Näin löydät merkityksellisyyden tunteen (evoluutiopsykologinen näkökulma)

[@manterintoukka3245]

Mie oon lukenut eläinten käyttäytymistieteen tohtori Helena Telkänrannan kirjoittamia kirjoja eläinten käyttäytymisestä, tunteista ja hyvinvoinnista. Tällä puolella näistä samoista asioista puhutaan lajityypillisinä käyttäytymistarpeina. Näihin kuuluu juurikin noita samoja asioita, joita luettelit, kuten lisääntyminen, sosiaaliset suhteet, ympäristön tutkiminen, ruuanhankinta jne. eli kaikki käyttäytyminen, mitä eläin tarvitsee pysyäkseen hengissä ja jatkaakseen sukuaan. Evoluutio on muovannut nämä käyttäytymistarpeet sellaisiksi, että eläin saa niitä tehdessään mielihyvää (aivoissa erittyy mm. serotoniinia) eli peto saa jo pelkästä ruuan etsimisestä ja vaanimisesta mielihyvää, vaikka saalista ei tulisikaan. Silloin kun eläin pääsee toteuttamaan näitä käyttäytymistarpeitaan, niin sen mielihyvähormoni- ja välittäjäainetasot pysyvät normaaleina ja eläin voi henkisesti hyvin. Jos eläin ei pääse toteuttamaan näitä tarpeita, sen hormoni- ja välittäjäainetasot laskevat normaalia alhaisemmiksi ja eläin tuntee jatkuvaa stressiä, turhautumista ja huonoa oloa. Eläintenkin kohdalla puhutaan masennuksesta. Sitä oonkii tässä viime aikoina pohtinut, että nämä samat asiat taitaa päteä aikalailla ihmiseenkin ja miksei pätisi? Kun miettii ihmistä lajina, niin olemme kehittyneet tiiviissä ryhmissä eläviksi metsästäjäkeräilijöiksi. Meidän moderni elämänmeno on aika kaukana tästä elämäntavasta niin ei kai ihmekään, jos yhdellä sun toisella mielenterveys reistaa, jos ei pääse toteuttamaan ihmisen lajityypillisiä käyttäytymistarpeita. 🤔 (Ehkä metsästys ja kalastus on osittain siksi suosittuja harrastuksia, kun niissä ollaan juuri näiden perusruuanhankintahommien äärellä?)

Tosi hyvin selitetty! Itseasiassa paljon paremmin kuin itse osasin selittää tällä videolla, koska just noita asioita koitin vähän hakeakin :D!

[@manterintoukka3245]

@ Kiitos! 😄

[@elmerjuupa1050]

Tohon masennukseen liittyen niin, aika paljon meidän mieltä säätelee myös dopamiiniarvot. Mitä jos kääntäisi asian niin että kärsimyksestä hakisi niitä dopamiini piikkejä, esim itsensä kehitys ja jonkun ongelman ratkaisu voisi olla hyvä indikaattori. Kun nykyään kaikki haluaisivat mennä sieltä mistä aita on matalin eli jos on kurja olo niin syödään heti suklaata että mieli paranisi verrattuna tiukkaan salitreenin mistä ottaisi sen dopamiinipiikin. Tällee yksinkertaisesti selitettynä :D

Joo! Ja siis jengihän periaatteessa aloittelee kaikenlaisia uusia projekteja (kärsimystä sisältäviäkin), koska alussa tulee nopeaa tahtia onnistumisia ja niiden mukana se dopamiinipiikki. Ja sitten kun alkuhuuma on ohi ja pitääkin alkaa nähdä enemmän vaivaa seuraavan dopskuannoksen eteen, niin sitten uudet projektit jää x).

[@Kart-sa]

Back to the primitive😃

Todellaki!