Björn Wahlroos | Markkinatalouden synty | Taloushistoria 11.12.2023 (Audio)

Talouden kolme suurinta keksintöä ovat raha, luotto ja yhtiö. Miten ne muuttivat elämää? Ja miksi elintaso alkoi kasvaa vasta 1600-luvulla? Vieraana on Hankenin kansantaloustieteen professori emeritus Björn Wahlroos. Juha Virtanen haastattelee.
* Tekstitykset saa auki videon asetuksista *
Englanti, Irlanti, Venäjä ja Suomi - Teollinen vallankumous:
0:00 Miksi elinta so polki paikallaan useita tuhansia vuosia? Thomaas Malthusin teoria ravinnon riittävyydestä: väestö kasvaa nopeammin kuin elintarvikkeiden tuotanto, alhainen tuottavuus, katovuodet.
3:09 Englannin ja Irlannin erot rikkoivat uskoa Malthusin ajatuksiin. Miksi Irlannissa meni huonosti mutta Englannissa ei? Ylijäämän tuotto. Englannin innovaatiot, Irlannin paitsi jääminen kehityksestä.
7:07 Miksi joillakin alueilla elintaso nousi suuremmin kuin muualla? Euroopassa liikenneyhteyksien merkitys. Teollinen kehitys jatkui siellä, mihin sai kuljetettua halvalla hiiltä, rautaa ja ravintoa.
9:15 Venäjän kehitystä hidastaneet tekijät. Pitkät kuljetusyhteydet ja maanomistuksen puute.
10:58 Suomen nälkävuodet 1860-luvulla. Miksi Suomesssa teollisuus lähti kasvuun vasta nälkävuosien jälkeen?
Setelirahan käyttöönotto, erikoistuminen ja luotto:
14:10 Talouden kolme suurinta keksintyö ovat raha, luotto ja yhtiö. Kuinka merkittävä uudistus seteleiden käyttöönotto Euroopassa oli? Kuinka omaisuuden muodot, säilyttäminen ja vaihdanta kehittyivät? Rahan merkitys.
18:39 Erikoistumisen merkitys, Adam Smithin ajatukset 1700-luvun lopulla. Komparatiivisen edun periaate on koko nykyajan ulkomaankaupan teorian perusta. Työ kannattaa tehdä siellä, missä se on edullisinta.
20:12 Rahan arvon voimakas lasku aiheuttaa merkittävästi haittaa. Kuinka suuri merkitys kriiseillä on ollut talouden kehityksessä? Finanssikriisit ovat olleet vain pieniä kuoppia ihmiskunnan pitkässä kehityksessä.
21:52 Maksuosoituksen keksiminen ulkomaankaupan rahoituksen alkua vauhdittavana tekijänä. Suuria taloudellisia innovaatioita: luotto
24:00 Siirtyminen rahasta luottoon ja korkoon. Rahalla tehty lisää rahaa koron avulla. Luoton merkitys: pääomien siirtäminen vähäisiltä ideoilta suuriin ideoihin.
Yhtiö-instituution keksiminen:
29:13 Yhtiö-instituution keksiminen talouden kasvun vauhdittajana 1600-luvulla. Riskien hajauttamisen merkitys ja vakuutustoiminta.
31:47 Miksi yhtiöitä ei keksitty aikaisemmin? Markkinatalous edellyttää instituutioita, sääntöjä ja turvallisuutta. Osakeyhtiön kehitykselle ollut olennaista sääntöpohjaisen järjestelmän kehittyminen.
33:53 Hollannin Itä-Intian kauppakomppania lähtökohtana pörssin keksimiselle. Velkakirjan ja osakkeen välinen ero.
38:13 Osakeyhtiössä sijoittaja vastuussa vain sijoittamansa määrän verran merkittävänä tekijänä riskien hajauttajana. Kuinka varmistaa yhtiön ajavan kaikkien osakkeenomistajien etua? Tilintarkastustoiminnan keksiminen. Yhtiön hallitus on vastuussa kaikkien menevän oikein.
Meritokraattinen Yhdysvallat, Eurooppa ja Suomi:
42:07 Yhdysvaltojen vapaampi meritokratia kannustimena muuttoliikkeelle verrrattuna Euroopan feodaaliseen säädeltyyn mestarin oikeudet -järjestelmään.
46:43 Suomessa elinkeinonvapaus astui voimaan 1800-luvun lopulla. Miksi täällä ei vaadittu markkinataloutta aikaisemmin? Runsaasti vaikutusvaltaisia eturyhmiä, joilla oli menetettävää. Miksi vapaaseen kaupankäyntiin ei ollut painetta? Vertaus nykyhetkeen.
50:13 Mitä ajattelisi 1700-luvulta tuotu pankkiiri tämän päivän maailmasta?
Lähde: Yle
areena.yle.fi/podcastit/1-669...
Keskustelun tekstiversio saatavilla PDF-muodossa täältä:
www.dropbox.com/scl/fi/h01vtt...
Esitetty 11.12.2023

[@taikamies576]

Björniä lisää!

[@hassu5635]

Jos saanen pyytää, laita tänne kaikkia näitä juttuja esim- myös A-studiot jne. kun ne poistuu Areenasta aina joskus vuoden päästä niin olisi kiva jos niitä saisi tänne talteen aina! Itsekin miettinyt että ottaisin talteen mutta Topsu on se mestari tässä.

[@teemurauhamaki183]

Kieltämättä hyvä ehdotus. Kannatan... 👍🏻

[@Denward00]

Lisää lisää ja kiitos kun lataat näitä tänne.

[@JesperSuutari-io3le]

Lisää nallea!

[@tepamarin7760]

Minusta on tullut näiden julkaisujen takia aivan ehdoton Nalle-fani 🎉

[@mikaveekoo]

Kaikkien alojen asiantuntija. "Julkkis", joka parodioi itse itseään.

[@jarikinnunen1718]

Kivetkin oli ollut kaupan väline. Kun rahti sai kuljetuksen hän sai sinetöidyn ruukun jossa oli rahtia vastaava määrä kiviä, jotta vastaanottaja voi verrata.

[@petterinieminen3316]

"tää on sarvikuonojen maa" 🎉

[@timinos-33tzyx]

Maapallolla on 120 miljoonaa ihmistä 2087. Nostradamus

[@user-jx9zg3md6o]

Nostradamus ei sita tietänyt etkä sinäkään.

[@Pasandeeros]

Nalle ohitti energian merkityksen taloudessa lähes täysin. Taloushan on energiajärjestelmä. Höyrykone oli mullistava keksintö, koska sen avulla mekaanista voimaa sai muuallakin kuin virtavesien äärellä. Höyrylaivat ja höyryveturit auttoivat kuljetuksessa. Olipa jopa höyrytraktoreita maanviljelykseen. Seuraavaksi tietenkin keksittiin öljy ja dieselkone, joka mahdollisti maanviljetyksen ja kuljetuksen aivan uudella tasolla. 1900-luvun alussa keksitty Haber-Bosch prosessi synteettisten typpilannoitteiden valmistamiseksi ja sitä seurannut "Vihreä vallankumous" vuosisadan puolivälin tienoilla olivat viimeinen niitti, joka takasi ihmiskunnan koon ja kulutuksen kasvun suuremmaksi kuin planeetan luonnollinen kantokyky (ekologinen ylilyönti). Nyt vain odottelemme, milloin ihmispopulaation koon ekologinen korjausliike alkaa. Veikkaan, etteivät ilmastonmuutos, saasteet ja uusiutuvien sekä uusiutumattomien resurssien hupeneminen ehdi vaikuttaa populaation kokoon kovin merkittävästi ennen edullisen fossiilisen energian loppumista, joka on jo tapahtumassa ja on käytännössä pysäyttänyt talouskasvun. Ikuisen kasvun korttitalo huojuu jo ja kohta alkaa rytistä.

[@Gustav641]

Kyllä kasvu on periaatteessa loputtomiinkin mahdollista. Juurikin se kun siirrytään enemmän luionnonvaroja ajatellen kestävämpiin ratkaisuihin tuotannossa ja energian tuotannossa erityisesti on se juttu missä kasvupotentiaalia juuri nyt on paljon nähtävissä. Se taasen kun sanotaan taloudellisen kasvun olevan välttämätöntä erityisesti julkisen puolen rahoitusta ajatellen pitää sekin paikkansa. Mutta kasvun tähän tarkoitukseen ei suinkaan tarvitse välttämättä olla juuri mitäänkään reaalikasvua ollenkaan. Vaikka pelkkä numeropöhö inflaatioineen tähän tarkoitukseen kelpaa. Kelpaa hyvinkin, kun ajatellaan miten ensiksi julkisia törsäilyjä rahaa(tai velkarahaa mitä se nykyään on) printtaanmalla rahoitetaan, ja siitä seuraavan numeraalisen kasvun myötä vielää verotulot kasvavat ja velkamassat sulavat. Ja siis nykysysteemissä se reaalikasvu aina kuitenkin enemmän tai vähemmän laahaa numeraalisen kasvun perässä, jos aina sitä positiivisena lainkaan on.

[@Pasandeeros]

@@Gustav641 Talous on energiaa ja onkin hauskasti laskettu, että 2,3% vuotuisella talouskasvulla (eli talouden kymmenkertaistumisella per vuosisata) meret kiehuisivat neljän vuosisadan kuluttua. Tämä siis pelkästään taloutemme hukkalämmön johdosta.

[@Gustav641]

Juurikin näihin ongelmiin kun saadaan ratkaisuja, niin siinä sitä reaalikasvua on. Hukkalämmöistä eroon jne. Lisäksi kasvua on saatavisssa aloilla jotka eivät paljon energiaa kuluta, eikä välttämättä juuri mitäänkään, jos kierrätys ja hukkalämmöt vielä saadaan toimimaan.@@Pasandeeros

[@user-jx9zg3md6o]

Kyllä näin on. Ainakin 2 miljardia kuolee seuraavasa mullistuksissa. Koskee koko tellusta.