriaa]

@@martinlugus7242 Finns and Estonians are united by a dark and quiet soul. Of course, neither of us will admit it.

[@kuormakuski]

Upeaa työtä. VaarPstosta terveiset.

[@EggwardEgghands]

As an economist I find it hilarious that butter and cannons were traded.

[@mikkorenvall428]

Well that's was not the only ones.. Railway carriages and boots were also traded for crude Oil, Off-road vehicle (UAZ) and other stuff...

[@Satunnaistasotilashistoriaa]

Billateral trade was interesting and complex topic. It was partly good business (Finnish consumer products had high demand in Soviet Union), partly hidden agricultural subsidies, partly domestic employment policy, partly maintaining neighborly relations and partly something else.

[@mikkorenvall428]

@@Satunnaistasotilashistoriaa And some products still have a demand, but first Russia run outoff money to pay, and later most of the products got sanctioned.

[@JanoTuotanto]

@@mikkorenvall428 "Guns and Butter" on englanninkielisten ekonmoistien käyttämä taloustieteellinen käsite. Tarkoittaa julkisten menojen ja yksityisen kulutuksen suhdetta.

[@Satunnaistasotilashistoriaa]

@JanoTuotanto Kiinnostava yksityiskohta. Hassua ettei termi ollut itselle tuttu. Aina oppii jotakin uutta.

[@tamzidkarim9402]

A marvellous medium field howitzer which is still serving till this day throughout many militaries in the world! South asia is one such region where all the 3 countries India with the soviet made M 46 , Pakistan and Bangladesh with their chinese license made variant of the same gun, Norinco Type 59-I are using it in their respective artillery corps, while the 130mm ammo gets locally produced in all these 3 countries.

[@Satunnaistasotilashistoriaa]

It's an interesting weapon, I myself learned a lot about artillery while making this video. Based on the comments on the video, there are many former gunners in Finland who think that the decision to decommission the M-46 was a big mistake.

[@Chironex_Fleckeri]

Excellent to have Finland in NATO 🇫🇮 . It turns out Finnish defense doctrine is a really good way to defend against Russian invasion. The ability to capture their equipment for use is brilliant and highly effective. It has been very effective and lucky for Ukraine in the first year of the war they were able to sustain on captured equipment, much like many Finnish units in the Winter Wars

[@Satunnaistasotilashistoriaa]

Finland haven't join yet NATO, or NATO haven't join yet Finland. Using captured equipment is always a double edged sword. It was hard work for the Finns, and it is not easy for Ukrainians. You get new guns, but it also adds complexity for your supply chain. Finland noticed in war time that Soviets don't usually include manuals, special tools or even spare parts for their combat deliveries. Also the manufacturer's customer support can be very negative experience.

[@vellumasa]

Hämärä muistikuva että olisin ampunut 152mm Rovajärvellä -84 mutta varmasti myös tuolla 130:llä. Muistelen että olis ollut pari kpl nuita 152mm ja muut 130. Kyllähän sen kesällä väänteli asemiin mutta routamaahan oli melko työlästä kun piti aniitilla tehdä alkuja noille tuki levyille. Keskityksissä kannettiin melkoinen määrä ammuksia ja alkoi ne painamaan siinä päivien lisääntyessä leirillä, en muista oliko tuon ammuksessa irrallinen sytytin mutta niitä tuli ruuvattua ja kannettua koko patteiston tarpeisiin 2 viikon leirin aikana. Lyhkäsellä narulla kävin laukasemassa muutaman kerran, yleensä tuossa oli pitkä laukasunaru. Hyvin kulki 6x6 scanian perässä. Hyvä video! 👍76mm tuli turhankin tutuksi.

[@EAFSQ9]

These guns are underrated greatly. The M-46 / 130 K 54, during the Vietnam conflict, NVA and Vietcong fielded these howitzers. They routinely outranged American M114 155mm guns, due to the impressive maximum range of accurate fire without requiring a rocket-assist, by the M-46, at an incredible 27.8km, nearly double that of the M114's 14.9km. Only the corps level M107 could out range it, and that was only by 5km (32,700m vs 27,900m for the K 54).

[@Satunnaistasotilashistoriaa]

I think the M-46 was unknown to the general public, but a highly respected war machine in military circles. Finland never fired a cannon in anger, but its acquisition had a big impact on Finnish artillery tactics. The range and accuracy were really convincing in the 60s, and would still be acceptable today.

[@kimmoj2570]

Tämä alkaa olla suosikkikanaviani. Mukavaa kerrontaa, usein sopivasti huumorin säestämänä. Mukavia tiedonjyviä jotka vaarassa jäädä unholaan sukupolvien vaihtuessa, kuten "voi tykki".

[@Miko19691]

130mm oli alunperin merikanuunakaliperi. Vietnamin sodassa amerikkalaiset oppivat kunnioittamaan/vihaamaan tätä asetta.

[@herptek]

Voitaisiin keksiä myös näille melko joutuin joku hyvä seuraaja, vielä entistä parempi ja nykyajan tarpeisiin sopiva.

[@krouppi58]

Vähän yllätyksenä nähdä oma naama ja vanha tykki ryhmä 15:55

[@artoojanen5533]

Terveisiä vaan sinne reserviin krouppi58! Olin paikalla Suomen Sotilas-lehden toimittajana ja kuvan otti tykkimiesten Tulikomentoja-lehden Sirkka Ojala. Kuulia oli paljon kulutettavana ja siksi ammuttiin usein 4 krt eriä. Pääsitte kuvaan siksi, että teidän tykkiryhmä oli säännöllisesti ampunut kaikki, kun toiset tykit oli jossain toisen ja kolmannen paukun välillä. Saittekin meiltä kunnianimityksen ”Lännen nopein tykkiryhmä.” Jos haluat voit jättää yhteystietosi kanavalle. Museo Militarialla voisi olla jotain kiinnostavaa teille.

[@Satunnaistasotilashistoriaa]

@krouppi58 vahvistan tuon @artoojanen5533 viestin. Jos laitat yhteystietosi niin toimitan eteenpäin. Email löytyy tuolta: www.satunnaistasotilashistoriaa.fi/

[@efz629]

12:48 Katsos, Häsä-Jukka (vanha kollega) siinä vasemmalla musta lippis päässä. En vain ymmärrä, miksi jäätyneen maan kannusta pitää hakata lekalla? Harvemmin ampumakentillä kumminkaan käytettiin noita lavettinostureita. Niiden mitoitus oli siitä erikoinen, että kun tykki oli ammuttaessa aika usein laskeutunut lavettihaarojen osalta niin alas, ettei nosturia saanut kunnolla pystyyn saatika sen pientä maalevyä männän pään alle. Useimmiten homma hoidettiin siten, että otettiin talkoisiin mukaan myös naapuritykin väkeä, lavetissa olevat tykkikanget laitettiin lavetin reikiin, pienet (=heikot) miehet käskettiin roikkumaan putkeen ja kertanostolla tilanteesta riippuen joko lavetti edeltäjälle/edeltäjältä tai lavettihaarat levälleen (& pehmeän maan kannukset paikoilleen) tai yhteen. Kun hommat oli tehty, mentiin vuorostaan auttamaan naapuritykkiä. Tammikuussa, kesäkuussa, keskipäivällä, keskiyöllä. Myös tästä syntyi osaltaan "Tykkimieshenki". Tykki oli oikea tvällärin unelma: toimi kuin vesirokko eikä mitään tyyppivikoja esiintynyt. Suurin osa esiintyneistä vioista/ogelmista voitiin hoitaa tykkiryhmällä olevan varuslaatikon/tykin lavetissa olevalla välineistöllä ja Leathermanilla. Ampumatarvikkeet olivat yksinkertaiset: käytännössä vain sirpalekranaatti & joko täyssarjapanoskartussi (tp ja 1.p) ja puolisarjapanoskartussi (2. - 4.p). Ikävänä puoli oli että käytössä oli ns. laukauslaatikko: yhdessä laatikossa oli sekä kranaatti että kartussi = painoa kertyi kivasti ja lisäksi venäläiseen tapaan kantokahvat olivat varastointitilan säästämiseksi laatikon sisäpuolella... ----------------------------------------------- Pikku huomautuksena mainittakoon, että kaikki hinattavat tykit ajetaan etukautta asemaan - tykki ei peruuta.

[@Satunnaistasotilashistoriaa]

Tuo näytös jossa tuliasematoimintaa tallennettiin oli hyvin poikkeuksellinen tilanne. Iso määrä porukkaa, ja varsinaisessa suoritusportaassa ei tainnut olla ainuttakaan varsinaista koulutettua tykkimiestä. Aikatauluhaasteiden ja muiden syiden vuoksi jouduttiin suorituksessa oikomaan monenlaisia asioita. Pieni huomautus otettu nöyränä vastaan!

[@mattikauppi90]

Paitsi meillä kerran, tosin 152H/09-30, kun AT-S:stä hävis seisontajarru ja yhdistelmä paineli omin päin Heinuvaaran rinnettä pätkän verran kunnes meni linkkuun

[@juurikki_]

Pikku huomautukseen liittyen: 155 K 98:ssa on oma moottori, jolla sitä voi tarvittaessa siirrellä viimeiset metrit asemaan. Oman kokemukseni mukaan (vetoauton kuskina) tykki kyllä useimmiten hinataan perinteiseen tapaan asemaan asti, mutta tarpeen tullen se siirtyy omin voiminsa jokusen kilometrinkin.

[@terot8341]

edeltäjällä varustetut etukautta, 105mm ja 122mm pystyi myös peruuttamaan tarpeen tullen jonkin matkaa. Näin ainakin oman muistin mukaan. Tuota 130mm en muistaakseni kertaan päässyt näkemään, 155mm sitäkin enemmän.

[@efz629]

@@terot8341 No, ei tietenkään mitään nyt suoranaisesti ole lakikirjassa kielletty. Mutta periaate oli/on se, että tulourat tehdään etukautta. Siinä on paljon helpompi linjata tykki valmiiksi perussuuntaan. Joskus 122 H 63- ja 105 H 61-37-kalustoilla oli helpoin tuliasemauralta työntää tykki asemaansa takaperin kuin lähteä vekslaamaan jos asemat olivat aivan tuliasemauran vieressä.

[@naamantaimanuli]

Harmillisesti myöhästyin ensimmäisistä myynneistä ja talokin oli vielä hankkimatta. Tavoitteena ennen eläkettä kuitenkin saada ko.laitos nykyiseen puutarhaan koristeeksi.

[@inotetsu7656]

Jälleen kerran ihan helevetin kiinnostava. Näin sotilashistoriaa harrastavana aina löytyy uutta tietoa. Olisiko mahdollista että tekisit video Crotale - lyhyen kantaman ohjusjärjestelmästä? Suomessa vissiin tutumpi nimellä ItO90M

[@Satunnaistasotilashistoriaa]

Turhan hankala aihe. Ase on edelleen operatiivisessa käytössä eli se rajaa mitä siitä saa ylipäätään kertoa. Lisäksi Suomi-käytössä on pullonkaulana saada riittävästi kuvvitusmateriaalia ja tietoa.

[@jbepsilon]

Syksyllä 1998 Dragsvikin varuskunta siirtyi maavoimilta merivoimille. Siinä yhteydessä varuskuntaan siirtyi kasa 130K54 rannikkotykistön käyttöön kun samalla Vaasan Rannikkopatteristo lakkautettiin ja hommat siirtyi Dragsvikiin.

[@jukkalappetelainen2161]

Oliskohan ollu 2000 kun kävin kertaamassa ja ammuttiin varmaan noilla samoilla tykeillä Syndalenista merelle. Oli suuri määrä kranaatteja joista oli "parasta ennen" menossa umpeen ja oli halvempi ammuttaa ne ressuilla kuin viedä tuhottavaksi. Puhuivat että ne tykit millä ammuttiin, oli menossa johonkin naftaliiniin odottamaan, jos sattuisi joskus tulemaan vielä tarve niitä käyttää.

[@jimijarvinenorgan]

Kiitos hienosta videosta! Vielä Rovajärven ampumaleirillä vuonna 2016 päästiin omalla tulenjohtoryhmällä ammuttamaan satakolmekymppistä patteria, hienoja muistoja!

[@Redmanticore]

juu, tuli&liike on tämänpäivän tykeissäkin se juttu. minuutissa valmis ampumaan liikkeestä, 60 kilometrin tuntivauhdeista, ja jälleen 30 sekunnissa valmis ajamaan pois. varmasti tulee aika, kun voi ampua pysähtymättä täydestä liikkeestä, ja tietokone laskee laskut.ei paljoa tehdä vikkelää liikettä tällä.

[@peaccamlinamaras8425]

Kiitos 👍

[@johanaberg6528]

Tykin saaminen suora-ammuntaan rannalle hyviin asemiin eikä vaan satamien laitureille on varmaan ollut aika ison työn takana

[@Satunnaistasotilashistoriaa]

Yksi reserviläinen mainitsi että ampumaleirillä suoritettu suora-ammunta oli poikkeuksellisen näyttävä tapahtuma. Se on silmänräpäys kun maalissa jo jysähtää. Mitähän siinä kävisi jos 130K yrittäisi ampua laiturilta (tai edes asfaltilta)? Kannuskuopat pitäisi jyrsiä betoniin tms?

[@artoojanen5533]

Rantapatterit ampuivat sotalaivoja suora-ammunnalla amiraali Nelsonin aikoina 200 v sitten. Liikkuva rannikkotykistömme ampui epäsuoralla väyliä eteneviä vihulaisia. 130 K 54:n painoisella kanuunalla suora-ammunta on muutenkin enemmän teoriaa, ellei vastustaja huomaavaisesti aja suoraan tykkien eteen ampumasektoriin.

[@johanaberg6528]

Blücherin upotus taisi olla suora-ammunnalla (1500m) Mutta noinhan se järjen mukaan on, 130tk ja 54k tuskin ampuvat 20km päähän vedenpintaa pitkin

[@Satunnaistasotilashistoriaa]

@@johanaberg6528 Omaan palvelusaikaan merimaali-ohjuksista sanottiin että "ohjusveneet ampuu kauas, ja rannikkotykistö kaukaa". Olikohan rantapyssyn tykeillä samantyylinen tehtäväjako?

[@Sakiawe]

@@Satunnaistasotilashistoriaa Suora-ammunta tällä tykillä oli ensimmäinen oikea treeni mitä tehtiin joskus 2011 kun olin tykkimiehenä. Oli todella jännä päästä ammuskelemaan kun koko asiaa oltiin kuivaharjoiteltu aivan toisella tykillä kasarmin parkkipaikalla. Taidettiin katsella kun alikersanttitoiveet ampuivat muutaman kranaatin ja meidän oma alikki tajusi tuossa kohtaa vaan sanoa että kattokaa tarkkaa ja tehkää samalla tavalla. Taisi olla jotain betonijärkäleita tai vastaavaa maalina ja ainakin omaan silmään näytti että koko kranaatti ei olisi edes räjähtänyt osuessaan kun niin nopiaa tapahtui koko lähetys. Mentiin koko ryhmä lävitse että sai kaikki tehdä jokaista tehtävää tykillä. Paskamaisinta taisi olla että ampumisen aikana tuli maalialueelle aivan järkyttävä sumu ettei siitä oikein nähnyt koko kohdetta, mutta jokaisen piti vähän jotain omaa tähtäämistä tehdä vaikka kukaan ei nähnyt mitään. Maali oli pienen rinteen kohdalla ja sen takana ties mitä. Kun itse pääsin tähystelemään ei koko rinnettä edes näkynyt, pelkkää sumua ja tuntui että ei uskalla ylemmä laittaa koroa ettei vaan tule sanomista. Olen melko varma että harjoituksen jälkeen putki ei edes osoittanut koko rinteelle. Kyllä ne kannukset kopahteli suhteellisen lujaa että piti pari kaveria laittaa lapioimaan maata takaisin niihin kuoppiin tuon suora-ammunnan aikana.

[@pasimaki1495]

Vaasan rannikko patteristo ja 1995 on. Hyvä tykki 😊

[@Satunnaistasotilashistoriaa]

BTW huomasitko että videon esittely-kappale on nimenomaan RT:n versio?

[@pasivaan9563]

Hyvä raina. Mukavaa knoppitietoa. En löytänyt videota Tampellan 155:n vaiheista. Siitä on henkilöhtaista kokemusta. En ole ampunut, mutta olen vetänyt.

[@tapio_m6861]

Upea video! Kiitokset myös videon tekemisessä auttaneille, näkee että nyt on ollut monelle intohimon kohde.

[@Satunnaistasotilashistoriaa]

Toivoisin että videolta välittyisi että iso joukko ihmisiä näki paljon vaivaa saadakseen dokumentoitua tykin tuliasematoimintaa. Allekirjoittaneen rooli oli lähinnä heiluttaa videokameraa, piirtää pari kuvaa ja puhtaaksikirjoittaa tekstit käsikirjoitukseksi.

[@artoojanen5533]

Videon tuottajana täytyy hieman protestoida vähättelyä. @Satunnaista sotilashistoriaa hoiti yksin koko kuvauksen sekä editoinnin. Militaria auttoi käsikirjoituksessa, mutta sekin oli meidän jäljiltä pitkä ja täsmällinen mutta tylsä. Kuten "Tapio_M" huomasi, oli videota tekemässä ja puvuston sekä kaluston kanssa auttamassa hyvin tykkimieshenkinen porukka. Kuvauspäivä olikin ikimuistoinen kaikille; erityiskiitokset kuuluvat kuvissa esiintyville Pirkanmaan nuorille reserviläisille.

[@tapio4142]

Tämä(kin) on hyvä. Kiitos.

[@Palilalia22]

Ensin haluan sanoa että aivan loistavia videoita, aina odotan että tulee uusi :D Neukkulaitteita saa kyllä rasvailla ihan himona, jos noudattaa viikkohuolto-ohjelmia. Toinen on välyksien mittaus 110 eri kohteesta ja yleensä ne on vielä luukun takana, että pitää "mopolla" availla pultit. Plussana on helppo korjaus, jos vaihdelaatikko menee ns. paskaksi, niin sen vaihtaa hyvällä asentajaryhmällä about työpäivässä, paljon saa purkaa konetilasta, mutta sen verran simppeliä että parissa kuukaudessa koulutti asentajan niihin hommiin. Nykyiset Leopardit on kivempiä.

[@mtlb2674]

Olipa kiinnostava video jälleen. Tehokas ja kaikin puolin hyvä asehan tuo on mutta kun vertaa nykyiseen moderniin telatykistöön niin onhan tuon vedettävän tykistön käyttäminen todella hidasta ja työlästä. Tulee miettineeksi että jos vastapuolella on asiansa osaava tykistö ja lentoratatutkat käytössä niin eihän noilla pääse millään alta pois ennen kuin vihollinen aloittaa vastatykistötoiminnan noita kohtaan.

[@Satunnaistasotilashistoriaa]

Näin olisin itsekkin pohtinut vielä vuosi sitten. Mutta paraikaa Ukrainassa käydään monin paikoin kiinteisiin tuliasemiin nojaavaa tykistösotaa.

[@mtlb2674]

Ihan samaan kiinnittänyt huomiota itsekin. Minussa herättää lähinnä epäilyksiä Ukrainan ja varsinkin Venäjän sodankäyntitaidoista että tuollainen on mahdollista. Ainakin yksi syy että tuo on mahdollista on se että Venäjä ei ole kyennyt saavuttamaan Ukrainassa ilmaherruutta. Se muuttaisi asiaa jo aika paljon.

[@DirtyMardi]

Kyllä ainakin kevyillä haupitseilla pääsee pois asemista tarvittaessa alle viiden minuutin. Ottaen huomioon vastustajan komentoketjun viiveen sekä vastatykistön ammusten lentoajan, niin tuo on ihan riittävästi.

[@mtlb2674]

Hyvinkin paljon mahdollista. Nähtävästi meikäläiseen onnistuivat skapparit inttiaikana saamaan hyvin vahvan vastatykistötoiminnan pelon. Aina ja joka käänteessä korostettiin nopean paikalta poistumisen tärkeyttä heti kun viimeinen murkula oli ammuttu.

[@Satunnaistasotilashistoriaa]

​@@DirtyMardi Ja toimivammissakaan armeijoissa tykistön vastatoiminta ei päivystä 24/7 jokaista rintamakilometriä. Ei ole mikään selviö että jokaista tulenavausta seuraa vastaisku. Tosaalta patteri voi saada keskityksen niskaansa ihan muutenkin. Vedettävä patteri on aika haavoittuva myös liikkuessaan.

[@mikkoveijalainen7430]

Mielenkiintoinen video.

[@viltsu7657]

Muistaakseni meille Vaasassa kerrottiin, että jossain vaiheessa tykin mukana sai veturiksi Kraz maastokuorma-auton kaupanpäälle.

[@Satunnaistasotilashistoriaa]

En tiedä tykistö-kauppojen yksityiskohtia, mutta yleisellä tasolla Neuvostoliitolla oli tapana myydä asejärjestelmiä aika valmiina setteinä. Eli mukana tuli myös kaikenlaiset huolto- ja komentoajoneuvot, sekä hyvinkin yllättäviä (toki tartpeellisia) tarvekaluja.

[@artoojanen5533]

Kyllä näin on! Kun Suomi hankki 130 K tykkejä Itä-Saksan konkurssipesästä, niin ostimme kaikki kunnossa olevat 130 K tykit. Vetäjiä olisi laitettu junaan yhtä monta kaupan päälle, mutta rajalliset kunnostusresurssit pakottivat jättämään ison osan pois. Sakuilla ei ollu ikuiseen rauhaan valmistautuvassa Euroopassa kuin muutama ostaja, joita ei "neukkutaloudellisuus" kiinnostanut.

[@sl06bhytmar]

Jos toiveita saa esittää, niin Nenosen korjausmuuntimesta olisi kiva saada video. Taikka matolaatikosta.

[@Satunnaistasotilashistoriaa]

Molemmat ovat harkintalistalla. Kumpaankin tarvitsisi asiantuntija-apua ja kohtuullsien määrän kuvitusmateriaalia että aiheita kannattaisi edistää.

[@lasselahti4056]

Kiitos paljon, taas kerran, informatiivisesta, sopivan mittaisesta, ja viihdyttävästi kuvitetusta / tarinoidusta videosta! Oletko muuten huomannut, että tekstitykset on saanut myös kans.välisiä isoja julkaisijoita noteeraamaan videosi, mm. kuuluisa "us marine reacts to... " :) Arvelinkin, että nuo tekstit kannattaa. Suomalaisten sotahistoria selvästikin kiinnostaa ihmisiä maailmalla, etenkin varmaan nyt sodasta johtuen (ikävä kyllä sodasta johtuen! ;( ) Anyway, jatka ihmeessä tätä grafiikkatyyliä, nimenomaan se on saanut kehuja "ainutlaatuisena tapana tehdä informaatiopätkiä sotalaitteista". Itse olen aina myös pitänyt tuosta sinivalkoinen + "webframe" piirrostyylistä. Se on todella selkeä tyyli tähän hommaan, ja silti melkolailla "muodikas" (en pidä tästä sanasta, se tarina jääkööt omaan arvoonsa, mutta se ehkä kuvaa parhaiten asiaa somen yhteydessä ;D ). Tattis.

[@Satunnaistasotilashistoriaa]

En muista muista muiden ulkkareiden näitä videoita maininneen kuin sen US Marinen PaSi-videon. Saa vinkata jos muista videoista olet tietoinen. Grafiikkan taso on tietyllä tapaa pakon valitsema tyyli, eli parasta mihin taidot riittävät. Yksi sininen kuva on raapustus, mutta sata samanlaista kuvaa on taiteellinen tehokeino.

[@RS-sc7ro]

Muutama faktavirhe. Viimeaikoina noita vedettiin länsimaisia vetureilla tai krazilla ja keksintö levitettiin ilman tunkkauksia. Samoin saattaa olla että ne romutettiin tai sitten ei. Muuten hieno tarina. Voi olla että muistan väärin mutta pysähdyksissä laukaukseen ei menny kuin vartti ja laukauksesta ajoon ennätys oli muistaakseni 7 min eli hätänen laite kun tiesi mitä teki.

[@Satunnaistasotilashistoriaa]

Vähän epämääräinen palaute. Videolla ei muistaakseni väitetä ettei olisi koskaan vedetty maastokuorma-autoilla? Ja tämä oli muutenkin aika yleistason esittely, ei käyty läpi edes 130K:n kotimaisia kehityshankkeita. Vetäjien kehitystä telatraktoreista maastokuorma-autoiksi käsitellään paremmin tuossa AT-S videossa: kzbin.info/www/bejne/mIfGp6qOaMeLaas

[@RS-sc7ro]

Juu ei ollu tarkoitettu kritiikiksi. Tuo ase on kuitenkin oma aselaji 2000 luvun alussa ja siihen on vielä kerrattukin. Tiedä sitten mikä näiden tilanne on tänä päivänä. Ja tosiaan siihen aikaan tuntu että suhttehokas laite ja nopeakin käyttää kun ei kikkailut vaan voimalla ja heillä ampumakuntoon. Omalla tavalla hieno laite ja hienoa että teit siitä historiavideon.

[@jounikalijarvi8360]

Kiitokset video infosta, myös täältä Ilmajoelta. Toivotaan ettei "tule ikävä" näin toimivia ja ilmeisen tehokkaita kanuunoita? Ylöslaittaja videolla ilmeisesti tykistöupseeri (res)? Tietämys mainio hänellä. Yst. Terv. Jouni K

[@Sofa_Muncher]

"osa myytiin keräilijöille ja harrastajille" MITÄ HELVETTIÄ HARRASTAJA TEKEE RASKAALLA HAUPITSILLÄ?

[@niklasmakalainen866]

Juuri mitä videolla näkyy, harrastuksia on monia

[@fishyfish6050]

Will you make a video on the Finnish J-35 draken perhaps? I feel like it'd be an interesting video

[@Satunnaistasotilashistoriaa]

Can you arrange a test drive? More seriously: I would like to make that video, but I need a fair amount of illustration material (videos and photos) and some technical information. The big bottleneck is the domestic datalink system developed for Draken. It is commonly known that Draken had very successful datalink system, but I haven't found anything useful information about it's technology. If you have any interesting material about Draken (or any other Swedish military topic) please send me email. Address can be found here: www.satunnaistasotilashistoriaa.fi/#contact

[@lynxman9511]

Tekispä joku videon Petromax tai Tilley voimavalolyhdystä. Oli sodan aikana laajasti käytössä usein ainoana kunnollisena valonlähteenä kenttäolosuhteissa.

[@Satunnaistasotilashistoriaa]

Olisi kyllä kiinnostava aihe. Video edellyttäisi yhteistyötä jonkun harrastajan kanssa jolla toimintakuntoisia voimavalolyhtyjä ja myös tietoa niistä.

[@Satunnaistasotilashistoriaa]

Kysymys: Tiedätkö itse aiheesta jotakin?

[@lynxman9511]

No minulla on toimiva Petromaxin kopio jota olen eräilemässä käyttänyt. Varsinaisia harrastajia kyllä on ja laitteen toimintaperiaatteesta on paljon tietoa. "Tunnelmantuojat" Kalajoella myy lamppuja ja niiden osia, sieltä voisi kysellä. Sodanajan käytöstä olisi tietysti löydettävä tietoa jostain ja mainitaanhan petromax myös ikihitissä eldankajärvenjää😆

[@Satunnaistasotilashistoriaa]

Laitan tämän aiheen harkintalistalle. Jos jostakin ilmaantuu eteen teos jossa historiatietoa niin tuosta voisi jonkinlaisen yleissivistävän videon tehdä.

[@lynxman9511]

@@Satunnaistasotilashistoriaa Mahtavaa! Voin lähettää materiaalia myös jos jostain löydän.

[@romaboo6218]

Mahtava video

[@prowokator]

Saisko siitä 122h63 vimpaimesta myös videon? Sitä tuli pyöriteltyä melko paljon. Näppärä ihmisvoimin liikuteltava pikku säksättäjä. Ihme kun eivät pistäneet kantamaan niitä pois sieltä metsästä, oli se niin kevyt juu..

[@Satunnaistasotilashistoriaa]

Ei ole suunnitelmissa toistaiseksi. Edellyttäisi käytännössä vastaavaa projektia kuin 130k kanssa, eli tarvitsisin reippaasti kuvitusmateriaalia ja asiantuntija-apua.

[@prowokator]

@@Satunnaistasotilashistoriaa Ymmärrän, harmillista. Siitä tykistä kyllä varmasti olisi tarinaa videoksi asti, näkyy olevan edelleen käytössä ympäri maailmaa.

[@pipopoikapelaa5468]

Vaikka nyt näin vähän myöhässä oon, eikös Suomi myös nykyään valmista jotain omaa tykkejä?

[@Satunnaistasotilashistoriaa]

Itsellä on muistikuva että 155K98 jälkeen ei olisi ollut uustuotantoa, mutta en ole aiheeseen juurikaan perehtynyt. Jos jollakulla parempaa ei-salassapidettävää tietoa niin saa korjata.

[@LyytinenTV]

"Höyhenenen kevyellä napautuksella" ja miehet suojaavat kuulon vieressä :)

[@Satunnaistasotilashistoriaa]

Se näytti aika hurjalta touhulta. Tykki on kuitenkin yli 50-vuotias esine jonka joku on ostanut keräilykappaleeksi. Ja sitten sitä lyotiin lekalla kuin vvierasta sikaa.

[@thelistener0]

Olisiko seuraavaksi video miten 122h63 tai 130k54 suuntaus toimii? Kollimaattorin ja suuntakehän käyttö yms.?

[@artoojanen5533]

Olin tässä Militarian puolelta projektivastaavana eli lähinnä tuottajan roolissa. Tällaisia videoita on harkittu; ne olisivat tarpeen, koska vedettävät tykit ovat jo kadonneet eteläisimmistä varuskunnista. Suurin ongelma produktiossa oli sopivien näyttelijöiden värväys. Jos tunnet halukkaita 1998 tai myöhemmin syntyneitä miehiä, niin voisit aloittaa nimien keräyksen. Päätöksiä tulevista tuotannoista ei tosin ole ja vastaukseni koski ainoastaan Militarian ajatuksia.

[@PeliKarhu600]

Hyvä video, Ykköspatterin töhö kiittää

[@kimmo-j6z]

Oliko suomella koskaan omaa 130mm ammustuotantoa?

[@Satunnaistasotilashistoriaa]

Ymmärtääkseni ei. Ammusten valmistaminen kotimaisille tykeille tuntui tarjoavan ihan riittävästi haasteita. Yksi tärkeä syy käyttää "Made on CCCP" kalustoa oli että sieltä saatiin ostettua runsaasti myös ampumatarvikkeita kohtuullisen edulliseen hintaan.

[@sanko5925]

Pystyisitkö tekemään videon T-72 panssarivaunuista

[@Satunnaistasotilashistoriaa]

Jos saat koeajon järjestymään niin toki. Käytännössä video edellyttäisi vähintään kohtuullista määrää kuvituskuvaa.

[@PeraPoeka]

@@Satunnaistasotilashistoriaa Mulla kävi mielessä että olisi kiva nähdä video VL Pyörremyrskystä, Sotkasta (T34), Sturmista tai Vaikkapa ihan vaan näistä Leopardeista Sun videot on tosi laadukkaita että ei voi muuta sanoa ku isot respectit!

[@sanko5925]

@@Satunnaistasotilashistoriaa valitettavasti siihen en pysty mutta toivottavasti joku muu voisi sellaisen järjestää🥲

[@Satunnaistasotilashistoriaa]

@@PeraPoeka Nuo aiheet edellyttäisi yhteistyötä alan museoiden kanssa. Ehkä sitten joskus kunhan kanava kasvaa riittävän isoksi.

[@mtlb2674]

Parolan pansssrimuseo olisi ehkä se paikka mistä voisi seiskakakkosen koeajoa kysellä.

[@LancerFIN]

9:49 kohdassa onko MiG-21 hinta F-13 mallin vuodelta 1963? Vai myöhempi BIS hankintahinta?

[@Satunnaistasotilashistoriaa]

Se on F13 hintatieto aiemmista kauppaneuvotteluista. Esitetyt hinnat ei välttämättä ole ihan 100% keskenään vertailukelpoisia, inflaatio jylläsi NL tarjoamat hinnat vaihteli poliittisen tilanteen mukaan. Karkean mittakaavan niistä kuitenkin saa ja vuoden 1963 seteliuudistus on laskelmassa huomioitu. Omasta mielestä kiinnostavia numeroita. Yksittäinen tykki on aika kallis, ja MiG tuntuu suorastaan halvalta.

[@Palilalia22]

Hassu idea, mutta teeppä joskus video pinkan -/punkan teosta. Palvelin 25 vuotta sitten, mutta en edelleenkään käsitä koko konseptia. Kuri joo, mutta on siinä taustalla oltava muutakin.

[@Satunnaistasotilashistoriaa]

Pinkasta ja punkasta tuskin videota saisi, mutta vaikkapa kasarmikulttuuri ja käytännöt voisi olla ihan kiinnostava aihe. Tämä(kin) vain tarvitsisi jotakuta asiaan perehtynyttä tietäjää avustajaksi.

[@mikakurikka821]

Saisko videoo tykistä 155 K 83

[@Satunnaistasotilashistoriaa]

Hyvä video edellyttäisi vastaavaa järjestelyä kuin tämän 130 K 54 kanssa. Eli asiantuntija-apua jolta saisi perustiedot tykin taustoista, ja jossakin pitäisi päästä kuvaamaan sen käyttöä.

[@juhasaarinen3033]

VaaRPsto. 1991.

[@ruuska1976]

VaaRPsto. 1995.

[@oskuaho]

Hyvä video 👍

[@Jaska8000]

Poliittisesti olisi kiva tietää mitä 1960- luvulla oikein tapahtui. Politiikosta mm. Ben Zyskowicz toteaa ns. suomettumisen alkaneen vasta 70-luvun alussa.

[@Satunnaistasotilashistoriaa]

Itsellä on pitkän tähtäimen suunnitelmana käydä läpi suomettumisen aikaa nimenomaan maanpuolustuksen näkökulmasta. Siinäkin riittää kovasti kaikenlaista ihmeteltävää. Poliittiset ja yhteiskunnalliset pohdinnat jätän suosiolla viisaampien hoidettavaksi.

[@mattiuutela425]

K 130

[@miikapaananen1363]

Nuo kannus kuopat jää mieleen etenkin talvella ;)

[@johanneskrv]

Hyvä video. Mikä virka noilla kilvillä on tykissä?

[@Opsinpelaaja]

noin isolla panoksella kun ammutaan niin paineaalto pystyy jo itsessään olemaan vaarallinen .... muistan kun kaverilta alko nenästä vuotamaan verta kun ei kääntäny selkää tykin suuntaan ammuttaessa. Eli lähinnä suojaamaan paine aallolta tykin suuntaajaa ja herkempiä tykin instrumentteja kuten suuntauslaitetta

[@Satunnaistasotilashistoriaa]

@@Opsinpelaaja Ukrainan sodasta olen nähnyt videopätkän jossa TV-kuvausryhmä on sijoittunut pikkasen huonosti kun joku järeämpi patteri ampuu. Paineaalto heitti koko porukan nurin.

[@PeliKarhu600]

Suojaamaan miehistöä tykin suupaineelta

[@johanneskrv]

@@Satunnaistasotilashistoriaa ​ @Opsinpelaaja ​ @PeliKarhu600 Okei kiitos valistuksesta. Jenkkien m777:ssa ja muissakaan niiden malleissa ei näytä olevan mitään kilpeä. Laukaiseeko miehistö sen kauempaa, erilainen ammus vai miksi näin? Mikä hyöty miehistön seistä lähellä, suurempi tulinopeus vai joku muu?

[@viltsu7657]

@@Opsinpelaaja Joo, Sivusuuntaajana kun seisoin siinä lähimpänä, niin nenästä kyllä räkä lähti.

[@ptonpc]

You would not want to be on the wrong end of that.

[@Imprudentman]

Olen venäläinen ja minusta on outoa, että venäläiset myivät niin hyvän aseen suomalaisille. Venäläiset voisivat myydä jotain huonompaa

[@Satunnaistasotilashistoriaa]

Ehkä NL sai aseesta hyvän hinnan, tai myynti sopi johonkin poliittiseen tilanteeseen? Tykkiähän ei ollut tuossa vaiheessa toimitettu edes Varsovan liiton maille. Kylmän sodan aikaiset asekaupat olivat monimutkaista. NL tarjoamat aseet vaihtelivat, riippuen silloisesta poliittisesta tilanteesta. Esimerkiksi 130K54 ja MiG-21 myynti Suomeen oli Neuvostoliitolta selkeä luottamuksen osoitus Suomelle. Toisinaan oli vuosia jolloin NL ei tarjonnut parasta kalustoaan tai myi selkeästi riisuttuja versioita.

[@Imprudentman]

@@Satunnaistasotilashistoriaa tykistöjärjestelmää on vaikea tehdä uudelleen ilman vakavia muutoksia, koska mekanismin pääosa on piippu.

[@Imprudentman]

@@Satunnaistasotilashistoriaa Neuvostoliiton ja Suomen välisen rauhansopimuksen mukaisesti vuosien 1941-44 sodan jälkeen Neuvostoliitto saattoi sijoittaa Suomeen sotilastukikohtia. Mutta hän ei koskaan tehnyt sitä. Kun suomalaiset kieltäytyivät hankkimasta Neuvostoliiton aseita vastineeksi maataloustuotteista ja kulutustavaroista, Neuvostoliitto uhkasi lähettää joukkoja Suomeen. Suomalaiset suostuivat ostamaan aseita, tämä näyttää olevan kaikki tai melkein kaikki historiaa tai juonittelua. 🙂

[@Satunnaistasotilashistoriaa]

NL oli sotilastukikohta Porkkalassa, mutta luopuivat siitä 1956. Se kävi sotilaallisesti tarpeettomaksi, ja oli hyötyynsä nähden kallis ylläpitää. Billateraalikauppa oli hankalaa, Neuvostoliitolla ei ollut muita kelvollisia vientituotteita kuin energia, aseet ja jotkut konepaja-laitteet.

[@laurimatiassihvola6577]

Oleellinen kysymys kuinka monta kiloa tuo kanuuna maksoi sitä voita😄

[@Satunnaistasotilashistoriaa]

Vaihtosuhteen mittaluokan pystyisi varmaan arvioimaan? Videollahan kerrotaan yksittäisen tykin hinta, jostakin varmaan saisi voin hintatietoja. Toki meijerituotteissa kuluttaja-, tuottaja- ja export-hinta ovat kolme erillistä lukua.

[@phallberg]

Oli yllättävän vaikea löytää voin hintoja 60-luvulta, mutta löytyi tieto että 70-luvulla se maksoi reilut 4 markkaa kilo. Oletettavasti se oli 60-luvulla vähän halvempaa inflaation vuoksi ja kaupassa käytettiin varmaan tukkuhintoja. Jos siis arvioisi, että hinta oli kolme markkaa kilo, niin yli 50 tonnia sitä piti viedä. Eli rekkalastillisella voita (nykyisen kokoisella rekalla) ei vielä tykkiä saanut.

[@perttituorila4568]

@@phallberg Eli ei ollut painonsa arvoinen voissa!

[@nucleartorpedo_9354]

Seuraavaksi 122 RAKH 89M1 seuraavaksi?

[@Satunnaistasotilashistoriaa]

Eikö se ole edelleen aktiivipalveluksessa? Poimin mielummin sellaisia aiheita joiden kanssa ei tarvitse miettiä OPSEC juttuja.

[@Jajarvi78]

Komiaa

[@TheLinkku77]

Olin 777 tykkääjä videos ja oon syntyny 77 😀

[@mikamajlund3622]

Saman mallin tykillä taistellaan Ukrainassa tällä hetkellä.

[@Lowkicksfordayz]

I wish finland would have got the s300 instead of the BUK missile system back in 95

[@niklasmakalainen866]

May i ask why? Buk was more suitable for FDF's requirements and has proven to be reliable workhorse during both Russo-Gergian and in the current Russo-Ukranian conflict.

[@psynque]

@@niklasmakalainen866 Ei muuten BUKeja käytetty kummassakaan noista sodista.

[@niklasmakalainen866]

@@psynque sori kirjoitus virhe tarkoitus kirjoittaa Georgia. Mites sitten nytkin julkaistaan säännöllisesti videoita ukrainan asevoimien bukkien suorittamista torjunnoista ja Venäjän ilmavoimien Georgian sodassa kärsimistä tappiosta kaikki muut paitsi 2(yksi su-25 blue on blue & yksi su-25 igla) taitaa olla merkattu Georgian asevoimien buk pattereiden tiliin?

[@thelistener0]

@@psynque Sori mutta BUKeja kyllä vaan Ukrainssa käytetään

[@mattikauppi90]

Eikös se ollut BUK, millä tiputettiin se malesialaiskone alas

[@psynque]

Kuinkas tällä kanavalla on ollut näin hiljaista? Elämä painaa päälle?