Rahamiehen Talossa on Painovoimainen Ilmanvaihto?

[@Ruusti]

Millanen lie energia luokka tälläsessä 60 luvun täys betoni bunkkerissa. 100-120 m² täysin sähköllä lämpeevä ja luonto hoitaa ilman vaihtuvuuden. Tuossa vähän vuokraisännän kanssa oli puhetta ikkuna remontista jos ei aina kovalla tuulella tarviis verhoja laittaa ruuvilla seinään kiinni. Kovilla pakkasilla sähkön kulutus on 3000-4000 kwh /kk.

[@Taivaantallaaja]

Hurjan kuuloinen talo asutko siis toisen maailmansodan aikaisessa ikkunallisessa bunkkerissa🤣🤣🤣

[@Ruusti]

@Taivaantallaaja kyllä asun. Maakaapelin kohdalla routa sulaa ku lämmitys menee yöllä päälle.

[@Varaparru]

60-luvun täysbetoninen omakotitalo? Oon tehnyt joku 800 e-todistusta ja joku 4000 ilmanvaihtosuunnitelmaa, mutta ei ole kyllä tuollaista tullut vastaan. 😁 Enempää tietämättä talotyypistä, niin energiatodistus laaditaan aina koko rakennukselle, jos se on samaa käyttötarkoitusluokkaa. Eli ei voida laatia esim. yhdelle asunnolle rivi-/pari- tai kerrostalossa.

[@MrEtatyomies]

@@Varaparru ruustille voi tehdä energialaskelman demona. kiteellä kaikki on vähän toisin

[@Varaparru]

Energialuokka on todennäköisesti E tai sitä luokkaa. Sähkölämmitystä rankaistaan energiamuodon kertoimissa todella raakasti. Mikä on aivan naurettavaa huomioiden viimeaikainen uutisointi, jossa kerrottiin että PK-seudulla aletaan tuottamaan sähköllä kaukolämpöä ja onhan sitä tehty kivihiilelläkin. Ja kaukolämmön energiamuodon kerroin on paaaaljon parempi kuin sähköllä. Ei ole oikeudenmukaista ei.

[@heikkix]

Löytyi tämä kanava nyt joulunaikaan. Hyvää kontenttia asiasta kiinnostuneille, tilaukseen meni kanava. Kiitos ja hyvää joulunaikaa.

[@Varaparru]

Kiitos tilauksesta ja palautteesta! Ja oikein hyvää joulua sinnekin!

[@tikivinen]

Kiitos videosta. Tiedätkö onko ilmanvaihdon lämmöntalteenottoa käytössä tai yleensä pakollinen Ruotsissa tai Norjan omakotitaloissa?

[@Varaparru]

En tunne Ruotsin tai Norjan rakennusmääräyksiä, mutta epäilisin, että ne lähellä Suomen vastaavia. Suomessa ei ole lto pakollinen, eli saa tehdä uudenkin talon vielä painovoimaisella ilmanvaihdolla. Se tosin edellyttää todennäköisesti kompensointia rakenteissa eli enemmän villaa ja paremmat ikkunat jne. Koneellista poistoa ei käytännössä pysty enää tekemään, koska se kaatuu tasauslaskentaan.

[@tikivinen]

@Varaparru Ok, itselle on jäänyt käsitys ettei Ruotsissa ole lämmöntalteenottoa hyödynnetty asuinrakentamisessa yhtä paljon kuten Suomessa, sillä Ruotsin viranomaiset eivät ole siinä määrin sitä vaatineet kuten Suomessa? Olis hyvä kuulla Ruotsissa asuvilta kommenttia...

[@Varaparru]

Tulipa mieleen, että olen käynyt kyllä Norjassa kahdessakin lto-koneita valmistavassa tehtaassa 😅 Ja olen itseasiassa jutellutkin paikallisen iv-suunnittelijan kanssa. Sellainen mielikuva on, että lto olisi ihan yhtä yleinen, kuin Suomessa. Suunnittelussa oli paljonkin eroja. On tullut tutustuttua aiheeseen, että miten muualla maailmassa talotekniikkaa asennetaan. Ei voi kuin sanoa, että Suomessa on ylivoimaisesti parhaat talot. Suomessa huomioidaan energiatehokkuus, äänitekniikka, paloturvallisuus, käyttöikä, vuototurvallisuus jne jne. Siinä on sellainen tietotaito, että pitäisi isosti viedä ulkomaille.

[@huntergun1446]

Mitä iv konetta/merkkiä suosit itse juurikin tuossa mainitsemassasi 2000-2500e? Jos siis oletetaan että talon esim 100 neliötä mikä taitaa olla aika keskiverto uusissa taloissa.

[@Varaparru]

En voi oikein työni takia antaa suoraa suositusta julkisesti. Konevalintaan vaikuttaa ainakin asennuspaikka, että millainen kone mahtuu. 100m2 taloon löytyy kyllä valikoimaa paljon esim. Valloxilta, Parmairilta, Flexitiltä ja Komfoventiltä. Airfin koneita on myös alkanut yleistymään. Noissa mainituissa ehkä hinta-laatusuhde kohtaa parhaiten.

[@huntergun1446]

@Varaparru jep kiitos. Toki työn puolesta varmasti puhuttava vaan yleisellä tasolla.

[@koopee8999]

Miksi aina puhutaan neliöitä lämmityksessä,kuutioitahan sitä lämmitetään.

[@Varaparru]

E-luku on neliöpohjainen, mutta laskennassa kyllä huomioidaan kuutiotkin. Mutta ihan oikeassa olet. Paremmin kuvaava olisi kuutioperusteinen.

[@a-p1831]

Hyvä vertailu ja varmasti niin että ilmanvaihtuvuus on pienempi painovoimaisella joka tasoittaa kwh eroa. Painovoimaisen kaveriksi on varmaan aikanaan suunniteltu se lämmin hormi ja puulämmitys. Itse olen aina vierastanut noita koneellisia poistoja jotenkin hulluna tuhlaamisena. Mielenkiintoinen nähdä tuo energiatodistuksen muotoutuminen, siitä tuli ajatus että tuon lomakkeen täyttäjiä voi olla monenlaisia ja samalle kohteelle voidaan saada monenlaista lopputulosta. Liekkö näin? Hyvä video ja mielenkiintoisia vastauksia!!

[@Varaparru]

Kiitos kommentista! Itse olen asunut pitkään talossa, jossa oli painovoimainen ilmanvaihto ja suoraan sanottuna en pitänyt siitä. Siinä on ihan liikaa luonnon armoilla. Haluan, että itse päätän, milloin ilma liikkuu minkäkin verran, eikä lämpötila tai tuuli sanele sitä. Vähän sama kuin sulla olisi uusi auto tallissa, mutta rouva ei anna ajaa sillä, joten ajelet sillä vanhalla Nissanilla, kun silläkin pääsee, jotenkin. 😁 Mulle ei ole ikinä valjennut miksi painovoimaista ihannoidaan esim. koneellisen poiston rinnalla...Kohtalaisen paljon kuitenkin asiasta tiedän. Painovoimaisella on pitkät perinteet, mutta asiaa pitää tarkastella monelta kantilta. Sillä voi saada riittävän ilmanlaadun tietyissä olosuhteissa, mutta toisessa vaakakupissa on ihan liikaa painoja, että mun valintani on selvä. Ilmanvaihdossa puhutaan aina kokonaisuudesta ja koko talosta, ei vain yksittäisestä tilasta. Energiatodistuslaki on aika tarkkaan määritelty. Laatijan tulee suorittaa tentti ja ARA valvoo todistusten oikeellisuutta, joten todistusten pitäisi olla aika tasalaatuisia tekijästä riippumatta. Mutta etenkin vanhan rakennuksen todistuksessa joutuu tekemään tulkintoja paremman tiedon puutteessa, joten siinä voi tulla jotain eroja kokeneen ja kokemattoman välillä.

[@kake7052]

Olipas valaiseva esitys. Osaatko kertoo kun meillä kerrostalossa on saunassa on tulopuolella kiukaan päällä säätöventtiili ja katossa taas toinen venttiili joka on poistoventtiili mutta sitä kuuleman mukaan saisi itse käännellä omatalossa oli pidettävä ne venttiilit lukittuna sen mittauksen jälkeen. Jos sitä poistoa pyörittelee onkohan sitten mahdollista että sotkee järjestelmää. Toinen kysymys olisi, pitääkö tuloilma kiukaanpäällä saunoessa pitää miten suurella, sehän avautuu noin 2-3 senttiä kun vetää lautasventtiilin alaspäin. Siinä poistossa ei ole liukuvaa venttiilimallia vaan pyöritettävä kartio.👍

[@Varaparru]

Oli niin monialainen kysymys, että piti ihan tulla työkoneelle vastaamaan. Kerrostalotapauksesta ei osaa suoraan sanoa, kun ei tiedä onko pelkällä poistoilmanvaihdolla oleva, kuten varmaan suurin osa Suomen kerrostaloista on. Jos on pelkällä poistoilmanvaihdolla, niin jokainen tuloilmareikä vaan niin isolle, kuin saa, koska ilmanvaihtoa säädetään sitä poistoilmaa kuristamalla tai huippuimurista säätämällä. Tuloilmaa ei passaa koneellisen ilmanvaihdon kanssa kuristaa, koska silloin osa korvausilmasta tulee vuotoilmana rakenteista ja sitä ei haluta. Omakotitalossa, jos on tällainen nykyaikainen lämmöntalteenottojärjestelmä, niin ei saa itse säädellä venttiilien asentoja ja kannattaa katsoa, että säätäjä on säätöpöytäkirjaan merkannut venttiilien säätöasennot, että ne saa esim. puhdistuksen jälkeen säädettyä takaisin alkuperäiseen asentoon, jos on vahingossa kierrellyt niitä auki/kiinni. Sellainen puunupillinen liukuventtiili on yleensä AINA poistoilmassa, en ole ikinä nähnyt sellaista tuloilmassa. Sillä puunupillisella venttiilillä saadaan tehostettua saunomisen jälkeen saunan ilmanvaihtoa, että sauna kuivuu nopeammin. Koita vaikka paperipalalla mihin päin ilma liikkuu siinä venttiilillä. Tuollainen pyöritettävä venttiili on kyllä ennemmin tuloilmakanavassa. Olen viimeisen 22v aikana nähnyt muiden tekemissä suunnitelmissa sellaisia aivopieruja, etten ole enää mistään yllättynyt.

[@kake7052]

@Varaparru Tässä on LTO kone. Se minua lähinnä kiinnosti kun huoltomies kävi vaihtamassa suodattimia niin kysyin miksi tämä poistoilmaventtiili on pyöritettävissä kun omakotitalossa se oli lukittu kuten kuuluu. Niin hän sanoi että sitä voit itse käänellä vapaasti. En tosin ole käännellyt koska omassa talossa ne oli lukittu. Tosiaan kiukaan päällä on tuloventtiili joka on liukumallia avattava. Taas omakotitalossa oli poistopuolella liuvutettava kartiomalli. Siitä kiukaanpäältä tulee koneen kautta ulkoilma ja toisesta taas menee poistoilma. Jos hyvä systeemi olis laitettu niin poistohan olisi hyvä mennä sieltä saunan lauteen alta.🤔

[@Varaparru]

Niin sulla on oma huoneistokohtainen lto-kone? Saunaan mitoitetaan nykyään +- 6 l/s ilmanvaihtoa. Ja tehostusta säädellään lto-koneesta (tehostus yleensä +30%). On kyllä todella erikoista, että tuloilmassa on tuollainen säädettävä venttiili. Olisi mielenkiintoista nähdä kyseinen iv-suunnitelma. Vähän epäilen, että sen ei kuulu olla noin.

[@kake7052]

@Varaparru Tässä iv koneen säätö on keittiössä liesituulettimen yhteydessä ja samassa on liesituulettimen venttiilin avaus sähköinen. 4 nopeutta koneessa. Talteri DIVK-C 91 koneen tyyppi. Se minua kiinnosti tässä kun tuota poiston puolen venttiiliä ei oltu lukittu sillä mutterilla. Toinen myös kiinnostava kun kennon sulatus pakkasella kytkeytyy maximi teholla niin syntyy erittäin voimakas alipaine ettei tahdo käytävään menevää ovea saada auki. Samalla kaihtimen reijistä alkaa käydä melkoinen suhina kun jostain saatava se korvausilma, no toisaalta se merkki ettei rakenteessa vuotoja olisi. Taitaa olla B2018 luokitus. Itsellä ei ole tästä niitä sähkö eikä iv kuvia. Omatalossahan mulla oli kun itse rakensin. Siihen tehtiin uutena säätö ja sitten puhdistettiin kanavat ja säädettiin uudestaan. Kerran meni 19 vuoden kohdalla Muh ilmavasta laakerit jotka siihen moottoriin helppo vaihtaa. 2019 vaihdettiin Wallox Digiset kun tehtiin peruskorjaus ja lisättiin kanavia. Samalla säätö piti uudestaan mitottaa. Nyt poika sen omistaa. Laitteet on pelannu ihan hyvästi. Sen takia tämä systeemi tässä kiinnostava kun oletin että periaate saunassa olisi vastaava mitä omatalossa nuitten venttiilien suhteen toiminaltaan.👍🎄. Omatalossa oli erillinen liesituuletin ja LTO koneelle oma säätö.

[@Varaparru]

Joo tuossa Deekaxin koneessa se pysäyttää tulopuhallinta, jos etulämmitysvastus ei riitä pitämään kennoa sulana. Onko sulla se etulämmitys missä säätöarvossa?

[@skänkki]

Voiko 70 luvun taloon asentaa pelkkää koneellista poistoa lämmöntalteenotolla. Olen itse lisännyt pari vuotta sitten korvausilmaventtiilit makuuhuoneisiin. Vielä tuo poisto on tekemättä, nyt se poistuu sen mitä tulisijoista nyt poistuu.

[@Varaparru]

Voi asentaa. Se talteen otettu lämpö pitää siirtää johonkin, joko koneelliseen tuloilmaan ja/tai veteen. Eli ratkaisu on esim. poistoilmalämpöpumppu. Ne on tosin kallis vaihtoehto, jos lämpöä siirretään vain käyttöveden lämmitykseen, jos ei talossa ole vesikiertoista lämmitysjärjestelmää. 70-luvun taloihin olen suunnitellut paljonkin näitä lämmöntalteenotolla olevia ilmanvaihtojärjestelmiä. Monasti voidaan käyttää vanhoja poistoilmavaihdon putkia hyödyksi, jos sellaisia on olemassa.

[@MrEtatyomies]

tiesin

[@Varaparru]

Tiedän, että tiedät. 👍 #ammattilaisia

[@Kötkylä]

Tässä nyt on niin paljon muuttujia mukana, toki sen kerroitkin. että ei se noin yksinkertaista välttämättä ole että koneellinen ilmanvaihto on avain onneen ja säästää tuhansia euroja vuoteen. Niin tapauskohtaista. Juurikin nuo laskennalliset jutut kun ei vastaa useinkaan sitä todellisuutta. Joskus luin artikkelin arkkitehti-lehdestä missä oli laskelmia missä joissakin tapauksissa painovoimainen olikin edullisempaa. Mutta hyvä ja mielenkiintoinen video oli 👍👍 Jatka samaan malliin👍 Ja nuo energialuokat ja todistukset on kyllä aika hupaisa juttu mielestäni, useinkaan ei todellisuuden kanssa mitään tekemistä 😅

[@Varaparru]

Noniin, Kötkylä kerkesi ensimmäisenä! Oikein odotin, että milloin tulee aiheesta ensimmäinen kommentti. :D Ensimmäisenä, ei missään nimessä pidä sotkea euroja ja kilowattitunteja. Toisena, pitää ymmärtää, että testin periaatteena on sama ilmanvaihtomäärä => sisäilman laatu, mikä hyvin harvoin toteutuu vastaparissa lto vs. painovoimainen. Kolmantena, pitää vetää ero järjestelmän perustamiskuluissa ja kokonaisenegergiakuluissa. Jotta sisäilman laatu pysyy riittävänä, pitää ilman vaihtua X määrä X määrällä ihmiskuormaa, vaihtuu se ilma sitten millä tavalla tahansa. Jotta vertailu on tasapäinen, pitää ilmamäärä pitää tästä syystä vakiona. JOS halutaan pitää sisäilma tasalaatuisena, ei painovoimainen ilmanvaihto ole kokonaisenergiankulutuksessa IKINÄ vertailun edullisin kWh-mittauksella. En ehkä videolla tuonut tarpeeksi selvästi esille, mutta jos esim. talo lämpiää oman metsän puilla, niin ehdottomasti esim. painovoimainen ilmanvaihto on euromääräisesti asujalle edullisin, MUTTA jos tarkastellaan kilowattitunneissa, niin tilanne on ihan toinen. Ne polttopuut tuottaa energiaa, jota kuluu monta tuhatta yksikköä vuodessa enemmän, vaikka se ei asujalle euroissa näyttäydykään. Ehkä jollain tasolla vaivassa, mutta polttopuuhommat onkin mukava harrastus. Samasta syystä itselläkin palaa 15 heittoa vuodessa, että säästää sähkössä, mutta ei se energiankulutusmielessä kokonaisuutta muuta. Energiatodistusasia on todella vaikea, monta kertaa vuodessa joutuu eri virkamiehiä ympäri Suomea opastamaan asiassa, kun esitetään vaatimuksia ja tulkintoja, jotka eivät perustu lakiin/asetukseen. Siinä olet Kötkylä asian ytimessä, että ne ei missään nimessä perustu todellisuuteen, mutta sille on selvä syy. Energiatodistus perustuu ns. vakiokulutukseen, jotta todistuksia pystyisi edes jotenkin vertailemaan. Käytännössä mikään asuja ei ole toisensalainen. Toinen pitää 18 sisälämpöä, toinen 24. Toinen asuu suihkussa, toinen pesee saunan patavedellä itsensä. Toisen kämpässä ilma vaihtuu, toinen on tottunut huonompaan sisäilmaan. En mitenkään puolusta energiatodistuksia ja niiden tarvetta, mutta pitää ymmärtää mitä tarkoitusta varten ne ovat ja miten niiden laskenta muodostuu. 99,9% suomalaisista ei sitä tiedä, eikä siitä voi heitä syyttää. Ugh, olen puhunut. Otan oluen.

[@Kötkylä]

kiitos hyvästä ja kattavasta vastauksesta 😊👍 näin tämän täällä tubessa pitäisi toimiakkin 😊 Ehkäpä Eurot edellä lähdinkin, kun video oli raflaavasti otsikoitukin rahamiesten hommina 😂😄👍 Hyvä esimerkki tuohon kwh vs. Raha tuli itselläni kun laitoin aikanaan ilmalämpöpumpun. Myyjät kehui kovasti että nyt alkaa säästymään sähköö ja rahaa. Mutta kumpaakaan ei säästynyt, sähköä jopa hitusen enempi menee nyt. MUTTA polttopuun kulutus putosi puolella, eli työtä ja vaivaa tuo pumppu minun kohdallani säästää ja se on ihan hyvä juttu 👍 Meillä on ns. Suorasähkölämmitteinen n.100m2 talo, rv1984 mutta käytännössä patterit ei ole ikinä päällä, kahden tulisijan ja ilmalämpöpumpun yhdistelmä hoitaa hiton hyvin ja tehokkaasti juuri tämän meidän tarpeen…mikä olisi arviosi meidän talon energiatodistuksen luokasta? Oikein mukavaa Lauantai iltaa sinne sinulle 👍

[@Varaparru]

No joo, otsikko ja pikkukuva on "hieman" raflaavat, mutta KZbin on tällainen, kuten tiedät. Huomio pitää herättää. Tässä meidänkin talossa on joskus ollut 3x63A nallit ja seinät täynnä sähköpattereita. Melko lailla kaikki sähköpatterit olen purkanut pois. 2 kaakeliuunia, kevyttakka ja 3 ilmalämpöpumppua. 3,2m korkeat huoneet, joten kuutioita on paljon. Sähköä menee jotain 13000 kWh, vaikka energiatodistus kertoo ihan muuta. Mutta tässä tullaan siihen, että energiatodistus lasketaan "vakioidulla" käytöllä. Mun tapani ilmeisesti poikkeaa vakioidusta käytöstä paljon, koska toteutuva kulutus on noinkin pieni. Energialuokka tuossa sun talossa on todennäköisesti D.

[@Kötkylä]

@@Varaparru niin puuttuu täälläkin osa pattereista kokonaan, jääneet asentamatta takaisin maalausten/tapetointien jälkeen. Ovia kun muistaa auki pitää huoneissa, niin pumppu kyllä levittää lämmön koko asuntoon. Lämminvesivaraaja on se suurin sähkösyöppö ja kylppärin lattialämmitys. Mutta niistä ei voi oikein tinkiä. 10-12 tuhannen kwh haarukkaan täällä menee kaikki sähkö, 7 henkeä oli vielä viime vuonna, no nyt on pari jo lentänyt pesästä. Mielenkiintoinen nähdä miten vaikuttaa kulutukseen…

[@Varaparru]

7 henkeä kuluttaa kyllä paljon vettä ja se näkyy varaajan kulutuksessa.

[@Taivaantallaaja]

Minulla on kotona lämmintilaa noin 150 neliötä öljylämmitys ja painovoimainen ilmanvaihto poisto on tolleen hormin kautta ja tulo tulloo noista velcon ite itteään säätelevistä ilmaräppänöistä kylppärissä on koneellinen poisto ja onhan minulla lisälämmityksenä ja kesällä jäähdytyksellä tuo täys paska bochin ilmalämpöpumppu

[@Varaparru]

Painovoimainen ilmanvaihto on todella yleinen Suomessa. Mutta yksi iso puute on järjestään kaikissa. Korvausilmaventtiileitä ei joko ole, tai niiden mitoitus on aivan alakanttiin. Painovoimainen ilmanvaihto perustuu pieniin paine-eroihin, joten korvausilmaventtiilien määrä/koko pitää olla riittävä.

[@Taivaantallaaja]

@@Varaparru joo tiedän itekkin että tuo tulo ilma ei kesällä riitä talvella vaihtuu kyllä

[@Varaparru]

Juu näin se on, kesällä ei vaihdu ja talvella liikaakin. Sen takia esim. kylppäriin olisi hyvä laittaa esim. kylpyhuonetuuletin, että saa ilmaa liikkumaan.

[@Taivaantallaaja]

@@Varaparru niin kuin sanoin niin kylppärissä on huippuimuri jota pidän koko kesän pienellä teholla päällä. Tuulisella säällä aina ilma vaihtuu hyvin koska jostain hormista puhaltaa alaspäin ja toisesta taas poistuu mutta täysin tyynellä kesäsäällä veikkaan että ilmanvaihtoa ei ole ollenkaan lukuun ottamatta sitä kylppärin huippuimuria joka poistaa ilmaa tuleehan sitä uutta sitten noista velcon räppänöistä

[@Varaparru]

@Taivaantallaaja joo ihan toimivalta kuulostaa. 👍