Aliarvostettu tapa korjata puuta / Valmet 6400

[@juhaseverinkangas8050]

Tätä "aliarvostettua" hommaa olen tehnyt pikkupoikana isän ja vaarin siimakoneella ja homma jatkunut tähän päivään asti. Tosi isä ja vaari edesmenneitä,mutta metsurityöt jatkuu/jatkunut vuosikymmenten aikana. Ajan myös,mutta niissä nykyään yrittänyt omia metsiä hoitaa. Huomenna jälleen saha laulaa ja luultavasti minun saappaiden jäljen loppuun... Arvostan suuresti ns pienhakkuuta,kuten nykyään asiat nähdään. Metsurit ja pienkoneyrittäjät ovat laji, mikä valitettavasti on kadonnut vähiin..

[@JOmetsuri]

Se on kyllä hyvä, että edes joku vielä nykyään pitää perinteitä yllä! Ja valitettavasti alkaa pienet koneet olemaan historiaa ja metsurit kanssa, jotka taitaa sen hyvän työjäljen ainespuunteon kanssa. Täällä on onneksi tutulla Upm urakoitsijalla vielä vanha 830.1 Valmet ajokoneena, joka on tosi pieni ja ketterä kone. Sillä saa siististi vielä puut tienlaitaan.

[@Daniel90169]

@@JOmetsuri Pieniäkin metsäkoneita on esim Deere 810 tai 910, Komatsu/Valmet 825 tx, saa uutena. Tili tehdään avohakkuulla, niin nämä rasittuvat ylenpalttisesti tukin ajossa. Harvennushommaa ei saa kannattamaan kunnolla millään koneella. Traktori puoltaa paikkaansa tämän takia pienisssä hommissa, jää siirtokustannukset pois.

[@JOmetsuri]

@@Daniel90169 Se on vaan harmi kun ei nuo koneet oikein pärjää täällä Suomessa. Kyllä harvennuksille ja sitten aukoille pitäisi olla ihat omat koneensa. Ja sekin taitaa olla ollut, että moto on se rahantekokone koneketjussa ja ajokoneella sitten pakollisena pahana viedään puut laaniin.

[@penttivaisanen9732]

Asiaa puhut! Sinunlaisia metsien ammattilaisia soisi olevan paljon nykyistä enemmän. Kiitokset hyvästä videosta! ,👍

[@JOmetsuri]

Eipä kestä kiittää. Se on tämä nykyajan loppuunajettu tehokkuuskysymys ja modernit metsäneuvojat, jotka ei muuta kalustoa ole nähneetkään kuin isot koneet pienessä kepikossa. Kiitos vielä kommentista!

[@timo2614]

Ompa hyvän näköinen. Siistiä jälkeä👍 Puut kulkee ammatti miehen otteella!! Ee tuu paljon jälkeä metsään. Hyvin on harvennus onnistunut. Saa metsän omistaja hyvää työ jälkeä ihailla.

[@JOmetsuri]

Kiitos! Kyllä mä noita ajomiehiä arvostan, jotka malttaa kolhimatta ajaa puut laaniin.

[@justjustjoo]

Kaikki metsänhoitotoimet tulisi AINA tehdä päätehakkuun onnistumisen ehdoilla, jos metsästä on tarkoitus tehdä taloudellisesti kannattava sijoitus. Joo, energiapuukin on nostanut hintaansa ja muuta pientä, mutta eiköhän meistä jokainen tiedä mistä ne rahat oikeasti tulee. Tätä ajastusta vasten minun on hieman vaikea ymmärtää, miksi isoilla koneilla tullaan tekemään heikkolaatuinen harvennus, kolhitaan osa pystyynjäävistä rungoista ja usein myös rikotaan ajouran viereisten puiden juuria. Tämä toiminta ei mielestäni mitenkään tue läheskään optimaalisella tavalla päätehakkuun onnistumista. On toki myös onnistuneita isoilla koneilla tehtyjä harvennuksia paljon, kun kelin kanssa on hyvä tuuri ja metsä on hyvin hoidettua ja konekuskikaan ei ahnehdi liikaa. Mutta useinkaan näin ei ole.

[@JOmetsuri]

Ensiharvennus on kuitenkin se tärkein hakkuu tulevaisuuden tuottoa ajatellen. Pieni on kyllä tappio jos teetättää oikealla kalustolla ja miestyönä kalliimmalla, kuin tuossa itse mainitsit nuo isot koneet. Ensiharvennuksen tuotto ei suuren suuri ole, mutta päätehakkuussa se muutaman satasen säästö sitten kostautuu. Noh, vapaavalintaistahan tuo on, että miten se tekee/ teetättää.

[@patrol2603]

Kaikki harvennukset pitäis tehdä metsurityönä, tosin sillä systeemillä päätehakkuulla ei kerry kuitupuuta paljoa, niinku virmat haluaa.

[@JOmetsuri]

Siihen kuidun kertymiseen kyllä vaikuttaa niin moni tekijä, että aivan yksinään sitä ei voisi metsurikorjuulla perustella. Toki sillä saa tukki% kasvatettua epämääräisemmässä kohteessa merkittävästi. Tosi runsasravinteinen maapohja ja nopea kasvu aiheuttaa kuutupuukertymää savotalta, vaikka minkä tekisi. Sekin on jo toki hyvä, että ykkösharvennus tehdään kunnolla metsurityönä, niin kakkosharvennuksessa motolla on sitten selkeää hakattavaa. Täällä jopa muutama isäntä leimaa poistettavat puut motolle noilta varttuneemmilta kasvatushakkuilta. Kuitua firmat saa harvennuksilta jo aivan tarpeeksi. Täällä nuo hyväksi koetut urakoitsijat ovat päässeet yli 98tukki% aukolla, jopa sellufirmassa.

[@heipanteri01597530]

Samalla kannalla olen kanssa

[@JeiZeijkl]

Kyllä tuo maataloustraktori ja kärri yhdistelmä on aika harraste toimintaa. Itse tulee moista harrasteltua omissa metsissä. Mutta kyllä sitä usein tulee mietittyä että olisi se ajokone vaan parempi. Että jos vähääkään tosissaan ajaa niin kannattaa vain ottaa ajokone. Sillä pääsee huomattavasti pahempiin paikkoihin. Kyllä sen huomaa että ajettavuus ja käyttäytyminen on parempaa metsässä. Onhan ne toki suuniteltu metsäkäyttöön. Eikä ne pienemmät käytetyt ajokoneet nykyään hullun kalliita ole versus traktori kärrii yhdistelmä. Toki monella isännällä on traktori pihassa ja siihen on halvin ratkaisu varmasti ostaa metsäkärri. Mutta jos lähtee nollista ostelemaan kalustoa niin kannattaa kahdesti harkita

[@timokotilainen3899]

Kyllä kuitupuun kasvatus ja myynti nykyhinnoilla yhtiöille on hölmöläisen hommaa. Mieluummin jalostaa polttopuiksi, kevyrhirsiksi ja vaikka aitatolpiksi.

[@JOmetsuri]

Kyllä se kohta polttopuun tekokin alkaa kyllä kannattaa jos hinnat nousee ja energian saatavuudessa tulee ongelmia. Mutta eipä noita viitsi vielä tehdä kuin omaan käyttöön, Pitäs olla jo ihan hyvät välineet niidenkin tekoon ja kuljetukseen.

[@timovilkki5209]

@@JOmetsuri Kyllä se kannattaa jo nyt, komeasti. Tukkikin kannattaisi klapina myydä, ei kansantalouden kannalta, vaan omalta kannalta. Hinnat myyjälle on ihan naurettavia molemmilla.

[@samuelp.4743]

Saahan tolla ajo-urat merkittävästi kapeammaksi. Vaikka ajelisi jollaki Ponsse wisentillä ja saisi sitä 3,5-4m leveää uraa niin käytännössä se ura on kahden vuoden päästä 5-6m kun kuuset on kuivunu pystyyn juuristo vaurioiden takia.

[@JOmetsuri]

Sepä se. Vähän kun juuria katkoo, niin puut heikkenee ja kuumina, että kuivina kesinä ovat alttiina sitten tuhohyönteisille. Nyt on paljon näkynyt harvennetuissa metsissä monikirjaajaa ja tähtikirjaajaa. Viime vuonna saivat ilmeisesti aika paljon munittua toukkia puihin.

[@samuelp.4743]

@@JOmetsuri Meillä päin on aika kivikkoisia metsiä ja sinne kun on jätetty pelkkää kuusta paikka paikoin niin se kuivuu siellä jo ihan vaan liian karun maastonkin takia.

[@mikaherranen8037]

Harvennushakkuissa kans ajatan puut maataloustraktorityyppisellä metsäkoneella. Ei vaurioita juuristoa ja kuten sielläkin latvukset ajouralle. Ajotaksatkaan ei ole kovin suuret.

[@JOmetsuri]

Millainen kone tarkemmin, ihan vaan mielenkiinnosta kysyn. Varsin kustannustehokkaita laitteita kun ei tarvi maatalousvehkeet lavettiautoa ja sen ylläpitoa siirtoonkaan. Onneksi nuo isännät ajaa muillekin omien hommiensa ohessa puuta, niin saa aina kapulat tienlaitaan kun vaan tekee.

[@tepalto]

Täyttä totta! Kyllä se nykypäivän Metsätalous on mennyt ulalle, mettä koneetkin painaa jo 20-35tonnia sitten isoimmat ajokoneet vielä täynä puuta niin mennään 50tonnin lähelle painossa ja maa sanoo "ei hyvä" en kyllä mikään vihiriäkään oo, mutta maalaisjärjellä ajatteleva, kyllä kunnon mettäkärry ja Traktori leveillä renkailla on vekkuli peli ja jäljet on mitättömät verrattuna metsäkoneeseen ja puuta saa rutosti silläkin tienvarteen. Tänään ajettiin Mönkijällä puuta ja kunhan ei hättäile niin silläkin saa tarpeet oikeen hyvin tehtyä (mutta sitä ei saa alkaa vertaamaan mettäkoneeseen tai traktoriin) monet kone miehet sanovat heti että "mönkijä on paska laita traktori" ei näin hyvät ihmiset! Kyllä se kans kun uusin sahoihin on tullut nämä mikrosiru anturiohjurit niin ollaan liian pitkällä tekniikassa stihl 201 siitä ei oo muutakuin suurta päänvaivaa. Sama suuremmissakin koneissa tekniikka liian pitkällä ja käytäntö alkaa menemään alamäkeen niin kuin lehmän häntä. Kyllä se huskut on varmoja🔩⚙️🛠️👍🏻 242xp 246xp 380S 263CD 380CD

[@JOmetsuri]

Ja kaikki se koneiden koko on vaan kasvanut sen nimissä, että sitä puunkorjuun tehokkuutta on pitänyt saada nostettua entisestään. Ei ole enää mitään tekemistä laadukkaan puunkorjuun kanssa sillä asialla. Aukolle hyvä, mutta ensharvennukseen ei todellakaan. Kyllä noilla maataloustraktoreillakin saa puuta kyllä ajettua jos on keulapumppu hydrayliikan lisätuotolle, niin kuormain liikkuu aika vikkelään. Eikä tuo nyt mitään vihreää ajattelua ole, vaan juurikin se mitä sen perään totesit! Pikkusen enempihän se taitaa aikaa vaan vaatia mönkijällä puunajo, mutta saapahan ainakin ilman ylileveitä uria pitkin puut tienlaitaan. Tuo 201 stihl on vissiin yllättävänkin epäluotettava laite jos vertaa 261. Se on pelittänyt hyvin ilman tietokoneongelmia, mutta nyt on tärinänvaimennus tullut tiensä päähän ankarasta puunteosta johtuen. Johan sillä on kohta 4 vuotta sahattukin! Mutta kyllä nuo itseruuvattavat ovat olleet silti omaankin mieleen parempia kun niissä on virityspotentiaali parempi.

[@Mr_nohow]

@@JOmetsuri Metsäpuolella käynyt sama homma kuin, yhdistelmä liikenteessä. Pitäisi saada paljon kerralla ja kokoajan halutaan enemmän että, "maailma pelastuu". Kaikki johtuu taksoista ja ihmisten hölmöydestä lähteä mukaan siihen... Nimimerkillä; Motokuskin paperit, hake-autoa ja puu-autoa ajanut useamman vuoden. Myöskin metsäkonepuolella, valtamerkit joutuvat suunnittelemaan koneet isojen markkinoiden maihin, (jenkit, saksa etc) joissa savotat ovat isompia kokonaisuuksia, verrattuna Suomeen. Ei siinä. Onhan uusissa koneissa ergonomia kunnossa yms. Mutta kaikki menee metsänhoidon ja varsinkin harvennushakkuitten kustannuksella. Juurikin tämän isojen kokojen vuoksi... Ps. Milloin tulee tuloksia siitä raivuri-hussen viriputkesta?

[@jaakkorantanen254]

On huippu hyvä jälki. Kyllä se vaan on niin, että metsurin takasin harvennuksille, konehakkuut on kyllä hurjan näkösiä ja näyttää olevan, että koneet suurenee ja korjuujälki huononee, kyllä katellut, että moton jäljiltä on pilkkoja puissa paljon. Mutta mistä metsurit hakkuille? Kevyet ajokoneet harvennuksille, kyllä tuolla yhdistelmällä on paras tulos kasvavan metsän kannalta.

[@JOmetsuri]

Kiitos! Toiveajattelua alkaa olemaan. että metsurit hakkuille takaisin. Kyllä tässä on kohta jotain tapahduttava noiden konekokojen kanssa. Onhan niitä kevyitäkin konemalleja valmistajilla myynnissä, mutta se konsepti ei toimi Suomessa kun sama taksa, oli aukko- tai harvennuskone. Tehokkuuden varjolla pilataan ja on pilattu paljon kasvavaa metsää ja firmat mainostaa kuitenkin vastuullista puunkorjuuta samalla.

[@veijomiettinen733]

Puolensa kaikessa. Itsellä ei ole ollut huomauttamista konetyönkään laadussa viime vuosina. Huolellinen ennakkoraivaus ja kuljettajan ohjeistaminen työnjäljen suhteen niin lopputuloskin on ollut toivotunlainen. Pitää muistaa että metsäkone yksinään ei tee mitään. Ihminen sitä kuljettaa/ käyttää niinku moottorisahaakin.

[@Mr_nohow]

Varsinkin kuusikko harvennukset huolettaa tulevaisuudessa. Lunta ja pakkasta pitää olla hyvin että, onnistuu ilman juuristovaurioita, varsinkin nykyajan koneilla.

[@kaivelija6457]

Ehkä kysymys on enempi, mistä maksaja metsurihakkuulle ? Metsänomistaja ei ole melko varmasti halukas maksamaan hakkuusta lisää. Vielä vähemmän on yhtiöillä hukata euroja metsurille. Metsuri tekee kyllä harvennuksella huippujälkeä, sitä ei voi kiistää kukaan.

[@Pyynkuiskaaja]

Mielellään ainakin itse maksan 10-15% enemmän että saisin pienemmät siivoamiset ja urat palstalle

[@pekkasyrjala8396]

Hieno jälki!!

[@JOmetsuri]

Kiitos!

[@jussikettu]

Metsäteollisuus halusi 90-luvulla metsänomistajat pois puunkorjuutöistä. Yleinen perustelu oli omatoimisten puunkorjaajien huono ammattitaito. Ja tottahan se oli, että hankinta hakkaajien ammattitaito oli surkea. Eivät pystyneet toimittamaan ostajan laatuvaatimusten mukaista puutavaraa ja puutavaran luovutus ajankohta kaikilla hankinta hakkaajilla oli myöhäiskevät. Ensimmäinen vaihe oli tukkipuiden hankintahinnan alentaminen pystykaupalla maksetun hinnan alle.

[@JOmetsuri]

Siinä kyllä onnistuivat varsin hyvin, ja nyt on näemmä kyllä nuo omatoimiset raivaussahankäyttäjätkin aika hyvin kadonneet metsistämme. Eikö tuossa 80 ja 90-luvun taitteessa tulleet päivitetyt puutavaran mitta- ja laatuvaatimuksetkin voimaan? Saatan kyllä muistaa ajankohdan väärinkin. Mutta joo tarinoita ja juttua olen kyllä kuullut noista hankintahakkuista kun kaikki pistettiin tukkiin, joka vaan läpimitan puolesta sinne sopi. Mutta kyllä siinä pitäisi mennä jo eteenpäin, että hankintalisä koskisi jälleen myös tukkia. Sen verta kovat on ehdot raakkipuulle nykykaupoissa tietyillä firmoilla.

[@klapukauppias5161]

Aina ei ollut kyse edes ammattitaidosta, vaan ihan joidenkin "kätevien" isäntien tavasta yrittää pettää ostajaa, tiedän tapauksen, että isäntä laitteli välipölkkyyn numerot tyvipäähän ja pinos kaikki kiviaitaa vasten, eli lahot tyvet sitä vasten piiloon. Siinä sai sitte muutkin kärsiä, kun ostajat ei enää ota muiltakaan puita vastaan.

[@juhaseverinkangas8050]

Joskus oli noita huijareita, mitkä yrittivät kusettaa olemattomilla tukeilla. Ne kylläkin putosi ensi yrittämällä. Itse olen monet tukkipinot mitannut ennen tätä nykysysteemiä ja piensahat sai hyvää tavaraa sahoilleen. Nekin ajettiin alas ja nyt olisi niillekin kysyntää,kuka leikkiin alkaisi. Hommaisi vain vaadittavat,mitä kiemuroita siihen tarvittaisiin. Toki tekijöitä oli huonojakin,mutta on myös tänä aikanakin koneen puikoissa. Osaaminen alkaa olla kadonnutta perinnettä,mutta nyt tuleviin kuvioihin näiden hullutuksien kautta voi tulla monia kysymyksiä, mitkä "haudasta" nostaisi metsäosaajat arvoon arvaamattomaan? Mutta tätähän tämä on aina ollut. Joka aikakaudella omat haasteet ja raskaan työnraatajia potkitaan edestä ja takaa... Mutta työ jatkuu ja "saappaan" jäljet kestää katselun,oli viheriät,tai eu byrokratia ym..

[@JOmetsuri]

@@klapukauppias5161 Ei ole ainutlaatuinen tapaus tuo. Nuukimmat taisi laittaa kaksihaaraisiakin pinon keskelle ja sinne tietty pitkät mitat päähän. Niiltä se tukkipuun osto sitten loppuikin kyllä kun havaittiin selvää kusetusta pinomitalla.

[@timovilkki5209]

Olihan ne ajokoneet aikanaan kunnollisia, työpaino siellä 10 000 kantturoissa ja pyöriä riittävästi ja maavaraa riitti.

[@JOmetsuri]

Kyllä tollanen 8-pyöränen 830 valmetti kelpaa koska tahansa puita ajamaan metsäkoneista, siinä ei oo ihan överipaino ja kulkee kuin sukkasilteen. Saman luokan timberjackit ja muut, kyllä kiitos! Mutta harmillisesti vähiin käy ne laitteet.

[@timovilkki5209]

@@JOmetsuri No onhan se merkillistä että koneet kasvaa ja kasvaa, hinnat nousee kun tekniikkaa mätetään turhuuksiin asti. Kevyt, yksinkertainen, riittää puunajoon ihan hyvin, nykymateriaaleilla painosta saa vielä varmasti pois ja hyötykuormaan sitä kautta lisää.

Viron puolella AdBlue mittarista 1 €/litra, Suomessa 4 €/litra... Pöntöt ja kanisterit mukaan, jos siellä päin liikutte 🙂

[@JOmetsuri]

Ei vielä siis kannata lähtee Viroon sen ja kaljan takia. Kantoaineesta maksan itse 1.1€/l kun otan urakoitsijan kautta, jolle ne tulee 1000l IBC-konteissa

[@il.6014]

On mukavaa hommaa tuo , mie ajelen ropsit Ursuksella , hyvin liikkuu kuormat lanssille

[@JOmetsuri]

Kovia vehkeitä on nuo vanhat traktorit. Sedällä oli kanssa Ford 6610 80-90 luvulla Joutsan kuormaimella ja kärryllä. Oli lujia nostureita ennen kuin möivät viroon ja nyt yrittävät ratsastaa vanhalla maineella.

[@j.m3108]

Mukavan näkönen mettä jää. Iso moto olisi ottanut vielä joka neljännen puun pois. Parhaita koneita olisi tuollaiselle palstalle 10t kuormatraktori, mutta eipä niitä nykyään kannata pitää jos leipätyökseen kelkkoo puita metsästä.

[@JOmetsuri]

Ja ajouralta vielä yksi rivi pois, ettei olis pankot kolisseet ja telat nirhanneet uranlaitapuita. Harvaksi menee nämä isoilla koneilla tehdyt ensiharvennukset. Ja harmi kyllä kun kevyellä kalustolla ei pärjää. Joku tolkku olisi puunkorjuussakin oltava, että kannattaisi urakoitsijan pitää harvennuksilla kevyet koneet ja aukoilla omansa.

[@juhahamalainen5742]

Onko teilläpäin menekkiä ja kuidun kanssa sama hinta karsitulla rangalla. Itse olen onnellisessa asemassa että hankintapuut lyödään kaikki samaan kasaan. On ajo huokeampaa ja saa helpommin tehtyä palstalle. Siisti on jälki teillä. Itellä.ajaa timberjackin 810 aina.

[@JOmetsuri]

Kyllä tuota energiapuunakin sen saisi eteenpäin, mutta ei ole ostajia niin mahdottomasti. Kuitukasaan on laitettu puut ja sitten lehtipuu polttopuuksi jos isäntä tarttee. Mutta oikeassa olet kyllä tuossa, että siinä säästää kun saa kaikki samaan pinoon, onhan se hakkuutyökin nopeampaa kun ei tarvi pitää pinoja erilleen. Taitaa tuo 810 timberjack olla hyvin samaa luokkaa painoltaan kuin nuo keveimmät 8-pyöräiset valmetit? Niillä saa osaava kuljettaja kyllä siististi puut tienlaitaan!

[@romppaukko]

Ei mee kovin montaa vuotta kun oksisto on taas laajentunu, mutta tuloo kyllä myös vuosikasvustoa läpimittahankin. Tukevoituu puu kummasti kun saa valoa enempi.

[@JOmetsuri]

Näin on. Ja täällä etelämmässä tuo puu tuppaa kyllä kasvamaan hurjasti kun ajallaan tekee hoitohommat. Vajaa kymmenisen vuotta harvennusväli ensiharvennuksen ja kakkosharvennuksen välissä suunnilleen jos ei ole puitu lakirajalle asti.

[@romppaukko]

@@JOmetsuri Kyllä se näkyy ihan Oulun korkeudelle asti samalla tavalla. Muistan kun isä-vainaan kanssa 80-luvun alussa hakattiin kuusikon päältä koivikko pois, niin vuosikymmenen loppuun mennessä ei ollut hajuakaan näkyvissä, että taimikkoa olisi joskus varjostanut koivikko. Nyt sais jo hakata tukkia siitä samasta lohkosta.

[@miiigi]

Hyvän kokonen kuormaaja 👍🏻 empä tienny että junkkari on tehny mehtäkuormaajia

[@JOmetsuri]

Oli itsellekin uus tuttavuus silloin, aina ajatellut vaan, että ne tekee maatalouteen koneksia, mutta löytyy myös metsäänkin tarviketta!

[@miiigi]

@@JOmetsurisamat mietteet oli täällä

[@Tippis.]

Jälki ja idea on huippu, mutta mites rahallinen puoli jos ajatellan 30-50 vuoden aikajanalla

[@JOmetsuri]

Hankala vielä ennustaa niin pitkään matkaan. Teoriassa pitäisi tulla enemmän euroja myöhemmässä harvennuksessa ja aukossa kun ensiharvennus on tehty kunnolla. Kalliimpi korjuu ja huippujälki on sijoitus tulevaisuuteen, vähän kuin lannoitus.

[@timoruotsalainen3475]

Olisikko jossain kokoluokassa yhdistelmäkone järkevä. Yksi koneen siirto kulu kohteelle ja pois kun homma tehty.

[@JOmetsuri]

Onhan noita taidettu kokeilla vaikka minkälaisia koneita mutta ei ole oikein mikään lyönyt läpi.

[@lumenluoja2260]

Siinähän ei voita mitään että se sama kone tekee, ihan yhtä monesti joutuu ajaan

[@JOmetsuri]

@@lumenluoja2260 Pointti taisi Timolla olla noissa siirtohommissa savotalle ja pois lähinnä. Onhan se merkittävä kuluerä nykyisillä polttoainehinnoilla kuljettaa koneita työmaalle kun niistä ei urakoitsijoille makseta. Siinä sen yhden ajokerran säästäisi. Jos viedään moto työmaalle ja lähdetään hakemaan ajokonetta, niin siinä on yksi vaihe enempi kuin siirtäisi sen yhdistelmäkoneen paikalle kerran ja hakisi kerran pois. Mutta nuo yhdistelmäkoneet ei ole tosiaan vaan oikein menestyneet, jolla hoituu hakkuu, että ajo.

[@timoruotsalainen3475]

@@JOmetsuri Koneen kouran tyyppi pitää olla semmoinen ettei kouraa vaihdeta kesken työn. Yhdistelmäkoura

[@JOmetsuri]

@@timoruotsalainen3475 Ei taida sellaisia vielä olla, jotka kunnolla toimisi. Hakkuupää on hakkaamiseen tehty ja sillä ei kuormaus onnistu kovinkaan hyvin. Toki tutulla oli timberjackin ajokoneessa syke-harvesteripää ja vaihtotyö kuormauskouraan oli n. 30min.

[@juhakauhanen6292]

Kyllä maasto jää aivan eri nälkäiseksi kuin moton ja ajokoneen jäljiltä toki kokoluokka on eri.👍👍👍

[@JOmetsuri]

Näin on. Ero kuin yöllä ja päivällä!

[@pekkahuikuri8467]

Huippu jälki

[@JOmetsuri]

Kiitos, no hankala noin helpossa kohteessa on huonoa tehdäkään. Ajomiehelle kuuluu myös kiitos, sillä pystypuita ei ole kolhittu.

[@Torsseli]

Ei ole isoaa ja komeaa.. Muuta vikaa ole! :D Se tässä nykymaailmassa on olevinaa tärkeintä eikä loppullinen työnjälki :/

[@JOmetsuri]

Näin on. Vaikka nuo firmat mainostaa aina huippuluokan korjuujälkeä, niin ei se tosiaan aina kyllä toteudu. Valitettavaa.

[@ilkkaek9719]

siis urea on puhdasta vettä ja väri ainetta ja se suojaa juurikäävän tartunalta siis kantokateen antama suoja perustuu ph arvon nousuun Jyväskylän Ilkka

[@stranger-j7j]

Tuosta puhtaasta vedestä voi olla toista mieltä, vesimelonista saa parasta vettä ja se nesteyttää heltellä hyvin hakkuutyössä.

[@ilkkaek9719]

@@stranger-j7j Googlesta kirjoitin kantokäsitely mittehän se matais olla ei hän viitsisi sanoa minulle tietämättömälle Jyväskylän Ilkka

[@stranger-j7j]

@@ilkkaek9719 No jos vertaa hanavettä ja vesimelonin eroa niin siinä ei ole mitään ylimääräistä kuten fluoria ja muuta sakkaa, se on täysin lisäaineetonta ja terveellistä.

[@ilkkaek9719]

@@stranger-j7j kiitos neuvosta Jyväskylän Ilkka

[@JOmetsuri]

@@ilkkaek9719 deionisoitu vesi on ureassa, eli ultrapuhdasta tislattua vettä, jossa ei epäpuhtauksia ole, mutta jonkun lähteen kantourea olisi tehty ihan tavalliseen veteen ilman tislauksia. Tiedä sitten

[@Pyynkuiskaaja]

Metsänomistajana ei voi puhua että joku korjausmetetelmä olis aliarvostettua. Aina oon tyytyväinen kun saadaan puita pois metästä, ja mitä vähemmän moto & keruukuski hajottaa paikkoja ja jättää itselle siivottavaa sitä parempi.

[@JOmetsuri]

Ammattitaito pelastaa kyllä paljon, mutta myös oikea ajankohta korjuussa. Kaikki korjuuvauriothan ei välttämättä näy päällepäin, mutta urapainaumat uralla voi jo sitten aavistaa seuraavassa hakkuussa uranlaitapuiden lahona. Nyt näyttää vähän kurjalta talvelta kun on aivan tolkuttoman märkää taas. Saas nähdä miten onnistuu korjuut talvileimikoilla. Hyvät joulut muuten!

[@timpurimaijala8968]

tosi hyvän näköinen jälki

[@JOmetsuri]

Kiitos!

[@mikaherranen8037]

Siellä urakoitsijalla onkin ulottuva puominosturi

[@JOmetsuri]

Onneks ei ole vuosiin tarvinnut enää hakata, että olisi voimattomat ja ulottumattomat kuormaimet ja pinon oltava just eikä melkein uran laidassa. Kyllä nää kunnon kuormaimet maatalousvehkeissäkin asiansa ajaa.

[@romppaukko]

Tottahan sitä siistin jäljen saa pienellä harvesterillakin. Mutta Suomessa ei ole sellaista kulttuuria. Konehia kyllä löytyys.

[@JOmetsuri]

Ei tahdo vaan oikein urakoitsijoita löydy sellaiseen kun sama taksa kuin isommallakin. Sääli kyllä kun tarvetta sellaisille sieppeille koneille olisi!

[@romppaukko]

@@JOmetsuri Onhan noita urakoitsijoilla konehiakin. Sampo ja Nisula niistä tunnetuimpia. Jokseenkin saman kokoisia kuin maataloustraktorit kuormainen ja hakkuupään kanssa.

[@miiigi]

Minusta tuo on edelleen tosi yleistä täällä maalla😅 mitään järkee ottaa mehtäkonetta keräämään parin hehtaarien länteille

[@JOmetsuri]

Vähiin on käynyt, ainakin tällä seutukunnalla. Harvoin kuulee sahan ääntä oikein missään. Paikallisia eroja varmaankin. Motot pysykööt isommilla kuvioilla ja järeämpipuustoisilla paikoilla, niin hyvä tulee.

[@miiigi]

@@JOmetsurimutta toki eihän joka isännällä ole mehtäkärriä tai kuormaajaa

[@molli3805]

Ei taida vaan kaatomies,eikä ajomies paikoille päästä perus hakkuilla.missä kiinnoolla ajetaan,tai tehää.

[@molli3805]

Siis palkoille.

[@stranger-j7j]

Ei jos mototaksalla meinaa tehdä? useampi eur kiinto pitää olla enemmän taksa sahalla tehtynä että jotain palkkaa jää työstä. Tänään aloitin pendula betula harvennuksen niin siinä kiintoja kertyy päivässä enemmän.

[@JOmetsuri]

@@molli3805 Moton kanssa ei pidä kilpailla ja niiden korjuutaksojen kanssa. Metsurihakkuussa on aivan omat taksansa, joka on huomattavasti korkeampi.

[@ForestxPower]

Nice bro

[@JOmetsuri]

Thanks!

[@duffekoiranen]

Rahan takia ei kyllä kannata omilla koneilla metsää vaivautua polttopuita lukuun ottamatta

[@JOmetsuri]

Näin se on. Mutta eipä ensiharvennukset koskaan ole olleet mitään tuottoisia hoitotöitä. Tehtiin se sitten hankintana tai myydään pystyyn. Se on vaan tärkein hakkuu tasaikäisrakenteisessa metsässä, jolla varmistetaan myöhempien hakkuiden tulot. Nykysuuntaus noiden koneiden koon kanssa on aika huolestuttava ja se kiire jota niillä pidetään tehdessä, kiitos yhtiöiden korjuutaksan. Korjuujälki heikkenee kaiken aikaa, se on tullut selväksi.

[@duffekoiranen]

@@JOmetsuri Harvennukset pitäisi pystyä myymään aina jossain yhteydessä meillä tehtiin juuri kauppa mihin sisälytettiin myös ensiharvennusta. Onhan hakintahinnat poljettu alas jos tukistakin maksetaan sama pystyyn kuin hankinalla eikä kuidun hintaerollakaan koneita yllä pidetä ellei sit ole toisille ajamista

[@kuukkeli5956]

@@JOmetsuri Täyttä asiaa oleva kommentti.

[@JOmetsuri]

@@duffekoiranen Se ei vaan poista sitä faktaa valitettavasti, että ne koneet on ja pysyy liian isoina nykymenolla. Jos enskan keskijäreys on mitä tahansa 50-100l väliltä, niin ei se kovinkaan kivan näköinen ole kun joku 1510g deere painaa siellä ison kuorman kanssa. Juurivauriot on taattu kesäaikaan ja kakkosharvennuksessa tyvilahoa riittää. Jotain muutosta tähän on pakko tulla, sillä ei tuota konekokoa voi kasvattaa loputtomasti tehokkuuden nimissä. Ja hankintahakkuu ei tosissaan kannattavaa ole, mutta kaikki eivät isoja koneita halua metsäänsä sotkemaan pienten puiden kanssa.

[@duffekoiranen]

@@JOmetsuri Tottakai parhaan jäljen saa kuin tekee itse motolle ja ajokoneelle ensiharvennukset ovat liian pieniä ymmärän täysin et toiset haluavat itse metsänsä hoitaa. 40v sitten tein päätehakkuunkin moottorisahan kanssa ennen aikaa motoja veroja olemme kiitettävästi metsästämme jo makseneet jne olisi kiva saada tulojakin välillä pieniksi ne jää teki niin tai näin

[@vesakela6270]

Nuita tikkuja keräisi mönkkärilläkin, ainakin tuossa maastossa.

[@JOmetsuri]

Kyllä varmasti 😎 Tasainen maapohja on kyllä. Lumettomaan aikaan kelpaa tällaisia tehdä ja jättää ne vaativammat sitten talveksi, missä lumi tasoittaa menoa.

[@Pyynkuiskaaja]

Kun olisi tämmönen vaihtoehto kinnulassa, niin ottasin ens vuodeksi...

[@JOmetsuri]

Eikö sieltä löydy sitten hankintahakkaajia ollenkaan, joilla olisi traktorikalusto?