Juha Kere | Miten geenimme vaikuttavat meihin?

Mitä molekyyligenetiikka on? Mitä molekyyligenetiikan eri mullistukset ovat opettaneet meille ihmisistä? Miksi Juhan mielestä kaupalliset geenitestit ovat huuhaata? Kumpi vaikuttaa ihmisiin enemmän, geenit vai kasvatus? Mitä molekyyligenetiikan saralla on odotettavissa tulevaisuudessa? Tätä ja paljon muuta on luvassa tässä jaksossa.
Juha Kere on molekyyligenetiikan professori Karoliinisessa instituutissa, Tukholmassa, yhdessä maailman johtavista lääketieteen oppi- ja tutkimuslaitoksista.
DeepScan Diagnostics: www.deepscandx.com
---
▶️ Tilaa kanava: www.youtube.com...
🍏 Apple Podcasts: podcasts.apple...
🎧 Spotify: spoti.fi/32scrMD
👂 Google Podcasts: bit.ly/3ma1Ayj
🌐 Futucast.com: www.futucast.com
🐦 Twitter: / futucast
🎶 Tiktok: / futucast
📸 Instagram: / futucast
👔 Linkedin: / futucast
🔵 Facebook: / futucast

[@Jari1973]

Hyvä jakso.. kiitos 👍

[@Byrzzaa]

Vielä en ehtinyt kyseistä castia kuuntelemaan, mutta kiitos ylipäätään aivan huikean mielenkiintoisista jaksoista ja vieraista! Vieraita on niin laidasta laitaan, että aivan väistämättä osuu kohdalle mielenkiintoisia aiheita ja vieraita, kun uusia jaksoja tulee sekä samoin vanhoja jaksoja kuunnellessa. Aivan älyttömän hyvää sisältöä! Kiitos! 🙌 P.S "vaikuttaa" -> "vaikuttavat" 😉

[@maku987]

Kiitos, minulle mielenkiintoinen jakso, koska olen harrastellut geeniasioita jo yli 10 vuotta. Korjaus kaupalliseen tarjontaan. Täyden genomin hinta postimyynnissä on tutkijan mainitsema 500€ ja se on yleisesti saatavilla. Toinen asia on sitten onko näiden tarjoaman tautiperimän kartoituksen tulos validi tieteellisesti tarkasteltuna. Varmaankin joku 90:10 sääntö, eli 90% vain rahastusta ja 10% totta. Mielestäni koko genomin tilaamisesta ei ole toistaiseksi hyötyä. Snippi tarkoittaa SNP-yksikköä, mikä vastaa yhtä base pair lokaatiota. Tuli kuva, että se on jotakin huuhaata. Ei ole. Perustuiko älykkyyden periytyvyys geeneihin vai epigenetiikkaan. Tätä olisi voinut kysyä. Veikkaanpa ettei epigeneettinen vaikutus jää sikiöaikaan, vaan sekä eteen- että taaksepäin siitä ajasta.

[@JPH921]

Olet juontajamme nyt ja aina!

[@zonzzo]

Puun oksathan määräytyvät ympäristön mukaan. Auringon, tuulen, ravinteiden, kosteuden ja muiden kasvien mukaan. Kasvit viestivät molekyyleillä, ja on huomattu että puiden lehdet välttelevät koskemasta toisiaan

[@hamalainenilari]

Ihanku olis kuunnellu avaraa luontoo!! Ainut että kaveri veti ilman käsikirjotusta ns. lonkalta 😂😂😂 Tämän luettua et voi olla ajattelematta sitä. Ihan huikee vieras!! Kiitos Isak

[@JPH921]

Paahtavalla savannilla iltapäivän kuumuudessa leijonalauman johtava uros on jo nälkäinen. On aika ryhtyä saalistamaan huikopalaa 🦁

[@RauniHäkkinen]

Minua kiinnostaa nuo fraktaalit? .Esim.puu ja keuhkot. Tai jos olet ollut kaihileikkauksessa, silmäsi on puudutettu ja näet kuin puunrunkoja avaruutta kohti. Kiitos, monipuolisesta keskustelusta!

[@askel1_277]

Kylläpä on harmi, ettei koulussa opetettu tästä aiheesta näin asiantuntevasti...

[@jussiroukka9664]

Terkut Juhalle!

[@Jonagold92]

Sen vuoksi älykkyyttä enemmän kuin empatiaa, koska älykkyydellä voi perustella empatian, mutta empatialla ei älykkyyttä. Kuitenkin ongelmat ratkeaa logiikalla eikä empatialla.

[@JPH921]

Myötätunto voi edesauttaa ongelman ratkaisua jos tunneäly on korkealla tasolla. On esimerkiksi joku konflikti joka halutaan ratkaista myötätuntoisella käyttäytymisellä tai toiminnalla. Totta kai raakaa älyä siinä tarvitaan myös. Tieteen ongelmia ratkotaan logiikalla ja kokeilemalla. Ihmissuhteita ja konflikteja on hyvä ratkoa myös empatian avulla. Molemmat ovat tärkeitä.

[@Jonagold92]

Jostain syystä kuitenkin etäällä toisistaan asuvilla identtisillä kaksosilla on lähestulkoon sama älykkyysosamäärä ja pituus jne. Eli perinnöllisyys vaikuttaa todistetusti erittäin paljon, jopa 50-80% Ei kai tässä mene vellit ja puurot sekaisin, eli geenien ja epigenetiikan vaikutukset? Epigenetiikkahan periytyy myös..

[@danielmarkkula3004]

Jos identtiset kaksoset asuvat lähes samanlaisissa kodeissa niin yllättäen erot ovat pieniä.

[@villemettala9374]

​@@danielmarkkula3004 on tutkimusta myös erilaisissa oloissa kasvatetuista ja yhtäläisyydet on samaa luokkaa.

[@Jonagold92]

@@danielmarkkula3004 Tarkoitin nimenomaan etäällä toisistaan kasvaneita identtisiä kaksosia, kuten kirjoitin.. Samaa ilmiötä voi havaita myös geneettisillä sisaruksilla, jotka ksvaneet erillään, vaikka toki heikommin.

[@Vulcaani]

Eivätkö "pienet arpajaiset" ole myös luonnonvalintaa? Vaikka se tapahtuukin pienemmässä väestössä ja monesti ankarassa ympäristössä.

[@Jonagold92]

Olen kyllä saanut aivan erilaista tietoa älykkyyden perinnöllisyydestä.

[@Futucast]

Mäkin yllätyin. Jotkut tutkijat kuulostavat asiasta varmemmilta kuin toiset, ja jotkut sanovat, että emme vielä ymmärrä ilmiötä tarpeeksi hyvin. Meilläkin on ollut vieraana Helsingin yliopiston tutkija, jonka mielestä se on paljon perinnöllisempää kuin mihin Juha viittasi.

[@Jonagold92]

@@Futucast Ensimmäisenä tuli mieleen, että tarkoittikohan Juha pelkästään geenien vaikutusta, ottamatta huomioon niiden säätelyyn liittyvää puolta. Kuitenkin vaikuttaa ilmiselvältä, että jollain tapaa se älykkyys periytyy, selvät iän myötä voimistuvat korrelaatiot on huomattu tilastoista ja myös empiirisesti kokemuksistani olen huomannut vahvaa ääripäihin liittyvää periytymistä eri perheissä/suvuissa.

[@villemettala9374]

Joo on kyllä eka kerta kun kuulen geenitutkijalta noin villin väitteen. Kyllä käsittääkseni alalla on enemmänkin tutkimusta jossa perinnöllisyys on 60-80% luokkaa ja sekin tiedetään että älykkyyden perinnöllisyys kasvaa iän myötä.

[@Jonagold92]

@@villemettala9374 Juuri näin. Perinnöllisyyden vaikutuksen kasvu iän myötä viittaa ympäristön vaikutusten minimoitumiseen ajan kuluessa. Eli ns. elämän haarottuminen ei olisikaan niin satunnaista, vaan pikemminkin nämä geneettiset ominaisuudet ohjaisivat voimakkaasti haarottumista elämän aikana tiettyyn suuntaan.

[@jolssoni2499]

Ne useiden kymmenien heritabiliteetti-luvut ovat peräisin pääasiassa amerikkalaisista kaksoistutkimuksista, jotka ovat pitkälti pseudotiedettä jo tutkimusasetelman virheellisistä taustaoletuksista johtuen (identtisten kaksosten kasvuympäristö ei todellakaan ole samanlainen ei-identtisten kaksosten kanssa). GWAS-tutkimuksissa vastaavat luvut ovat aina paljon pienempiä. Kirjallisuudessa tämä tunnetaan "missing heritability problem"-nimellä, johon geneettiset deterministit eivät ole tarjonneet yhtään tarkastelua kestävää vastausta.