Asiaa kantokäsittelystä 🌲| Vinkit metsänomistajille

[@seppotervo9783]

Kysymys. Kuka tutkii kantokäsittelyssä olevan aineen? Harmaa-orvakan tai urean? Käytännössä väriainetta kun laittaa niin moton säiliössä voi olla vaikka hulevettä johon on värikapseleita laitettu. Kuka maanomistaja tai metsäfirman operaattori tekee pistokokeita moton säiliöihin ja katsoo lansetilla aineen pitoisuuksia vähän niinkuin diapeetikko mittaisi verensokeriarvoja. Olisit asiantuntijalta kysynyt kun hakkuu/ajouria tehdään ja moto sekä ajokone ajaa käsiteltyjen kantojen päältä moneen kertaan, että kuinka nämä kannot käytännössä saa sen suojan? Olisit myös kysynyt kun termisen kasvukauden aikanakin on hakkuun/kantokäsittelyn aikana vesisateita niin kuinka se harmaaorvakka kestää sen sateen liukenematta kannonnokasta pois. Kyllähän käytännössä kantojen värialue kantokäsittelyssä on harvoin se 100% josta videolla oli maininta, että vain 100% alue takaa täyden suojan.

[@Metsanomistaja]

Terve Seppo! Kiitos hyvistä kysymyksistä. Olisi kiinnostava kuulla metsäkoneyrittäjiltä tähän kommentteja. Oletan, että puunostajien ja korjuuyrittäjien sopimuksessa on asiasta kirjaus. Juurikäävän torjunta on myös lakiin kirjattu, joten jos rikoksia haluaa tehdä, niin se lienee aina mahdollista, mutta joskus siitä jää kiinni. Oletan, että harmaaorvakka-altistus tapahtuu varsin nopeasti levityksen jälkeen kantoihin. Toki tietysti olettaen, että levitys on onnistunut. Liukenemiseen on osaa sanoa, mutta ehkäpä Lauri bongaa kommentin ja osaa kertoa faktoja. 👍🏻

[@LauriLappalainen217]

Moi Seppo, hyviä kysymyksiä! Ajourien kohdalla täysin looginen riski kantokäsittelyn tehon heikentymisestä kun osa kannoista voi pirstaloituvat koneiden alle. Moton tulisi aina puida havuja ajouran kantojen päälle niin, että siihen syntyisi mahdollisesti mekaaninen suoja kantokäsittelyn lisäksi. Harmaaorvakan itiöt itävät tuoreelle kantopinnalle nopeasti eikä rankankaan sateen ole todettu heikentävän tehoa. Väriaine kyllä häviää kannolta mutta mikroskooppiset itiöt ovat suojassa karheassa kannossa. Olet täysin oikeassa, että tuo 100 % peitto mikä tulisi saavuttaa ei aina valitettavasti toteudu.

[@panuloisa5677]

Voisiko vaatia korjuuvaurioiden harmaaorvakka käsittelyä urakoitsijan toimesta? Vaihtoehtoisesti itse voisi käsitellä kohdat, joissa näkyy tuoretta paljasta runkopuuta tai juuria.

[@Metsanomistaja]

Terve Panu! Kiinnostavaa pohdintaa! 👍Voi olla hankalampi homma käsitellä juurivaurioita harmaaorvakalla. Onkohan joku tutkinut asiaa Suomessa, että olisiko tällaisella saavutettavissa jotain tuloksia?

[@LauriLappalainen217]

Hei, kiitos oikein hyvä kysymys! Juurikäävälle riskialttiit korjuuvauriot ovat tyven ja juurenniskan seudulle osuvat syvät kolhut, jotka ylettyvät aina mantopuuhun asti. Tällaisia vaurioita voi halutessaan käsitellä harmaaorvakkaliuoksella estämään juurikäävän iskeytymisen. Käsittely tulisi tehdä välittömästi tai muutaman tunnin sisällä. Tärkeintä on kuitenkin ehkäistä korjuuvaurioiden syntyminen korjuun hyvällä suunnittelulla. Riittävän leveät ajourat ilman turhia mutkia säästävät reunapuita pahoilta juurenniskavaurioilta. Vaurioriskiä voidaan pienentää merkittävästi ajourien havutuksella. Myös kuormakoon sovittaminen olosuhteisiin sekä telojen käyttö pienentävät vaurioriskiä.

[@juhapekkasiitonen5564]

Kiitoksia videosta ! Tärkeä ja mielenkiintoinen aihe. Onko kellään ollut totaalisia tuhoja ? Siis enemmän kuin muutomia yksittäisiä puita tai puuryhmiä ? Itse vaan huomannut korkeintaan n.3-4 kuolleita puuryhmiä.

[@Metsanomistaja]

Terve JP! Kiinnostava kysymys ja en suoraan osaa sanoa minkä laajuisia isoimpia tuhoja männyillä on esiintynyt tähän liittyen. Ehkäpä jollain on lisätietoa aiheeseen?

[@tabull8180]

Sieni alkaa lahottaa sydänpuuta puun sisältä ja voi kestää pitkäänkin, että puu on vielä elossa, vaikka sen ydin on ihan laho. Tuhovaikutus tulee siis esiin vasta hakkuuta tehdessä sillä tavalla, että juurikäävän vaivaamista puista ei saada tyvitukkia ollenkaan. Tämän vuoksi metsässä liikkuessa näitä tuhoja ei huomaakaan, kuin paikoin kuolleina puuryhminä, kun se tuho ei näy päällepäin. Tällaiset metsät ovat myös altiimpia suurille myrsytuhoille, kun puuta pystyssä pitävää ainesta on vähemmän.

[@ramimaki-tulokas]

Jos kaadettu kuusi on pönttölaho eli siinä on juurikääpä, pystyykö harmaaorvakka enää levittäytymään kantoon ja juuristoon?

[@Metsanomistaja]

Terve Rami! Hyvä kysymys! 👍 Ymmärsin asian niin, että harmaaorvakka pystyy leviämään tuoreeseen (elävän) puun kantoon ja sieltä juuristoon. Jos siellä kannossa on jo juurikääpä, niin ”kohde” on varattu ja luulen ettei silloin harmaaorvakka sen kannon kautta onnistu leviämään. Korjatkaa ihmeessä asiantuntijat, jos tuli kommentoitua jotain väärää tietoa. 🙏

[@Mikko-zv1bx]

Hyvin epätodennäköistä jos kanto on jo kokonaan juurikäävän valtaama. Harmaaorvakka ei ymmärtäkseni pysty syrjäyttämään juurikääpää.

[@LauriLappalainen217]

Oikein hyvä kysymys Rami. Aivan kuten täällä onkin jo mainittu, eli jos kanto on jo vahvasti juurikäävän lahottama, ei harmaaorvakka pysty sitä syrjäyttämään.

[@merjatuulia1202]

Jos puu kaadetaan talvella eikä kantokäsittelyä siis tehdä, niin eikö ole vaara, että juurikääpä iskee ko. kantoon ilmojen lämmettyä?

[@LauriLappalainen217]

Edellinen vastaukseni näytti katoavan johonkin joten tässä vastaus uudestaan: Valtaosa itiötartunnoista tapahtuu aina pian puun kaatamisen jälkeen: juurikääpä tarttuu siis tuoreisiin kantoihin ensimmäisten vuorokausien aikana. Talvella kaadettujen puiden kannot eivät seuraavana keväänä ole alttiita tartunnalle.

[@Metsanomistaja]

Hyvä kysymys Merja ja kiitokset Laurille vastauksesta! 👍🏻

[@MrY0jo]

Saartorengasta tehtäessä tarviiko poistetut rungot viedä pois vai saako ne jättää lahoamaan siihen paikalleen

[@LauriLappalainen217]

Hei, itse saartamiseen puiden poistolla tai sinne niiden jättämisellä ei pitäisi olla vaikutusta. On kuitenkin hyvä huomioida, että maapuihin voi aina sopivissa olosuhteissa kehittyä juurikäävän itiöitä tuottavia itiöemiä.

[@MrY0jo]

@@LauriLappalainen217 eli kaadetut sairaat puut voi jättää niille sijoilleen?

[@LauriLappalainen217]

@@MrY0jo Kyllä, saartamisen näkökulmasta jättäisin sijoilleen.

[@Metsanomistaja]

Terve! Pieniläpimittaisen puuston osalta voi hyvin jättää maastoon. Jos alkaa olemaan vähän isompaa kaarnakuorista puuta, niin silloin lienee hyvä korjata ne pois mahdollisuuksien mukaan. Toisaalta Metsäkeskuksen ohjeissa taidetaan todeta, että saartaminen on toimenpiteenä hyvä pyrkiä suorittamaan ensisijaisesti taimikkovaiheessa.

[@LauriLappalainen217]

@@Metsanomistaja Juuri näin. Kiitos tärkeästä tarkennuksesta.