Puronieriää Keski-Suomen salaisesta paikasta

[@KontionJukka]

Tulihan sieltä saalista👌 Itelläkin yksi mesta, mistä tuota puronieriää löytyy. Siinä purossa on tehty myös taimenen istutuksia ja tammukka on käsittääkseni menestynyt puronieriän rinnalla. Taimen on siinä "tammukka" koska purosta ei ole vaellusmahdollisuutta järveen. Viime kesänä piti kuvailla video kyseisellä purolla, tenkaravavalla olisin kalastellut mutta kiireiden takia jäi väliin. Josko tänä kesänä onnistuisi💪 Kyseisessä purossa elävä puronieriä on todella arka, pitää ryömiä puron viereen jos saalista meinaa saada

[@kuksajakipina3184]

Kuulostaa mukavalle paikalle ja hauskalle vaanimiskalastukselle.

[@PekkaPAANANEN]

tiedän paikan..

[@kuksajakipina3184]

Merkillinen paikka kyllä kyseessä. Kyllä ainakin itse aion käydä tänä kesänä vielä kerran herkuttelemassa ja nauttimassa tuosta ja tutkimassa tuota puroa hiukan tarkemmin myös.

[@Kalastajahml]

Puronieriä on vieraslaji. Tulisi hävittää vesistöistä joissa on Taimenta.

[@kuksajakipina3184]

Hei Jani! Tiedän, että kyseessä on vieraslaji, kuten tuolla videon kuvauksessa lukeekin. Tosin mielestäni paljon mukavampi kuin monet omat lajimme (salakat, kiisket,särjet etc...).Peltojen lannoitukset liian pienillä valuma-alueilla, turvetuotanto ja metsäojitukset tuhosivat Suomesta luonnonmukaiset taimenkannat lähes kokonaan ja ainakaan täältä Keski-Suomen puroilta ei niitä pääsääntöisesti löydy (testattu on), mutta tuo puronieriä näyttää elävän niissäkin olosuhteissa, joissa taimen (tammukka) ei kykene elämään. Hauska ja hyvänmakuinen kala - itsekään en suosittelisi sen levittämistä vaikkapa Lappiin, jossa vielä luontaista taimenta (tammukkaa) löytyy. Olisi kiva nähdä tutkimustulos (puolueeton), että miten samaan paikkaan sijoitettuna nuo kaksi lajia (tammukka ja puronieriä tulisivat toimeen). Ensiksi tutkittaisiin ravinnon mukaan, sitten vaikka veden laadun mukaan jne... Tuollaisia laboratorio-olosuhteita ei luulisi olevan täysin mahdoton järjestää. En ole tuollaista tutkimusta missään nähnyt - lähinnä vain mutuun perustuvia arvioita. Oma veikkaukseni on, että nuo kaksi lajia kykenisivät hyvinkin elämään rinnakkain keskittymällä eri ravintoon jne..., mutta veden laadun huonontuessa tammukka katoaa ensiksi. Ja tarkennuksena siis, että olen 99% kaikista vieraslajeista sitä mieltä, että siirtoistutuksia tulisi välttää, jos millään tavoin osuu samaan ekologiseen lokeroon jonkin alkuperäislajin kanssa (esimerkkinä vaikkapa vesikko - minkki).

[@TheFuel89]

@@kuksajakipina3184 Valitettavasti näitä on jo itäisessä Lapissa purot täynnä. Ovat tehokkaita lisääntyjiä, ja taimenta nopeampia kasvamaan. Kuten sanoit, niin taimen on myös herkempi veden laadulle.

[@kuksajakipina3184]

@@TheFuel89 Totta, että valtaa alaa luontaiselta purotaimenelta ja se ei tietystikkään ole hyvä asia niissä vesistöissä, joissa taimenta luontaisesti esiintyy. Keski-Suomen purojen taimenet ovat aikaa sitten jo kuolleet suo- ja metsäojitusten seurauksena.

[@TheFuel89]

@@kuksajakipina3184 Suurimmalta osin juu, joskin ainakin yhden esiintymispaikan tiedän. Mutta kelpaa puronieriää hyvillä mielin nostella pannulle.

[@kuksajakipina3184]

@@TheFuel89 Juu, joitain hyvin pieniä esiintymiä toki on vielä jäljellä. Herkullinen kalahan tuon puronieriä on maultaan, vaikka vieraslaji onkin ja sitä suuremmalla syllä joutuu ainakin itselläni aina pannulle ja herkuteltavaksi.

[@p-jronkainen368]

Eilen oli kalamies täällä Lapin suunnassa puronierijää saalistamassa. Ei tullut, mutta oli saattanu napata aiemminkin.

[@kuksajakipina3184]

Jep - ei se aina ole syönnillään ja valikoi aika tarkasti mitä syö.

[@aimohaipakka]

Jos purotaimen on tammukka niin mikäs tämä sitten on? Nimmukka? Nierikkä? Ja jos se asuu lammessa niin onko se puronieriä?

[@kuksajakipina3184]

Kyllä tuohon puroyhteys on, joten kaitpa se puronieriä on, mutta hyviä nimiehdotuksia. Ei muuta kuin ehdotuksia kielilautakunnalle vetämään :D

[@TheFuel89]

Puronieriän "puro" suomentuu melkein suoraan sen englanninkielisestä nimestä "brook trout" (Salvelinus fontinalis). Sillä on hyvin vähän tekemistä meidän kotiperäisen nieriän (Salvelinus alpinus) kanssa, vaikka kaukaisia sukulaisia ovat.

[@FINjannu]

Tää o kyl kumma juttu jota ihmetelly aina että oikee SALAINE 🤣

[@kuksajakipina3184]

Puhutaan sen verran pienimuotoisesta paikasta, että en sitä tässä viitsi ihan julkisesti kertoa, mutta eihän nuo mitään isoja salaisuuksia ole, jos tykkää kierrellä ja hiukan karttoja tutkia. Lähinnä tuossa ajattelen herkkää puroluontoa - en niinkään, että harmittaisi, jos joku muukin saa noita pikku "petoja" kalastella.

[@terepp123]

Haitallinen vieraslaji

[@janneverajankorva]

Olisi kyllä kiinnostavaa tietää, että mitä kantaa tuo on noin geneettisesti.

[@kuksajakipina3184]

Juurikin näin ihan vain mielenkiinnosta, koska tarinat tosiaan ovat sellaisia, että siellä on niitä aina ollut. itse voin varmuudella keroa, että 33-vuotta ainakin, koska isäni kävi siellä 1990 ja sai noita. Mutta "Hevosmiesten" tietotoimiston mukaan jo heidän isänsä isät olivat noita pyytäneet - näin ollen päästäänkin jo sinne 1900-luvun alkupuoliskolle - jotenkin omituista, että joku olisi niitä silloin tuonne istuttanut, mutta kun kerta on vieraslaji, niin noin sen on oltava.

[@KontionJukka]

Puronieriää on käsittääkseni istutettu jo ennen 1900-lukua suomeen. Jyväskylän seudulla monessa purossa sitä on. Esim Korpilahden läpi virtaavassa Korpijoessa(vai oja... mikä lie) Haitallisena vieraslajina tuota pitävät, yhdestä purosta yrittivät sähkökalastaa nuo pois. Eivät kyllä täysin onnistuneet

[@janneverajankorva]

@@kuksajakipina3184 Niin, mietin vaan, että kun tässä meidän mökkijärvessä (Kuolimo) asustaa tuo erittäin uhanalainen nieriäkanta, niin olisiko jostain syystä joskus muinoin joku emokala osannut uida tuollaiseen paikkaan ja jättänyt jälkensä sitten sinne. Ilmeisesti tämä sinun salainen paikka on kuitenkin Päijänteen valuma-alueen vesistöä, joten tällainen tilanne ei ole todennäköinen.

[@akseli_peuraofficial]

kyseinen paikka on sodinsuon vieressä oleva lampi