Heikki Rantatupa ja vanhat kartat

Heikki Rantatupa johdattaa katsojan vanhojen karttojen mielenkiintoiseen maailmaan. Suomen kokenein kartta-asiantuntija tutustuttaa katsojat niin Skandinavian, Suomen kuin Järviseudun paikalliskarttojen maailmaan. Lappajärven käräjätalolla Rantatupaa haastattelee Jussi Försti.
Järviseudun alueen kartat löydät osoitteesta:
talonpoikainelamaa.fi/kirjoit...
Haastattelu on tuotettu osana Väinöntalo eläväksi -hanketta ja se on rahoitettu Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Tuen on jakanut Leader-ryhmä Aisapari.
www.aisapari.net
Lisätietoja haastattelusta:
www.talonpoikainelamaa.fi/
Olemme myös Instagramissa:
/ talonpoikainelamaa
Väinöntalo - Järviseudun museo on Etelä-Pohjanmaalla Evijärvellä sijaitseva, kotiseutuneuvos Väinö Tuomaalan kokoama museo, joka esittelee järviseutulaisen talonpojan elämää, sen arkea ja juhlaa, entisajan kädentaitoja, uskomuksia sekä pyynti- ja tapakulttuuria. Museoalueella on 19 rakennusta ja kokoelmissa noin 20 000 esinettä.
Julkaistu: 4.4.2021 klo 12:00
Tekijät
Asiantuntija: Heikki Rantatupa
Haastettalija: Jussi Försti
Käsikirjoitus ja ohjaus: Jussi Försti
Tuottaja: Jussi Försti
Kuvaus & äänitys: Severi Peura, Risto Laukkonen
Leikkaus ja jälkityöt: Jussi Försti
Miksaus ja masterointi: Matias Karppinen
#kartat #historia

[@anaconda6147]

Oli mielenkiintoista! Kiitos molemmille!

[@thegreatrespect5247]

Hieno video jälleen kerran! Närpiö on historiallisesti merkittävä paikka Suomessa. Sen kautta salakuljetettiin tärkeitä dokumentteja Neuvostoliiton uhan edessä Ruotsiin, nk. Operaatio Stella Polaris. Näitä tietoja myytiin Tukholmasta muiden maiden tiedustelupalveluille.

[@calbackk]

Återigen en mycket intressant och välgjord video. Stort tack, och lycka till med nya filmprojekt, om sådana finns, vilket jag hoppas. Hälsningar från grannorten Terjärv 👍

[@sn2a1]

olisi kiva nähdä vanhojen karttojen tarkkaa tutkintaa, tässä käytiin liiannopeasti läpi esim olaus magnuksen kartta, siitä riittäisi ihan omaan jaksoon tarinaa, plus ruotsin vanhimpia karttoja pohjoisesta joissa suomenkielisiä paikkakuntia valtavan paljon, eivät edes tiedä siellä enää nykyään kuinka iso alue oli suomenkielisiä vielä joskus muinoin

[@eokaila]

Hieno tietopaketti, kiitos.

[@erkkihamalainen9057]

Minusta nuo vanhat kartat ovat tavallaan oikeassa koska matkat eivät kertaudu suoraan kilometreihin tai virstoihin. Matkat ja etäisyydet mitattiin päivämatkoina, jolloin maaston muodot vääristyvät siitä, mitä ne oikeasti kilometreissä ovat.

[@pellervokokkonen553]

Olaus Magnuksen karttahan ei ole merikartta - nimi johtunee siitä että kartassa on merenkulkijoiden käyttämät rumbilinjat ja Olaus Magnus käytti sen laatimiseen merenkulkijoilta saatuja tietoja. Tuo "uusi kartta on aina parempi kuin vanhempi kartta" on vähän suoraviivainen tulkinta. Kartan liittyy siihen, miten se soveltuu käyttötarkoitukseensa. Eivät kaikki nykyaikaisetkaan kartat ole "tarkkoja".

[@5000Kone]

Savo mainittu! Kuopion tai Savonlinnan torille!

[@petriranki2662]

kiitoksia Heikki Rantatupa. olis ollu hienoa kuulla vanhemmistakin kartoista tai niiden osista .. kukaan ei tiedä kertoa mistä,miks,kenen tekemii ne on.. jonkun mukaan ne olis niin vanhoi että osa ns nyky kartta pohjat perustus niihin..??

[@pellervokokkonen553]

Vanhojen Skandinavian karttojen "leveys" ei johdu poliittisista syistä vaan siitä että vasta 1700-luvulla alettiin saada niin paljon pituuspiirin määrityksiä, että paikkojen itä-länsi-etäisyydet alkoivat kartoilla näkyä oikein suhteessa pohjois-etelä-etäisyyksiin eli leveysasteen eroihin. Leveysasteen määrityshän oli onnistunut auringosta jo pitkään.

[@aeschynanthus_sp]

Kiinnostava video! Muutamia huomioita kuitenkin: Alajärvi (104 m) on korkeammalla kuin Päijänne (78 m), mutta Lappajärvi on alempana (70 m). Olen lukenut, että Ähtärinjärven laskureitti Ähtävänjokeen olisi päättynyt noin 1500 vuotta ennen nykyaikaa (noin 500 jaa.) eikä 1500 jaa. Ähtärinjärvi olisi laskenut kuitenkin yli tuhat vuotta sekä etelään että pohjoiseen. Ähtärin ja Ähtävän nimet: Samaa kantaa lienee alku ähtä-. Ähtärin ri-loppu on kenties (spekulatiivisen artikkelin mukaan) peräisin järvi-sanan vastineesta jostain varhaisesta suomensukuisesta kielimuodosta. _Suomalainen paikannimikirja_ sanoo, että varhaiset muodot ovat olleet ätsä-alkuisia. Savolaisen asutuksen myötä nimi muuttui murteeseen paremmin sopivaksi ähtä-alkuiseksi. Ähtävän ruotsinkielinen nimi Esse selittyisi siten, että siinä on ts-originaalia vastaava muoto kuin esim. Kaustisen murteessa, jossa "vitsa" on "vissa". Ähtävänjoen suulla on muuten paikka nimeltä Edsevö. Ruotsin "ö" on 'saari', ja vaikuttaa siltä, että alu "Edsev" jatkaa Ähtävä-nimeä. Tässä tapauksessa alkuperäisen ts:n vastine on säilynyt likimain alkuperäisessä asussaan.

[@flynafinn3455]

Edsevö = Esseveija (paikallisten murteella)

[@untofrederik]

Koska ja mistä syystä Alajärvi-nimi muuttui Alärveksi? Oliko seurausta savolaisvaelluksista? Nykyisinkin paikalliset puhuvat Alärven Ankkureista.

[@saku8930]

Teettekö lisää näitä videoita olis hieno nähä lisää maanviljelyyn liittyviä aiheita