Minä en oikein ymmärrä niitä uutisia, missä puhutaan että metsiä hakataan "yli kestämättömän". Puun hinta kun nousee, niin tietenkin silloin moni tekee uudistuskypsistä metsistä puukaupat. Toki puuta hetkellisesti poistuu enemmän kuin tulee, mutta sitten voi taas mennä 5 vuotta niin että hakataan vähemmän mitä kasvaa. Sitten, kun joku alkaa hakkaamaan aukoksi 30v nuorta metsää, niin voi tuollaisen uutisen tehdä.
@tomikulmala501116 сағат бұрын
Kasvu pienempi kuin hakkuumäärä Perskules
@Metsanomistaja15 сағат бұрын
Eiköhän se vuosien kuluessa tasoitu. 👍
@timo709319 сағат бұрын
Hyvää alkanutta metsävuotta! Kun on velkavivulla hankkinut metsät, niin on viimeiset pari vuotta myös hakannut enemmän kuin kasvanut. Tämä on kuitenkin ollut ihan suunnitelman mukainen toimenpide. Eli suunnitelmana oli korkojen noustessa uudistaa metsiä. Metsien puumäärä on tällä hetkellä aika optimi eli sellainen joka johtaa hyvään pääoman tuottoon sekä prosentteina että euroina.
@Metsanomistaja18 сағат бұрын
Kiitos Timo! 👍 Itselläni oli kyllä sama tilanne silloin, kun tulin metsänomistajaksi. Kauppasumman maksamiseksi tuli tehtyä myös uudistushakkuita ja vielä jälkiviisaana harmillisesti matalasuhdanteessa. Mutta siitäkin sai hyvää oppia. 😀
@ramimaki-tulokas19 сағат бұрын
En ole laskenut tarkasti, mutta vähemmän ehtii kyykkymotolla viikonloppuisin hakkaamaan mitä metsäpläntti kasvaa.
@Metsanomistaja18 сағат бұрын
Terve Rami! Tuo onkin hyvä mittari! 😀 Kyllä se kokonaiskasvu aina omalla tavallaan yllättää.
@ramimaki-tulokas18 сағат бұрын
@@Metsanomistaja tuntuu, että kasvu kiihtyy mitä enemmän kaataa ja niin se varmasti on. Omat metsät kaikkiin suosituksiin nähden ylitiheitä kun hakkuurästejäkin on
@juhapekkasiitonen556419 сағат бұрын
Kiitoksia videosta heti vuoden alkuun. Kivaa erinlaista näkökulmaa tuollaiset laskelmat antaa. Vaikka suurpiirteisesti joutuu tulkitsemaankin monista muuttujista johtuen. Itse en ole laskelmia tehnyt.
@Metsanomistaja18 сағат бұрын
Kiitos JP! 👍 Joo, oli ihan kiinnostavaa laskea, että miten nuo luvut omalta osaltani olivat. Ainakin niistä jonkinlaisen arvion saa.
@penttivilmi134120 сағат бұрын
Perusasia, ellei metsän omistamisen syy ole "linkolalainen". Tietoni mukaan yhteismetsien hoitokunnat raportoivat Metsäkeskukselle osuuksien arvon muutosten mukaisesti tulostaan. Metsähehtaareja saattaa olla satoja ja monissa erilaisissa kasvu- ja lämpöarvo-olosuhteissa. Käyttävätköhän Luken keskiarvoja vai toteutuneita arvoja?
@timo709319 сағат бұрын
Ei yhteismetsät tuollaista raportoi.
@Metsanomistaja18 сағат бұрын
Terve Pentti! Tosiaan, kun on ollut metsänomistajana useampia vuosia, niin tuollainen laskelma oli kiinnostava tehdä. Oikein lyhyellä tarkasteluperspektiivillä ei varmasti saa kovin järkeviä lukuja aikaan.
@penttivilmi13418 сағат бұрын
Metsäkeskuksen ohjeissa yhteismetsille mainitaan metsäsuunnitelman tarve. Metsäsuunnitelman sisältö on näköjään säädösten alla siten, että raportiksi nimittäminen on vähintään liiottelua. Vallalla on yhteismetsän vapaus ilmoittaa, mitä haluaa.
@RautaLanka-l6i21 сағат бұрын
Asiallinen kertomus aiheesta👍 Lähteekö isot(oliko siemenpuut) pois 1 vai 2 harvennuksessa ?
@Metsanomistaja18 сағат бұрын
Kiitos! 🙏 Kyllä varmaan osa siemenpuista & ylispuista lähtee ensiharvennuksessa ja kuvion reunoille jätän niitä ylisukupolvisiksi maisemapuiksi.
@Alkkinen3 күн бұрын
On kyllä todella tärkeää käydä tarkkailemassa taimikkoa vuosittain, itse käyn jokaisessa taimikossa 7-vuotiaaksi asti vuosittain ennen ja jälkeen kasvukauden. Istutin 2022 uudistusalan kuusella ja männyllä. Ensimmäisen talven jälkeen juuri kasvukauden alkaessa huomasin taimikossa todella paljon kuusissa latvojen kuolemisia ja männyissä pahimmillaan 4-5 alkavaa, uutta latvaa. Lisäksi taimet olivat kärsineet talvesta epätavallisen paljon. Tein samantien 2023 boorilannoituksen taimikkoon. 2024 elokuussa saattoi olla hyvällä mielellä, kun boorilannoitus oli selkeästi alkanut vaikuttaa ja kasvut taimissa olivat oienneet suoriksi ja taimet olivat oikeinkin terhakoita. Poikaoksat jäivät oksiksi ja lakkasivat olemasta kilpalatvoja. Ainoa mistä itseä olen soimannut on, että miten en tajunnut ennen istutusta, kuvion mahdollista boorin puutosta😅 Palstan muilla, viereisillä kuvioilla on ollut myös boorin puutos ja historiallisista ilmakuvista voi todeta alueen olleen 1970-luvulla metsälaidun. Kuitenkin taimikon aktiivinen tarkkailu pelasti tilanteen ja taimiin syntyneet kasvuvauriot eivät pääseet merkittäviksi, vaan tulevat katoamaan puiden kasvaessa. Tilanne olisi ollut melkolailla pahempi puuston jatkokehityksen kannalta, jos istutuksen jälkeen taimikkoa olisi käynyt katsomassa vasta 5 vuoden päästä. Boorin puute olisi ehtinyt aiheuttaa paljon suuremmat kasvutappiot ja vauriot.
@Metsanomistaja3 күн бұрын
Hienoa kuulla sinun aktiivisesta seurannasta ja käytännöistä! Hyvin hoidettu! 👏🏻 Vuosittaiset muutoksen nuorissa taimikoissa ovat aikamoisia, joten seuranta on oikeasti mielekästä ja nopealla toiminnalla myös hyvin palkitsevaa. Ensi viikolla alkavassa Metsänomistaja-sarjan pidempien jaksojen 1.kaudessa teen yhdessä jaksossa (viikolla 5 julkaistava jakso) taimikon latvojen hoitoa ja tulee myös mainittua boorikäsittelystä yhden taimikon osalta.
@juhapekkasiitonen55643 күн бұрын
Kiitoksia kuluneesta vuodesta ja mainioista videoista😃 Jos vähän pilkkua viilaten, niin tuskimpa puun arvo laskenut vaan päinvastoin. Se vaan eri asia kenen "taskuun" arvon noussut menneet ja missä suhteessa..🤔
@Metsanomistaja3 күн бұрын
Kiitos JP myös sinulle aktiivisesta kommentoinnista! 👍🏻 Ensi sunnuntaina sitten alkaa Metsänomistaja-sarjan pidemmillä jaksoilla. Taitaa olla niin, että metsänomistajalla on alkutuottajana aina hieman hankala asema arvoketjun alkupäässä. Isoin arvonlisä/hinnanlisä kuitenkin tapahtuu usein loppukäyttäjärajapinnassa ja välissä on usein useampi välikäsi metsänomistajan jälkeen.
@joukonikula38404 күн бұрын
moro.tuon puun arvo ja ostovoima on romahtanu!tee esitelmä mitenkä esim 40 vuotta sitte sai 1500m3 tukki kaupalla vaikka rakennettua talon ym vertailu kohteita (palkat) ja tulo oli verotonta!!
@TRavalto14 күн бұрын
Kyllähän se puun arvo on romahtanut esim viimeiseen 40 vuoteen. Poimin Maaseuduntulevaisuudesta tilaston, jossa kerrottiin 40v muutos ilman rahanarvon muutosta kantohinnoista: kuitupuun hinta on "noussut 2-kertaiseksi, tukin 3-kertaiseksi ja työpalkat 7-kertaiseksi. Kaikki siis noin... Tuosta verottomuudesta sen verran, että silloinhan puun myynti oli verotonta, mutta metsäpohjasta maksettiin joka vuosi sen rehevyyden mukaan metsäveroa. Esim meillä oli suuri osa metsistä korkeimman veroluokan lehtomaisia lepikoita, jotka istutettiin kuuselle -50 - 70-luivuilla. Niistä maksettiin koko kasvatusajan tuota veroa ilman tuloja. Kun tuli ensiharvennuksen ja harvennuksien aika menikin myynnistä täysi myyntivero, joksi metsien verotus oli vaihtunut. Minusta meillä oli siinä kaksinkertainen verotus.
@Metsanomistaja3 күн бұрын
Ihan hyvä teema jollekin tulevalle videolle, kiitos. 👍🏻
@Metsanomistaja3 күн бұрын
Metsien kiertoajat ovat sen verran pitkiä, että vaikka mitä ehtii tapahtua yhden kuvion osalta. Onneksi nämä sentään vähän tasoittuvat metsätilojen sisällä, mutta kyllä tuollainen harmittaisi ja varmasti tuntui kaksinkertaiselta verotukselta. Havainnollistavia tilastotietoja myös menneiltä vuosikymmeniltä. 👍🏻
@joukonikula38403 күн бұрын
@@TRavalto1 koko metsä bisneksessä parhaiden pärjää verottaja ja sellun keittäjät.eikai sitä muussa yritys toiminassa ole näin rankkaa verotusta kuin yksityinen metsän omistaja?nuo metsäkone urakoitsijatkin valittaa kun taksat on saneltu ja tiliäkin saa millon sattuu ! sama lienee pöllikuskeillakin?
@lassesalminen6784 күн бұрын
latvus suhde vihreään nähen kutistunut liiaksi
@Metsanomistaja3 күн бұрын
Joo, kyllä harvennus on jo reilusti myöhässä tämän kuvion osalta.
@HK-jf3dx7 күн бұрын
Aktivisteilla on näihin uudistuksiin paha asenne- ja mittakaavaharha... Ilman autoa, ilman ajokorttia ratikkavaunusta katsoen luonto on yhtä kuin 150 lahoa lehmusta. Sitten on nämä vaikeat sivistyssanat, kuten hehtaari tai runkoluku.kerroin on Suonen ja suomalaisten metsissä miljoona...ja kasvu totta tosiaan erinomaista✌️
@Metsanomistaja6 күн бұрын
Suomen metsiin ja luontoon tosiaan mahtuu niin monenlaisia alueita ja kuvioita. Tällaiset aktiivisen metsätalouden kuviot voivat olla joillekin tahoille kauhistus, mutta toisaalta opettavaisia, kun muutos metsiköksi on nopeaa. Lienee aivan todennäköistä, että sekä metsätaloutta, että suojelua tarvitaan jatkossakin sopivassa suhteessa. Toivottavasti metsänomistajilla kuitenkin säilyy mahdollisuus tehdä omia aktiivisia päätöksiä jatkossakin. 👍
@panuloisa567710 күн бұрын
Omissa metsissä on FSC sertifioinnin myötä muutama kuvio valittu jatkuvaan kasvatukseen. Yksi harvennus on jo tehty poimintahakkuuna yhdellä kuviolla, ja taitava motokuski onnistui lisäämään eri-ikäisrakennetta hakkuun yhteydessä. Kaikilla valituilla kuvioilla lähtötilanne ei ole niin optimaalinen ja olenkin miettinyt kaistale- tai pienaukkokäsittelyä, kun seuraavat hakkuut ovat ajankohtaisia.
@Metsanomistaja10 күн бұрын
Mukava kuulla kokemuksistasi Panu! 👍🏻 Kyllä noissa poimintahakkuissa konekuskien taidot tosiaan korostuvat. Taimettumisen kannalta valoa olisi hyvä olla ja maanpintakin saisi vähän rikkoontua. Tuollainen pienaukkokäsittely on varmasti ihan mahdollinen työkalu noilla tietyillä kohteilla.
@timo709311 күн бұрын
Hyvää joulua Tapiolle! Ei ehkä tyypillisin eri-ikäisrakenteinen metsä. Oikeastaan kaksijaksoinen taitaa olla. Isoja puita runsaasti poistamalla saattaa saada niiden tilalle seuraavan jakson ja siten kehittää tuosta eri-ikäisrakenteista metsää? Ja raivaussahaa ei saa tuoda tuonne, koska kasvatusmenetelmä ei siedä kuluja. Taimitiheiköt harvennetaan kaatamalla hakkuussa puita niihin.
@Metsanomistaja10 күн бұрын
Kiitos Timo! Hyvää joulua myös sinulle!🌲 Tuonne toiseen kommenttiin vastasinkin, että ihan oikeasti eri-ikäisrakenteista metsikköä pääsin katsomaan marraskuussa ja siitä tulee helmikuussa pitkä video. Tämän minisarjan jakson kuvio on tosiaan vain ajautunut tähän pisteeseen ja pitkälti on kaksijaksoinen. Tuolla raivailuilla kyllä vähensin mahdollisuuksia useampaan latvuskerrokseen. Ja raivailu kyllä lisää kustannuksia, jotka ovat myrkkyä jos halutaan jatkuvaa kasvatusta ja minimoida menoja. Täytyy katsoa miten tämän kuvion osalta etenen tulevina vuosina.
@tuomasyli-heikkuri231811 күн бұрын
Olen seurannut eri harvennuksia ja tehnyt sellaisen johtopäätöksen että jatkuvapeitteisessä metsänhoidossa varsinkin kuusta ei saisi päästää liian suureksi muutaman 2 kuution kuusen kun kaataa siirrytään pienaukko kasvatukseen ei siellä alla säily yhtäkään puuta ehjänä vaikka koitettaisiin kantaakin ajourille
@Metsanomistaja11 күн бұрын
Kiitos kokemuksien jakamisesta Tuomas! Kyllä tuollaisten isojen puiden poisto vaatii taitoa konekuskeilta ja hyväkin alikasvos ja alempi latvuskerros voidaan helposti pilata. Kävin marraskuussa tutustumassa Metsäntutkimuslaitoksen (nykyisin osana Luonnonvarakeskusta) pitkäaikaisseurantaan (yli 30 vuotta) yhden eri-ikäisrakenteisena kasvatettuun kuvioon. Siellä oli tehty tuona aikana kolmeen kertaan poimintahakkuu (noin 100 m3/ha poistuma per hakkuu). Tein tuosta käynnistä ja asiantuntijan haastattelusta sellaisen neutraalin ja asiapitoisen jakson, joka tulee julkaisuun viikolla 8 / 2025 osana pidempiä Metsänomistaja-sarjan jaksoja.
@Antsuli0516 күн бұрын
Onse hienoa että löytyy vielä vanhoja metsiä, nuo männiköt kun kestää vielä ikääkin hyvin. Itse laitoin yhden kuvion 10 vuoden määräaikaiseen suojeluun kun muut arvot nousee korkeammalle kuin raha ja kuitenkin korvauskin ihan hyvä. Varsinkin vaikeasti uudistettavat kohteet ja metsälaki kohteet niin on hyvinkin järkevää laittaa tähän metso suojelu hommaa. Isä kun vielä tekee näitä jonkun verran, niin on jotenkin perillä😊🌲 Lisäksi mukava on ollut sarjaa katsella, jaksot kun menee liiankin nopeasti😃
@Metsanomistaja15 күн бұрын
Jep, kyllä männiköillä tuntuu olevan paremmat mahdollisuudet kuin kuusilla jatkettujen kiertoaikojen osalta. Täytyy toivoa, ettei rannikolla havaitut mäntyjen kuolevat leviä laajemmalle. Tuollaista määräaikaista suojelua olen itsekin pohtinut, voisi olla metsänomistajalle ihan kelpo vaihtoehto. 👍 Viikolla 1 alkaa sitten seuraavat kymmenen jaksoa. Ne kestävät noin 25 per jakso, joten pääsee sentään vähän pidempään katsomaan. 😀
@tiinau656216 күн бұрын
😂😮Ruuun ...❤✌️🇫🇴👻☕🤫🤫🤫🤫🤫😁🦋🦋🦋🕊️🕊️🕊️🕊️🦉
@Metsanomistaja15 күн бұрын
😀
@JariOjala-s6u18 күн бұрын
Ei muuta ku moto töihin, 6m ajourat ja vielä kunnon raiteet. Isoimmat kuuset pois ja myrsky hoitaa loput.
@Metsanomistaja18 күн бұрын
Terve Jari! Tuolla toteutuksella saattaisi hiukan harmittaa. 😅
@skyman334419 күн бұрын
Edunvalvojalla jos vaikka on oma lapsi on kuitenkin pomona kunnan virkaholhooja, eli jos asiat ei mene oikein hyvin voi virkakyösti ohittaa sopimukset ja ottaa omaisuuden hallintaansa.
@Metsanomistaja18 күн бұрын
Terve! Jos alaikäisellä on omaisuutta yli 20 000 euroa, niin huoltajan tulee tehdä vuosittain DVV:lle vuositili-ilmoitus. Mikäli omaisuuden hoitaminen tehdään lain mukaisesti, niin silloin ei siihen kukaan taida puuttua. Toki jos homma ei mene prosessien mukaan, niin sitten varmaan mahdollista. Mutta kuten kuvasit, niin etukäteen suunnittelu ja varautuminen kannattaa, jos vain mahdollista.
@VesaHeikkinen-c7u19 күн бұрын
Nää on varmaan jalostettuja taimia ollu?
@Metsanomistaja18 күн бұрын
Terve Vesa! Tosiaan ihan taimitarhalta tulleita taimia, joten ovat jalostettua.
@VesaHeikkinen-c7u17 күн бұрын
Näin itekkin päättelin, hienosti on kasvanut. Onko taimet sittemmin vieläkin kehittyneet eli onko tulevaisuudessa odotettavissa vieläkin kovempaa kasvua taimikoissa?
@jukkaleskinen414021 күн бұрын
motomiehelle voi tulla kiusaus kerätä nuo paksummat kuitukasaan vaikka paksut pitäisi kasvattaa tukiksi huono nykyajan ilmiö ensiharvennus toteutettu yläharvennus periaatteella
@Metsanomistaja21 күн бұрын
Hyvä kommentti Jukka! Varmasti puukauppasopimuksen korjuuohjeistuksessa tulisi mainita omat toiveet. Osaava konekuski varmasti tekisi muutenkin hyvää työtä, mutta varmasti kannattaa mainita. Tuolla kuviolla runkoluku on paikoin tiheämpi, joten alaharvennus ja parhaat puut jäljelle on varmasti järkevää jatkoa varten.
@hannurasanen21 күн бұрын
@@jukkaleskinen4140 Vaikka puun ostajan kanssa on sovittu ja kirjattu ehtoja niin harvoun toteutuu, nimittäin on isoilla firmoilla korjuuketju pilkottu pieniin palasiin. Ohjeet häviää matkalla jonnekkin.( On ostomies,sitten urakoitsijan suunnittelija,moto toimii 2 vuorossa. Sitten kun kohe valmistunu,ihmetellään että maasto on rikottu. Ojitettu 2 ojaa kulkee vierekkäin ja kun otat ostomieheen yhteyttä niin paperilla olevia sovittuja ohjeita ja toteutuneita ei ole noudatettu. Missä vika?
@SimaSuu21 күн бұрын
Ja sitten väitetään kirkkain silmin "hiilinielujen" romahduksesta. Eli nyt se on todistettu: hiilinielu romahdus peruttu. 😊🎉
@Metsanomistaja21 күн бұрын
Joo, kyllä tällaisilla kuvioilla kasvu ja hiilensidonta on tämän ikäisenä on tosi kovaa. Varmasti on metsätilojen välillä isoja eroja ja toki meilläkin on paljon tullut hakattua omana aikanani, mutta toisaalta tällaisia kuvioita on tullut tilalle, joten varmasti hyvin kompensoivat toisiaan.
@ristoponkala313021 күн бұрын
Hienokasvuinen paikka ja komea kuusikko. Vaihtoehto voisi olla myös kasvattaa ilman harvennusta, kun kerran noin hyvin kasvaa. Harvennuksen ongelma voi olla erilaiset vauriot ja leveät ajourat. Esimerkki harventamattomasta, hyväkasvuisesta kuusikosta löytyy KZbinsta: Gallringsfritt ger högt virkesförråd.
@timo709321 күн бұрын
Hienosti kasvanut! Ensiharvennus tuohon vaikka heti ja sen jälkeen vasta mottia tuleekin seuraavat 20v. Pikkuhuomiona: Kesäkuussa puut ovat jo sen vuoden kasvua kasvaneet suuren osan ja kesäkuun jälkeen tulee enää vähäistä kasvua.
@Metsanomistaja21 күн бұрын
Erinomainen huomio Timo! Tuo aiempi video oli kuvattu 2.6.2023, joten kasvukausi oli tosiaan jo käynnissä. Eikö se usein ole niin, että kasvukauden alkuvaiheessa kasvu on enemmän pituuskasvua ja sitten paksuuskasvua? En ole varma oliko tuona kasvukautena paksuuskasvua jo kertynyt, mutta on tosiaan mahdollista, että jotain oli jo silloin kertynyt.
@timo709320 күн бұрын
Vaalea osa on kevätpuuta eli kasvua ennen heinäkuuta ja tummempi osa on kesäpuuta eli loppukesän kasvua. Jos haluaa saada mitan ennen kasvua, niin mittaisin viimeistään huhtikuussa.
@mehaitte448021 күн бұрын
Minulla on tuoreenkankaan kuusikkokuvio Iisalmen kupeessa, avohakattu -97 istutettu laikutukseen -99 viimeistään, Itse olen sahailut tehnyt kokemukseen pohjautuen, vihreää latvusta on yli puolet mieluummin 2/3. Mittasin halkaisijoita parhaat alueet on 22cm 1.3 metrin korkeudelta ja keskimääräinen pienempi luokka on 16cm. Joten 1.3 metriin pituuskasvu vaatinut noin 5 vuotta, olisiko 21 vuosirengasta 1.3 metrin korkeudella. Kasvu tulee olemaan viiteentoista vuoteen valtavaa.
@Metsanomistaja21 күн бұрын
On siinäkin kyllä komeasti kasvanut kuvio! Vaikka metsien kiertoaika on ihmisen perspektiivistä pitkä, niin tuttuja kuvioita voi päästä seuraamaan useampia vuosikymmeniä ja kyllä silloin muutos on iso. Satunnainen kulkija ei niitä samalla tavalla havaitse, mutta jos tekee vähän seurantaa tai katsoo ilmakuvista, niin silloin kasvuun havahtuu. 👍🏻
@KR-hc5oz21 күн бұрын
Hyvä video, kiitos! Tee sama tuoreen kankaan 30 vuotiaasta puhtaasta männiköstä, ja koivikot kiinnostaa aina😊
@Metsanomistaja21 күн бұрын
Kiitos! Katsotaan, kun tulee sopiva kuvio eteen, niin saadaan materiaalia aikaan.
21 күн бұрын
Hyvin on kasvanut! Oliko pohja peräti OMT:tä? Hyvä esimerkki myös siitä, että oikea puulaji oikeassa kohdassa (kuusta notkelmassa). Siitä vaan rupeat sahalla reunasta harventamaan... 😉
@Metsanomistaja21 күн бұрын
Jep, kyllä tuo kuvio on kasvupaikkana pääosin lehtomainen kangas. On kivasti kasvuvoimaa maaperässä! Suunnittelen tekeväni hiukan polttopuusavottaa tässä talvena, mutta ajattelin jatkaa samassa paikassa, jossa viime talvenakin puuhailin. Siellä on sellaista palkitsevaa koivikkoa ja hiukan mäntyjä. Pääsee vähän vähemmällä karsimisella! 😀
@jerkkupy21 күн бұрын
Mitäpä tuosta jos myy nii verottaja vie 68-72%
@Metsanomistaja21 күн бұрын
Terve Eero! Jep, kyllä verottaja omansa ottaa tavalla tai toisella.
@veijomiettinen73321 күн бұрын
Voitko vähän täsmentää mistä nuo prosentit tulee?
@kaivelija645719 күн бұрын
Kova on sulla verotus
@chilipepper200621 күн бұрын
Koskahan ne päivittää nuo taulukot. Laskettu 1200 asteen lämpösumman mukaan, nykyäänhän se on Etelä- Suomessa yli 1600 . Eli kasvukausi pidentynyt huomattavasti, kolmasosan. Täytyyhän sen näkyä kasvussa , kun myös hiilidioksidin määrä noussut, tulee lannoitusvaikutusta.
@Metsanomistaja21 күн бұрын
Terve Vesa! Erittäin hyvä huomio. Metsäpäivillä kun kuuntelin Luken esitystä, niin kertoivat kuivuuden olevan kuumina kesinä rajoittava tekijä. Mutta jos kosteutta riittää ja olosuhteet muuten hyvät, niin eiköhän ne puut sitten osaa kasvanutta lämpösummaa hyödyntää.
@seppooppes21 күн бұрын
Makiaa mettää.
@Metsanomistaja21 күн бұрын
Olisipa vähän isompiakin pinta-aloja tuollaista... 😀
@seppooppes21 күн бұрын
@@Metsanomistaja Joo, ei varmasti harmittaisi, niinnhymy korvissa olit videolla. Minulla on Oulun korkeudelka reheviä pohjia eri taimivaiheissa ja osa niistä hieskoivua. Hieskoivukin lykkää sentin paksuutta vuoteen, kunhan pitää taimikon n 2000r/ha
@anttirimpio959821 күн бұрын
Taitaa olla aika höttöä tuollainen puu.
@seppooppes21 күн бұрын
Sentti paksuutta vuoteen, niin 5mm lusto. Ihan riittävää rakentamiseen. Tiheäkasvuiset lankut on tuhannen painavia. Ainoastaan kakkoskakkoseen kaipais hitaammin kasvanutta puuta
@Metsanomistaja21 күн бұрын
Terve Antti! Väärin kasvatettu siis... 😅 Se on se iso haaste, kun puun hinnoittelussa ei oikeastaan ole merkittäviä lisiä eri laatuluokille (joitain euroa korkeintaan + joitain erikoispuiden ostajia). Onhan se karua, että jos myisin tilaltamme lähes 300 vuotta vanhoja ikimäntyjä, niin niiden hinta olisi käytännössä sama kuin 60 vuotta vanhojen mäntytukkien.
@veijomiettinen73321 күн бұрын
Rakentamisessa oikeastaan ainoa paikka missä puun ns tiukkuudella on merkitystä on julkisivu verhous. Paneelit höylätään pääasiassa ns latvatukeista eli terve oksaisesta puusta. Yleensä se osa puusta on jo tiukkasysisempää kuin nuo tyvipäät jotka järeissä kuusikoissa menee sorviksi tai lankku aihioiksi.
@veijomiettinen73321 күн бұрын
Itsellä on nyt talvella tulossa ensiharvennus 2004 istutettuun kuusikkoon. Puuta juurikin tuo parisataa mottia hehtaarilla. Pohjapinta ala 37 parhailla kohdin. 27-28 "huonoimilla". Periaatteessa vihreän latvuksen puolesta saisi vielä hetken olla, mutta polttopuiksi teetän ensiharvenmukset ja puun tarvetta on nyt.
@Metsanomistaja21 күн бұрын
Terve Veijo! Sielläkin tulee kyllä kelpo kertymä tuolta kuvioltasi. 👍🏻 Onko iso kuvio kyseessä?
@veijomiettinen73321 күн бұрын
@@Metsanomistaja juu. Kyllä siitä muutaman vuoden polttopuut saa. Vähän reilu 2ha pinta-ala.
@muljula458921 күн бұрын
Yksittäiset kuuset kasvaa paksuutta sen sentin vuoteen. Relaskooppi jännä mitta, ku kuusilla tahtoo tulla turhan isoja lukemia, mänty sattuu parhaiten ja koivulla lukemat alakanttiin, nämä havainnot metsätaitokisojen pohjalta.
@Metsanomistaja21 күн бұрын
Kiitos! Hyviä vinkkejä pitää mielessä eri puulajien osalta. 👍🏻
@OGJahune21 күн бұрын
Ei ole yhtään jännä, relaskooppi taulukoissakin kehotetaan vähentämään 5% Etelässä ja 10% pohjoisessa kuusikoissa ja varttuneille kuusikoille, männiköille ja koivikoille on siksi juuri omat taulukkonsa, jotka kyllä ovat ihan oikein. On kyse enempi mittaajan virheestä, kuin taulukon paikkansapitämättömyydestä. Ja tietenkin pitää mitat riitävän monta alaa, jotta keskiarvon heitto saadaan riittävän pieneksi.
@tapulli18 күн бұрын
Jättää relaskoopin pois ja mittaa läpimitat riittävän laajasti. Toi sentti on jännä (0,17^2-0,16^2)/4*pi * 2000 on yli 5 eli ”ampuu” siitä harvennusmallista noin parissa vuodessa läpi. Mielenkiintoista myös että miten toipuu harvennuksesta ja millä strategialla kasvattaa jatkossa… vain seuraava harvennus?
@muljula458918 күн бұрын
@@tapulli Tuo tais olla kuusikon huippukohde, jossa keskiläpimitta 14 - 15 senttiä, muualla voi olla pari kolme senttiä vähemmän. Tuosta harvennuksen ajankohdasta, että antaa kasvaa viis vuotta, silloin isommat kuuset karsiutuvat ja kuusikon ohkasemmat kohdat antavat kuitupuuta.
@hannurasanen21 күн бұрын
Kyllä kuusikko nykysin kasvaa hyvin rehevillä mailla, melkein metri venähtää vuoteen. Kun vaan istutuksen jälkeen muutamana vuonna heinii ja taimikon hoitoja tekee. (Varhais perkaus) 😊🎄🎄
@miksuc21 күн бұрын
meillä parhaat mitä yltin vielä mittaamaan ottivat 140cm vuosikasvun jokunen vuosisitten ennen raivausta.
@Metsanomistaja21 күн бұрын
Terve Hannu! Juurikin noin. Ensimmäiset vuodet ovat kriittisiä hoidon kannalta ja kunhan pääsevät vauhtiin, niin sitten maiseman muutosvauhti on kova. 👍🏻
@juhapekkasiitonen556421 күн бұрын
Kiitoksia mielenkiintoisesta videosta ! Tosi hyvä katsella ja tutkia numeroittenkin puolesta metsän kasvua. Hyvä palsta ja kivaa päänvaivaa harvennus ajankohdan miettimiseen😃 Täysin sohvalta heitetty arvio, n.3-5 vuoden päästä ensiharvennus.
@veijomiettinen73321 күн бұрын
Itse odottaisin maksimissaan 3v tuon kuusikon kanssa. Tärkeää pitää vihreä latvus kuusikossa reiluna ettei kasvu heikkene ja ötökkä iske. Myös myrskytuhojen kesto parempi kun vähän ajoissa harventaa.
@Metsanomistaja21 күн бұрын
Kiitos JP! En vielä käynyt mittaamassa kuvion reuna-alueita, mutta kovaa vauhtia sielläkin varmasti puusto järeytyy ja siten ensiharvennus lähenee. Täytyy käydä seuraavalla lenkillä siellä vähän relaskoopin kanssa kierroksella. 👍🏻
@Metsanomistaja21 күн бұрын
Kiitos Veijo! Olet aivan oikeassa, että tarkasti täytyy seurata, jottei mene pitkäksi. 👍🏻
@JukkaPiiroinen-k5d21 күн бұрын
Alkaa olla ensiharvennuksen aika😊
@Metsanomistaja21 күн бұрын
Kovaa vauhtia se hetki lähenee! 👍🏻
@pekkaheikkinen886222 күн бұрын
Mitäs vertailu edunvalvontavaltuutus vs. edunvalvontavaltakirja? Ainakin joissain tapauksissa läheisten kannalta edunvalvontavaltuutus on käytännössä edunvalvontavaltakirja joustavampi ja edullisempi tapa hoitaa asioita.
@Metsanomistaja21 күн бұрын
Terve Pekka! Kiitos kommentista. En ole ammattilainen, mutta olen ymmärtänyt, että edunvalvontavaltuutus on prosessi ja edunvalvontavaltakirja on osa tätä prosessia eli ne linkittyvät toisiinsa.
@pekkaheikkinen886221 күн бұрын
@@MetsanomistajaMoi! Kiitokset vastauksestasi. Näinhän se tosiaan on, että edunvalvontavaltakirjalla annetaan edunvalvontavaltuutus. Sitten on vielä erikseen vahvistettu edunvalvoja, jonka kautta esimerkiksi metsäkiinteistöjen, huoneistojen ja vastaavien omistajanvaihdostilanteissa asioiden hoitaminen on kankeampaa. Itselläkin meni kysymyksessäni nämä kaksi sekaisin (edunvalvontavaltuutettu vs. edunvalvoja) sekaisin. Mutta niin ne menevät usein sekaisin esimerkiksi kiinteistönvälittäjilläkin.
@JukkaPiiroinen-k5d25 күн бұрын
Minä laittaisin tuon metsän nurin ja taimia kasvamaan tilalle😊
@Metsanomistaja24 күн бұрын
Terve JP! Pyysinkin viime vuoden alkupuolella tarjouksen päätehakkuusta, mutten silloin edennyt asiassa, kun oli muita leimikoita käynnissä ja uskoin hintojen nousevan. Ei siis ollut painetta tämän osalta. Tämä kuvio on varsin korkean mäkialueen reunalla ja ajattelin ensi vuoden puolella tutkia noita ympäristötukisopimusmahdollisuuksia, että saisikohan noita vanhoja kalliometsiköitä ja esimerkiksi tämän niputettua jollain tavalla. Siitä voisi tulla kiinnostava kokonaisuus.
@hetukka76528 күн бұрын
Täysin samaa mieltä, tehkää ihmeessä EVVK! Jos jotain sattuu ja jäät oikeustoimikelvottomaksi, helpotat omaisten sinun asioidesi hoitoa. Saati, jos pitkään ole ko. tilassa, estät omaisuutesi "pilaantumista" ja oman tehdyn työsi tuhoutumista. Sen verran seurannut sivusta yhteiskunnan hoitamia edunvalvontatoimia, että se kannusti kyllä hoitamaan ko. asiakirja kuntoon jo aikoja sitten. Suosittelen!!
@Metsanomistaja28 күн бұрын
Hyvin sanottu! Varmasti omakohtainen kokemus toimii opettavaisimpana esimerkkinä ja siten pystyy myös kannustamaan muita. 👍🏻
@mukamas_28 күн бұрын
Tärkeys korostuu yhteisomistuksissa. Jos päätöksiin vaaditaan yksimielisyys ja yksikin osakas on kykenemätön päätämään, muut osakkaat joutuvat odottelemaan, joskus pitkäänkin. Toinen tärkeä asiakirja on hallintaoikeustestamentti. Ettei käy niin että asioiden hoito jumiutuu esim. alaikäisen ajauduttua metsänomistajaksi.
@Metsanomistaja28 күн бұрын
Yhteisomistuksissa voi tosiaan tulla monenlaista haastetta ja hidastetta matkaan, jos yksi ei pysty hoitamaan asioita osaltaan. Näissä tilanteissa olevien kyllä kannattaa ehdottomasti varautua tulevaan. Vuosien pysähtyneisyys voi usein aiheuttaa merkittäviä talousvaikutuksia kaikille osakkaille.
@timo709327 күн бұрын
Ja hallintaoikeden omaavalla vasta tärkeää onkin tehdä edunvalvontavaltakirja oman oikeustoimikelpoisuuden menettämisen varalle, että joku pystyy luopumaan silloin hallintaoikeudesta.
@juhapekkasiitonen556428 күн бұрын
Kiitoksia hyvästä videosta tärkeään aiheeseen. Tämä puoli monesti unohtuu, kuin myös itseltäni myös..
@Metsanomistaja28 күн бұрын
Kiitos JP! Tällaiset paperihommat ovat varmasti monelle metsänomistajalle asia, jota ei jaksa liikaa pohtia. Hyvä, jos tämä innostaa monia pohtimaan onko itsellä tarvetta tehdä jotain. 👍🏻
@timo709328 күн бұрын
Sen jälkeen, kun metsänomistajalla lapset ovat aikuisia, on tärkeintä kirjata edunvalvontavaltakirjalle esteetön perheen ulkopuolinen, joka lahjoittaa metsät lapsille, jos oikeustoimikelpoisuus menee. Edunvalvottavalle vanhukselle ei metsistä ole kuin harmia. Tämä valtuutettu pitää valita mielummin lasten ikäluokasta ja varmistaa, että hän uskaltaa hoitaa lahjoituksen. Valtakirjalla voi antaa valtuuden toimia, muttei voi pakottaa toimimaan.
@Metsanomistaja28 күн бұрын
Arvokkaita huomioita Timo! Metsänomistajien joukossa on varmasti nähty kaikenlaisia ikäviäkin tapauksia. Kyllä meidän kaikkien on hyvä pohtia näitä eri skenaarioita, jotta osaa varautua sopivalla tavalla.
@MarkkuKajalo28 күн бұрын
Jos tekee edunvalvontapöytäkirjan esim. metsäasioihin liittyen, niin tulkitsen, että sen kustannukset voi vähentää metsäverotuksessa (pääomaverotus ja alv).
@Metsanomistaja28 күн бұрын
Hyvä kysymys! En osaa kyllä sanoa saisiko sitä virallisesti laittaa vähennyksinä metsäverotukseen? Katsotaan saadaanko tähän asiaan varmuus, täytyy tutkia asiaa.
@timo709327 күн бұрын
Kaiken voi vähentää, jos se liittyy metsäomaisuudesta tulonhankkimiseen tai omaisuuden säilyttämiseen. Edunvalvontavaltakirja sisältää tyypillisesti paljon muutakin, kuin metsäomaisuutta. Koneissa, rakennuksissa yms. metsätalouden osuuden tulee olla yli puolet, jotta ne voivat olla osittainkaan vähennyskelpoisia. Näillä perusteilla voi puntaroida vähennyskelpoisuutta omassa tapauksessa. Sanoisin, että joskus harvoin voi olla perusteltavissa.
@hannurasanenАй бұрын
Nehän nuo jättöpuut ovat metän " suola". Näkkeevät tulevat sukupolvet,miten isoja puut ennen ollu!😊
@MetsanomistajaАй бұрын
Jep, kyllä isoissa ja vanhoissa puissa on jotain sellaista hienoa, jota mielellään vaalii. Usein tulee suunnistusharrastuksen myötäkin havainnoitua poikkeuksellisen kookkaita puita, jos sellaisia tulee vastaan.
@tarmotyynela1035Ай бұрын
Eli jokainen sukupolvi pääsee osille
@MetsanomistajaАй бұрын
Jos keskimääräinen metsänomistajuus olisi noin 30 vuotta, niin se on noin puolet kiertoajasta viljavilla kasvupaikoilla. Jos tilalla on sopivasti eri ikäisiä kuvioita, niin pääosa aktiivisessa metsätalouskäytössä olevista kuvioista tulee tavalla tai toisella käytyä läpi, osa useampaankin kertaan.
@hannurasanenАй бұрын
@@Metsanomistaja Kyllä. Eihän se mitään rakettitiedettä metän kasvatus ole kun vaan toimeen tartuu ja hankkii tietoa ja sitähän on saatavilla nyky maailmassa paljonkin. Muutamia kymmeniä vuosia sitten ei ollu tieto näin helposti saatavilla. Moni sillonen metän omistaja luotti vanhempien sukupolvien tietoon.
@JukkaPiiroinen-k5dАй бұрын
Hyvä seka metsä.Tuohon harvennus ja odottamaan päätehakkuuta.
@MetsanomistajaАй бұрын
Tuo taitaa olla varsin luontaisesti syntynyt sekametsäkuvio ihan tilan reunalla. Täytyy käydä vähän relaskoopilla pyörähtämässä ja katsoa mikä tilanne. Viimeksi kuitenkin harvennettu syksyllä 2013, joten jo hetken aikaa saanut rauhassa kasvaa.
@JukkaPiiroinen-k5dАй бұрын
Näkee silmällä että aika harventaa ja pian,Melko rohkeasti vielä.
@geez8699Ай бұрын
Osaatko sanoa että kattaako METKA tuki siemenmäntyjen hakkuuta, siis ylispuiden poista? Metsäkeskuksen sivuilla lukee että verhopuiden postoa kyllä kattaa?
@MetsanomistajaАй бұрын
Terve! Hyvä kysymys. Verhopuuhakkuilla taidetaan yleensä tarkoittaa kuusen luontaiseen uudistukseen tähtäävää uudistushakkuuta. Verhopuuston poisto on tosiaan yksi tuettava METKA-työlaji. Ehkäpä kannattaa varmistaa Metsäkeskukselta onnistuisiko. Minkälainen taimikko siellä isojen puiden alla on tällä hetkellä?
@geez8699Ай бұрын
@@Metsanomistaja Epäonnistunut taimikko. 8v kulunut sitten hakkuun, koska jäi maanmuokkaus tekemättä. Toki 0,8ha ala, sitten toinen samanlainen 0,8ha. eli sais kasaan sen minimi yhden hehtaarin.
@AnttiKokkola-x8sАй бұрын
Moi, mielenkiinnosta kyselen, että minkälaista korkoa olet saanut jos/kun olet ostanut metsää osin lainarahalla? Siis Marginaali kiinnostaa kun kyse on kulutusluotosta.
@MetsanomistajaАй бұрын
Terve Antti! Nyt ei ole tuoretta kokemusta ihan viime ajoilta. Olen nähnyt joitain keskusteluita aiheesta Facebookin Metsänomistajien foorumilla ja Metsälehden keskusteluista. Tuntuu olevan aika isoja eroja alueittain ja asiakaskohtaisesti. Jos on ns. hyvä asiakas, eli vakaat ja riittävät tulot, niin sillä on iso vaikutus. Nollakorkoaikaan marginaali saattoi olla hyvinkin matala (<2%). Saa nähdä miten metsätila- ja lainamarkkinoiden tilanne kehittyy lähivuosina.
@simokaunonen5341Ай бұрын
ei tuohon plänttiin kannata viellä koskea hirvikyllä pitää huolen männyistä ja koivikoista ja jos niitä ei olle ei siellä sen jälkeen ole näreen taimijakaan antaa kasvaa rehottaa muutaman vuoden mutta jos haluaa liikuntaa ja turhaa työtä niin mikäs siinä 😎
@MetsanomistajaАй бұрын
Kiitos pohdiskelusta Simo! Nyt kun lumet lähtivät, niin saatan käydä joku päivä tankillisen tai pari tekemässä lisää ja ehkä otan vähän lisää videota. Hirviä kyllä riittää, mutta noille pienemmille männyntaimille koivujen varjostus on nopeasti ongelma, joten ei ehkä kuitenkaan ihan turhaa työtä. 😅
@JukkaPiiroinen-k5dАй бұрын
Alkaa lähestyä ensiharvennusta tuokin😊
@MetsanomistajaАй бұрын
👍🏻 Näin se on! Täytyy taas joku kerta mennä relaskoopin kanssa kuviolle ja tehdä vähän vertailua, että minkälaisia tunnuslukuja kuvion eri osissa oikein on.