Laskujärjestys (lukio)

[@SirWoodpecker]

Puhetta ei meinaa kuulla :/

[@matikkavideot]

Tietokoneilla kuuluu nämä vanhat videot parhaiten, puhelimilla on vähän vaikeaa, ainakin joillakin.

[@nimimerkillinen]

@@matikkavideot Omallakin koneella todella vaikea kuulla vaikka asetukset täysillä

[@toinenprofessori771]

Onko tämä todella lukiotason opetusta? Minun aikanani tällaiset asiat (ei tosin potenssia ja juuria) opetettiin oppikoulun ekaluokalla, jolloin oltiin suunnilleen 11-vuotiaita. Ei lukiossa kulutettu mikrosekuntiakaan tällaisten alkeellisten asioiden opettamiseen. Olen kyllä aiemmin tiennyt, että monet asiat, jotka opetettiin ennen oppikoulun neljännellä ja ja viidennellä luokalla, on siirretty lukioon, mutta tämä on kyllä kaiken huippu!

[@matikkavideot]

Hei, kiitos kommentistasi. Tämä on lukiotason kertausta. Ykköskurssilla nämä asiat käydään lyhyesti läpi, olettaen että ne jo osataan. Mutta ei tämä ole kaikilla hallussa vielä lukioon tullessa, kävelläänhän lukiohin sisälle 7,0 lukuaineiden keskiarvolla. Jos jotain ainetta osaa paremmin, voi peruskoulun matematiikan arvosana olla 5. Siitä me ponnistamme kohti pakollisia suoritettuja kursseja tai peruskoulun seiskasta kohti ylioppilaskirjoituksia. Valitettavasti juuri perusasiat tuppaavat valumaan muistista, kun cas-laskimet hoitavat ne niin kätevästi ja samalla yritetään tankata derivaatan merkitystä. Näitä videoita olen tehnyt tarpeeseen. Siis seuraamalla ylioppilaskirjoituksiin valmistautuvia nuoria ja painanut tarkkaan mieleen heidän kysymyksensä ja ongelmakohtansa. Vaikka osaisi vaikeampiakin juttuja, nämä voivat silti olla niiden vaikeampien tehtävien näennäisiä huolimattomuusvirheitä.

[@toinenprofessori771]

@@matikkavideot On kauhistuttavaa, että tällaisia asioita on kerrattava lukiossa, sillä näiden tulisi olla selkäytimessä. Olen kyllä yliopistossa opettaessani nähnyt muutaman kymmenen vuoden aikana huikean laskun opiskelijoiden matemaattisissa taidoissa. Koulun matematiikan opintojen jälkeen vähänkään vaativampien käsitteiden (vaikkapa gradientin, divergenssin tai roottorin) oppiminen on joskus lähes toivotonta. Olen kyllä ilokseni nähnyt opiskelijoita, joiden kykyjä koulumatematiikka ei ole kyennyt tuhoamaan. Olen myös nähnyt Suomessa asuvien venäläisten tutkijoiden järjestävän lapsilleen omia matematiikan kursseja, koska koulumatematiikan taso ei heitä tyydytä. Tämä ei tarkoita sitä, että vika olisi matematiikan opettajissa, vaan syyt ovat syvemmällä koulujärjestelmässä.

[@user-de1tl7gy4o]

@@toinenprofessori771 Jaa-a aika turhaa tästä kyllä nyt kauhustella. Näihin käytetään lukion ensimmäisella matikan kurssilla (jossa ovat pitkä ja lyhyt matikka) ehkä yksi tunti, ja tällö tunnilla käydään luultavasti muitakin asioita. Kertaus on myös hyödyllistä, oli se sitten kuinka alkeellisista jutuista.

[@ilarikousa1500]

On huomattava, että rinnakkaiskoulujärjestelmän aikana lukio oli myös huomattavan elitistinen oppilaitos, kun nykyään sen suorittaa paljon suurempi osa ikäluokasta. Näin ollen matematiikkakaan ei voi olla aivan sellaista kuin se on joskus ollut, mutta eiväthän ne Väisälät ja muut mihinkään häviä. Samaa asiaa kuin ennenkin, todistukset vain valtaosin sivuutetaan.