Punaisten muistomerkki ym. Malmilla

Malmin hautausmaan luokkasodan punaisten muistomerkin on suunnitellut Aarre Aaltonen. Kolmemetrisen, punagraniittisen muistomerkin hallitsevana kuvana on hulmuavaa lippua kantava mies. Muistomerkissä on teksti: "Tämän kiven pystytti Helsingin ja sen ympäristön työväki vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneiden muistolle”.
Luokkasodan aikana ja Helsingin valtauksessa 11. ja 12.4.1918 tapettujen punakaartilaisten yhteishauta muistomerkkeineen sijaitsee Malmin hautausmaalla korttelissa 23. Punakaartilaiset haudattiin aluksi luvatta Mäntymäelle. Helsingin kaupunginvaltuuston asettama valmisteluvaliokunta sai tehtäväkseen tutkia, voiko paikalle perustaa hautausmaata vai onko ruumiit terveydellisistä syistä siirrettävä muualle.
Koska Mäntymäen hautauspaikka oli perustettu kirkkolain vastaisesti ja ilman lupaa, kaupunginvaltuusto päätti 7.5.1918 pyytää maistraattia siirtämään ruumiit Malmin hautausmaalle. Kaupunginvaltuusto osoitti käyttövaroistaan rahat Mäntymäelle haudattujen punakaartilaisten
ruumiiden esiin kaivamiseen ja kuljetukseen 21.5.1918. Uudelleen hautaukset tehtiin kesällä 1918.
Yhteishautaan on vainajien omaisten toivomuksesta siirretty punaisia vainajia sekä Malmin hautausmaalta että sen ulkopuolelta muun muassa Santahaminasta. Muistokivi on omistettu myös niille Helsingissä ja sen ympäristössä kaatuneille, joiden ruumiita ei ole löydetty.
Yhteishautaan on siirretty vainajien jäännöksiä vielä vuonna 1971. Tällöin 16.5.1918 ammuttujen, Tapanilan Puustellin metsään haudattujen 7 teloitetun punakaartilaisen tuhkat siirrettiin Malmin toverihaudan yhteyteen. Ammuttuja oli alun perin kymmenen. Tähän liittyen muistomerkin vieressä on muistolaatta, jossa on teksti: "Vuoden 1918 Tapaninkylän Puustellin metsään haudatut punakaartilaiset on Helsingin kaupungin ja Entiset punakaartilaiset ry:n toimesta siirretty tähän v.1971".
Puustellin metsässä ammutut miehet oli viety sinne junasta kesken työmatkan kostona sodan aikaisesta taposta, johon miehet eivät mitenkään liittyneet. Vielä 1950-luvulla Puustellin haudan kohdalla oli rautakaiteet ja rautaristi. Hautapaikka oli kadonnut, mutta vuodesta 2012 lähtien paikalla on ollut muistokivi.
Fasismin vastustajien muistomerkki on vuonna 1963 paljastettu muistomerkki, joka sijaitsee Malmin hautausmaalla. Muistomerkin on tehnyt kuvanveistäjä Vilho Aalto. Muistomerkin yläreunassa on teksti: "Kansan vapaus on yksilön elämää kalliimpi" ja tekstin alla on kuvattuna hulmuavaa lippua kädessään pitelevä maahan polvistunut mies.
Muistomerkin jalustan yläreunassa on teksti: "Fasismin vastustajat" ja sen alla muistomerkin paikalle vuonna 1946 haudattujen 17 jatkosodan aikana teloitetun tai muulla tavalla kuolleen henkilön nimet ja niiden alla teksti: "Taistelussa tuhottujen kansanvallan puolustajain muistoksi patsaan pystyttivät taistelutoverit".
Helsingissä teloitettiin jatkosodan aikana ainakin kuusi vastarintaliikkeessä toiminutta kommunistia, jotka on haudattu Malmin hautausmaan yhteishautaan. Lisäksi paikalle on haudattu viisi eri puolilla pääkaupunkiseutua ammuttua desanttia, viisi muista syistä surmansa saanutta kommunistia sekä yksi Turussa teloitettu. Teloitetut haudattiin aluksi merkitsemättömiin hautoihin eri puolille Malmin hautausmaata. Urho Kaipaisen ja Martta Koskisen haudoille tuotiin kuitenkin jo sodan aikana muistolaattoja.
Joukkohaudalle saatiin muistomerkki vasta parikymmentä vuotta jatkosodan päättymisen jälkeen. Vastarintaliikkeessä mukana olleiden kommunistien perustama Sodan ja Fasisminvastainen Työ ehdotti muistomerkkiä 1960-luvun alussa. Sisäministeriö hyväksyi hankkeen, mutta kirkko vastusti sitä kokiessaan fasismin vastaisen taistelun olleen suunnattu vapauden puolesta taistelleita vastaan. Muistomerkkihanke toteutui lopulta ja se paljastettiin 22. syyskuuta 1963.
Malmin hautausmaalla sijaitsee myös Suomen kommunistisen puolueen johtohenkilöiden yhteishauta, johon on haudattu SKP:n pitkäaikainen pääsihteeri (1944-1969) Ville Pessi, pitkäaikainen puheenjohtaja (1944-45, 1948-1966) Aimo Aaltonen, toimittaja Armas Äikiä, SKP:n perustajajäsen Tuure Lehén sekä SKP:n Tukholman toimiston johtaja (1935-1937) Yrjö Enne. Tämän yhteishaudan läheisyydessä on myös alkuperäisen SDP:n ensimmäisen puoluesihteerin ja SKP:n ensimmäisen puheenjohtajan Yrjö Sirolan hauta.