Jarkko Tontti | Identiteettipolitiikka ja liberalismi

[@turkkakeskinen]

Erinomainen dialogi!

[@jarkkotontti3878]

Kiitos!😊

[@SvenErik_Lindstrom3]

Jarkko Tontti on todella tärkeä ääni tällä hetkellä Suomessa. Rauhallisesti ja argumentoiden woketusta vastaan ilman minkäänlaista naljailua, kuten joillakin toisilla.

[@jacksonville4532]

Vieraalle, ja isännälle täysi kymppi älykkäästä, sekä tärkeästä keskustelusta.

[@Riiccia]

Olipa virkistävää kuulla, kun kaksi älykästä ihmistä keskustelee rauhassa. Futucast on todellakin hyvä täydennys perinteiselle medialle ja saitte huippuvieraan.

[@pikkuoo]

Onneksi meillä on sentään Jarkko Tontti, kiitos siitä! Viime vuosina kasvavat vaatimukset konformismiin ja sanavapauden jatkuva kapeneminen ovat saanet minut takajaloilleni kuin persuksille ammutun karhun. Tuntuu kuon kanssakulkijoille olisi melkein mahdotonta ymmärtää jaa hyväksyä, että maailmaan mahtuu lukemattomia mielipiteitä. Olenkin alkanut tähyillä ulkomaille, josko muualta kuin Suomesta löytyisi tilaa hengittää ja ajatella. EU:n viimeaikaiset pyrkimykset suitsia "vihapuhetta" huolestuttavat minua suurestikin, ja saavat miettimään muuttuuko Eurooppa vapautta rakastavalle elinkelvottomaksi.

[@uncletony3264]

Kiitos, oli mukava kuunnella tämä keskustelu ja joitakin uusia oivalluksiakin tuli tämän myötä.

[@Kooaateeii]

43:10 Ne eivät ole "ikivanhoja kielikiistoja" vaan yhä edelleen voimissaan enemmistön epäreiluksi kokeman pakkokielen vuoksi. Sen itsepintainen pysyminen pakkona on esimerkki siitä, miten suuri valta tällä kielivähemmistöllä yhä on. Kiusallista.

[@JPH921]

Jarkko Tontti on paras kaikista! Tämä Isak Rautio on hyvä housti: hänen äidinkielensä on ruotsi, mutta hän puhuu pirun hyvää suomea - ei kahta sanaa. Lisäksi hän on nouseva intellektuelli. Katson että hänessä piilee tulevaisuus.

[@routercasio955]

Ei kuulu mitää ruottalaista korostusta puheessa

[@akselikauppi8093]

Kiitos hyvästä jaksosta Isak ja Jarkko! Se, että mistä tahansa asiasta voidaan puhua sanoin kasvotusten turvallisesti on paras lääke väkivaltaa, diktatuuria ja vastakkainasettelua vastaan. On jo aika, että tänne maailmankolkkaan tulee yksilökeskeistä liberalistista ajattelua, jota ei ole ollut edistämässä juuri muita ihmisiä kuin te, Tuomas Malinen, minä ja muutama liberaalipuolueen aktiivi. Sananvapaus on keskeinen osa toimivaa poliittista järjestelmää ja tasavaltaa. Mitä politiikkaan tulee, kannatan itse kansalaisyhteiskunnan tarkasti nykyteknologialla valvomaa globaalia parlamenttia, joka muodostaisi maapallosta yhden "Machiavellisen" tasavallan. Armeijaa ylläpidettäisiin enään alieneita vastaan. Mielestäni "esperanto"-kielestä kehittyneemmäksi tehty kieli "ido" olisi hyvä neutraali kieli vuorovaikutukseen parlamentissa. Oikeusvaltioperiaate eli "legalesoprincipo" olisi kaiken ytimessä. Näin ihmiskunta saisi enemmän resursseja käyttöön tieteen, politiikan ja talouden ulottuvuuksissa. Kiitos siitä työstä jota Isak teet podcast-skenessä yhdessä mm. @puheenaihefi:n, @NordnetSuomi:n ja @inderes:n kanssa.

[@akselikauppi8093]

Mitä mieltä Isak olet kuvaamastani yhteiskuntavisiosta?

[@mauri.m]

Identiteettipolitiikkaan liittyvä käsite yksilön identiteetistä on 100%:sti historiallinen konstruktio. Rautio toi esille kielipoliittisen identiteetin, mutta historiallisesti hyvin monet ns. suomenruotsalaiset olivat hyvinvoivien suomenkielisten talonpoikien lapsia, jotka opintojen kautta ruotsinkielistyivät ruotsinvallan aikana. Suomenruotsalaisen on vaikea hyväksyä tätä tosiasiaa, koska se laimentaisi omaa identiteettiä Yleistäen historia selittää asioita paremmin kuin kieli tai ihon väri. USA:n menestyneet värilliset ovat pääsääntöisesti toisen tai kolmannen sukupolven menestyneiden esipolvien jälkeläisiä.

[@mannekaila7614]

Suomenruotsalaiset ovat taustaltaan osaksi kieltään vaihtaneita suomalaisia. Ruotsin vallan aikana kielen vaihtaminen auttoi sosiaalisessa nousussa ja pääsyssä parempiin asemiin.

[@mauri.m]

@@mannekaila7614 näin asia todellakin on. Erityisesti kulttuuriväessä oli kielenvaihtajia, kuten Topelius. Toinen erityinen ryhmä ovat saksalaiset ja muut industrialismin alkuaikoina mashan muuttaneet, kuten Donner. Vain osa suomenruotsalaisista omaa edes osittain ruotsalaiset juuret ja ovat saaneet näin kielen perintönä. Näistä faktoista suomenruotsalaisen identiteetin omaavat eivät halua puhua. Kokeiltu on.

[@Futucast]

Kiinnostavaa, en tiennyt. Mulla ei ole poikkeuksellisen vahvaa suomenruotsalaista identiteettiä, oon kyllä ennen kaikkea suomalainen. Ei tämä silti mihinkään kolahda, voihan tämä hyvinkin olla totta, en tiedä. Mun pointti oli, että identiteettipolitiikkaa on ollut aina ihan kaikkialla eri muodoissa, ja että se on usein ollut ihan luonnollinen osa ihmisten yhteiseloa. / Isak

[@myllyma1]

Nämä asiat ovat tuttuja sukututkijoille ja Suomen paikallishistorioiden harrastajille.

[@leevi.r]

Itse olen arvo-ja kansalliskonservatiivi mutta arvostan silti kyseistä vierasta erittäin paljon. Ilmiesesti vaikka Tontti on arvoliberaali, hän kuitenkin puolustaa sananvapautta sekä uskonnonvapautta niin selkeästi, että en voi olla arvostamatta hänen työtään vaikka ei olisikaan samaa mieltä esim. Kirkon perinteisestä käsityksestä avioliitosta.

[@esakoivuniemi]

Isak ei taida kyetä hyväksymään, etteivät kaikki suinkaan pidä itsestään selvästi hyvänä, että politiikka ulottuu kaikille elämän aloille. Itse menisin mielelläni kohti yövartijavaltiota, jossa ihmiset päättävät asioista joko itse, tai ryhmissä, joihin kuuluminen olisi täydellisen vapaehtoista. Yhteiskunnan rooli liittyisi pelkästään ihmisten vapauksien turvaamiseen (siis, armeija, oikeuslaitos, poliisi jne.) ja poliittinen päätöksenteko rajoittuisi näille tarkasti rajatuille alueille.

[@JPH921]

Olisi pirun mielenkiintoista jos Isak Rautio joskus ottaisi keskustelukumppanikseen jonkun korkean tason kristityn hahmon. Joku huippupappi tms. Ovat monesti hyvin suvaitsevaisia ja sielunsivistyneitä ihmisiä. Voisi syntyä hyvä debatti ateismin ja teismin välillä.

[@dudemann2283]

On harmi ettei totti jäänyt vihreisiin vaikuttamaan siellä … toisaalta kertoo kai tehtävän mahdottomuudesta.

[@mikkojnen1110]

Vai oli naishallituksemme koottu puhtaasti meriittien perusteella :D No ei ollut. Antti Rinne sen paljasti, että tarkoitus oli valita ministereiksi mahdollisimman paljon naisia, eli sukupuoli oli keskeinen valintakriteeri. Niin kuin se valitettavan usein nykyään on, tässä naisia lellivässä "patriarkaatissa". Sanna Marininkin suosio perustuu puhtaasi siihen, että hän on nuorehko näyttävä nainen perinteisessä setämiesten maailmassa. Poliittisilla sisällöllä hän ei suosiota nauti.

[@Daniel90169]

Naishallitus oli vihervasemmistolainen ja nyt Orpo pistää asiat ruotuun. Nykyhallituksessa on myös paljon järkeviä naisia.

[@romppaukko]

Kun noita Jarkon kolumneja on tullut luettua, niin tämä haastattelu kyllä vahvisti sitä käsitystä mikä hänestä on tullu. Puhuu hähän mutta asiaa.🤔🤨👍

[@psynque]

Vaikka Tontti tekee hyvää työtä on hänen ja tämän castin syleilemä liberalismi minulle todella vierasta. Itse olen ihan tavallinen muniani kaiveleva mies ja minulle se niiden Suomessa asuvien somalien "identiteetti politiikka" on paljon tutumpaa kuin esimerkiksi tämän juontajan tai Tontin maailmansyleily. On ihan totaalisen järjetöntä pirstouttaa koko käsite siihen että fennomaanit ja nykypäivän LBTJNE-yhteisö on samalla asialla.

[@psynque]

Hännikäinen castiin.

[@JYRIVIRMA]

"Narratiivi" ei ole suomenkieltä. Kyllä sille vastine/vastineet löytyvät, kun vähän panostaa miettiä.

[@B1gLupu]

Suomessa Ahmed 8v saa tukiopeusta kun tulee Syyriasta kun joutuu opetella suomeakin jotta pääsee lukioon. Jenkeissä madalletaan pääsyvaatimuksia niille jotka sattuvat olemaan samaa ihonväriä kun aikaisemmin huonosti koulussa pärjänneet. Mun mielestä meidän järjetelmä on reilumpi. Täytyy kans miettiä että onko naisia nyt oikeesti sorrettu enempää ku miehiä? Tyyliin ensimmäinen asia mitä miehet päätti kun saivat äänioikeuden oli se että naisetkin sen tarvii, varsinkin täällä meillä suomessa. Onko naisia oikeasti muka ikinä sorrettu enempää kuin naisenkokosia miehiä?

[@JanoTuotanto]

Ylin eliitti ja alin aliitti on aina koostunut miehistä. Kyllä kotirouvilla ja sisäköilläkin oli aikanaan asiat paremmin kuin sekatyörengeillä. Eikä se ole edes inhimillistä, se on kädellistä. Sama ilmiö tunnetaan kaikista apinayhdyskunnissa. Syrjäytety alfakoiraat ovat yhteisön alimpina.

[@Pekulte]

Jaha, jostain on laskettu uusi aihe rummutettavaksi, jännä, tuliko teille ohjaus ajatushautomo CFRstä vaiko WEFfistä? Yuval Harari latas samasta aiheesta just videon, jos alkaa trendaaman sekä mediarummutus päälle se on varmistus asialle.

[@Tsale100]

Hyvää keskustelua, eikä vain siksi että olen useimmista asioista samaa mieltä. En kuitenkaan siitä, ettei puheella tai kirjoitetulla sanalla olisi laisinkaan yhteyttä väkivaltaan. Historiassa suuria yhteiskunnallisia mullistuksia, sotia ja vallankumouksia on edeltänyt puhe, vihapuhe. Meillä kansalaissotaa edelsi molempien osapuolten pyrkimys epäinhimillistää vastapuoli. Se alkoi ehkä harmittomana piruiluna, mutta johti kehotukseen tappaa ja murhata armoa antamatta tai pyytämättä. Voiko mitään edellä mainitusta tuoda tähän päivään. Voimmeko luottaa siihen, että ymmärrämme missä menee läpällä heitetyn kommentin ja siihen sisään leivotun vihapuheen veteen piirretty raja. Olemmeko jotenkin viisaampia kuin ne jotka valtasivat Capitolin tai polttavat autoja Pariisin kadulla. Tai voimmeko luottaa siihen, että poliitikot, virkamiehet, tuomarit ja poliisi olisivat jotain muuta kuin ihmisiä tunteineen. Emme taida voida. Eli joudummeko valinnan eteen jossa pitää valita ruton ja koleran väliltä. Täydellinen sananvapaus tai sen rajoittaminen. Vai mahtuuko väliin vielä jotain muutakin.

[@TheHamahakki]

Tämä on totta. Poliittista väkivaltaa edeltää aina vihapuhe, mutta vihapuheesta ei välttämättä (onneksi erittäin harvoin) seuraa väkivaltaa.

[@raahustaja7267]

Sivistysyhteiskuntaa voidaan myös mitata lukutaidolla, erilaisten kielellisten tyylien ymmärtämisellä. Kieli voi ja saa olla julmaakin, jos se paljastaa valheellisuutta. Mitä valheellisemmaksi aika käy, sitä suurempi uhka totuudenhalu ja aito oikeudentunto. Siksi sensurointipyrkimysten motiiveja kannattaa aina pohtia huolella.