Kun katon näitä sun videoita, niin tekee mieli alkaa rakennusmieheksi. Tykkään kattoa käsityön ammattilaisten videoita oman teoreettisen työn vastapainoksi. 👍
@psjkst2 жыл бұрын
Keksi jotain muuta
@lukahiltunen79862 жыл бұрын
@@psjkst hilijaa
@asd742525 жыл бұрын
Hyviä videoita, itseä on pitkään kiinnostanut jo rakennusalan työt vaikka koulutusta ei olekkaan. Kovasti haluaisin kyllä kyseisiä töitä tehdä ja oppia tekemään :)
@aadolffi62343 жыл бұрын
10:08 pitää paikksnsa muute! Ite pääsin harjottelussa urakkajätkän pariks tekee väliseinii
@epocish Жыл бұрын
rehellinen kaveri!
@suorsah5 жыл бұрын
Kohta on transitissa laatikko hajalla.
@arska77335 жыл бұрын
Mullaki on sellane et todella kiinostunu rakennusalasta ja vähän saanu kokemustakin.
@mlemmetyinen895 жыл бұрын
Anteeksi ku puutun tähän asiaan sie puhut oikein ns. halpa työvoimasta sie oot oikeessa suomalainen direktiivi ei kohtaa jos Eestiläinen tai kolmansista maista tuleva työntekijä tulee tekemään rakenusalan töitä...itse olen rakennus alan yrittäjän poika.
@abenzuoo5 жыл бұрын
Hyvä spiikki ja faktat kaikkinensa
@mlemmetyinen895 жыл бұрын
Mitä tekisit toisin jos tähän halpatyö voimaan yrittäjänä?
@lasse99195 жыл бұрын
@@timpuriltatalo Ennen kuin työturvallisuuskortti oli edes olemassa, niin juurikin 'ammattilaisille' tutkinnon saaneille rakentajille tapahtui niin paljon työtapaturmia, että vakuutusyhtiöt otti asiakseen tehdä muutoksen. Vakuutusyhtiöt alkoi vaatimaan ja ajamaan eteenpäin käsitettä: työturvallisuuskortti. Kortin tultua on tilastollisesti ollut huomattavan paljon vähemmän hoitoa vaativia työtapaturmia. Yksikin tapaturma on liikaa, ei vain työmiehelle, vaan myös toisinaan koko kansalle lääkärikulujen vuoksi. Yksi kirurginen toimenpide nyt lamaannuta taloutta, mutta kun niitä tapahtuu satoja tai tuhansia, on tilanne eri. Työtapaturman hoitokustannukset ovat jopa kymmeniä tuhansia euroja, lähes 100'000€ yhdestä työtapaturmasta ei ole harvinainen poikkeus. Juuri kustannusten takia työturvallisuuskortti on alkujaan ja edelleen olemassa. Korttia ei ole tehty turvallisuus mielessä, vaan raha. En usko että vaikka rakennus alalla olisi tutkinto pakko, että muutosta tulisi yhtään mihinkään suuntaan, johtuen suomalaisesta asenteesta; vätystelystä, välinpitämättämyydestä, jopa laiskuudesta hoitaa asioita kunnolla ja tehokkaasti, kun huomataan jokin epäkohta, niin ensimmäinen ajatus mikä monen mieleen tulee on "joku muu sen kyllä hoitaa" tai mihin itse olen rakennusalalla törmännyt niin tyyliin "laitetaan siihen lista päälle" tai " hyvä se on kun se maalaa" . Suomalaisen rakennusmiehen keskiansio on noin 3, jopa 4 kertaa suurempi kuin näillä halpatyövoima maista tulevilla, ja silti suomessa tapahtuu kolmanneksi eniten työtapaturmia euroopassa. Jopa nämä halpavoimat hoitavat työturvallisuuden, ja valitettavan monesti myös laadun paremmin kuin paljon paremmin palkatut kollegat suomesta. Tilanteen muuttamiseen ei tutkintopakkokaan varmasti muutosta tee. Muutokseen tarvitaan paljon vaikeammin saavutettava, eli asenteiden muutos.