Rajantakaiset karjalaiskylät Repolassa

Repolan alueella on asuttu kauan ennen 1600-lukua. Vuosien 1589-1593 asiakirjoissa ja väestöluetteloissa Repola mainitaan yhtenä Ilomantsin Pogostaan kuuluvana kappeliseurakuntana (Ismo Björn, Ilomantsin historia). Repolassa oli tuohon aikaan yhteensä 140 savua, pääosin Lieksajärven eri puolilla. Jo tuolloin Repolan ja Porajärven asukkaat olivat maksaneet veronsa Käkisalmen lääniin, mutta sodan aikana Novgorodin lääniin, koska Käkisalmen läänistä kukaan ei tullut veronkantoa toimittamaan. Jos joku olisi heiltä veroa vaatinut, sanoivat Porajärven ja Repolan asukkaat maksavansa verot mieluummin Käkisalmeen kuin Lopskipetinään (so. Lapin viidennekseen). Venäjän Novgorodin yritti tuolloin sodan aikana kerätä veroja Repolan ja Porajärven asukkailta, mutta kylien asukkaat ilmoittivat veronkantajille asumustensa olevan autioina tai, että he olivat maksukyvyttömiä.
Vuonna 1621 solmitussa Ruotsin ja Venäjän välisessä rajasopimuksessa sovittiin, että Repola, Porajärvi ja Unijärvi jäivät Venäjälle. Rajaneuvottelujen aikana ruotsalaiset komisaarit asuivat vuoden ajan Ilomantsin Kuolismaan kylässä, koska pelkäsivät venäläisten Porajärvelle lähettämiä sotajoukkoja. Maiden välinen rajasopimus allekirjoitettiin 3. elokuuta 1621. Sopimuksesta neuvoteltaessa vuosina 1618-1621 Ruotsin edustajat ilmoittivat, että Repola ja Porajärvi kuuluvat maantieteellisesti Ruotsi-Suomeen, koska alueen kaikki kylät olivat Maaselän kannaksen länsipuolella, kuten muut silloiset Käkisalmen läänin pitäjät. Sekä sen, että Porajärven ja Repolan asukkaat olivat maksaneet veronsa aiemmin rauhan aikana Käkisalmeen.
Repolan omistuksesta neuvoteltiin myöhemmin Suomen itsenäistymisen jälkeen vuosina 1919-1921 ja sopimus saatiin aikaan Viron Tartossa 14.10.1921 ja sen nojalla Repola ja Porajärvi jäivät Neuvostoliitolle. Tuolloin, 1920-luvun alussa, Suomeen liittymistä kannattanut porajärveläinen kirjoitti; " Meidän on luotava historia, kehitettävä kulttuuriamme, säilytettävä kielemme ja murteemme ja kehitettävä sitä sille kuuluvaan arvoonsa, silloin voimme nostaa päämme ja sanoa, että olemme karjalaisia. "
Vielä ennen talvisotaa Repolasta ja Porajärvestä käytiin kauppaa, tuolloin Neuvostoliitto esitti Suomelle Karjalankannaksen alueiden vaihtamista Repolan ja Porajärven alueeseen. Suomi ei suostunut tähän esitykseen.
Repolasta on linnuntietä Lieksaan ja Nurmekseen noin 50 km. Lyhimmillään Repolan kirkonkylään on Suomen rajalta Saunavaarasta tai Kivivaarasta reilut 30 kilometriä. Repolan kirkonkylä sijaitsee Lieksajärven pohjoisrannalla. Ennen kylässä oli vajaat 50 taloa, nykyään asuttuja taloja satakunta. Tässä videossa käsittelen Repolan historiaa vanhojen valokuvien ja vanhoista sanomalehdistä poimittujen tietojen avulla. Parhaimpia kuvia on ottanut valokuvaaja Helmi Kaarina Helminen ja hänen ottamiaan kuvia saamme ihastella tällä videolla. Videossa olevat valokuvat olen muuttanut värikuviksi kuvankäsittelyohjelmilla.
Repolan pitäjä oli aiempina vuosisatoina laaja, sen pohjoisrajalla oli Miinoan kylä, etelässä Suoverkan kylä, idässä Muujärvi ja Tiiksjärvi sekä lännessä Pielisjärven Pogosta. Tuolloin Pieningänsalo Repolan alueella oli Pohjolan suurimpia koskemattomia erämaa-alueita ja sen maisemalliset ja taloudelliset arvot olivat suuria.
Repolassa oli 1900-luvun alussa yhteensä 32 asuttua kylää. Suurimpia kyliä Repolan taajaman lisäksi olivat Tsolkka, Tuuseni, Kiimasvaara, Lentiera, Pläkkälä, Omelia, Saarenpää, Kolvasjärvi ja Muujärvi. Näissä kylissä oli 10-20 taloa ja kussakin kylässä oli asukkaita sadan molemmin puolin. Repolan alueella asui 1900-luvun alkupuoliskolla enimmillään 2 400 henkeä.
Lieksajärven rannalle rakennettiin 14. divisioonan miesten avulla metsästysmaja marsalkka Mannerheimille, syksyllä 1944 maja purettiin ja siirrettiin nyky-Suomen puolelle.
Videolla mainitsemieni lähdetiedostojen lisäksi olen käyttänyt wikipedian tietoja ja Leo Homasen kanssa aiemmin keskusteluissa mainitsemia kertomuksia.
#Repola
#Porajärvi
#Lieksa
#Lieksajärvi
#Nurmes
#ilomantsi
#Kolvasjärvi
#Muujärvi
#Kiimasvaara
#Lentiera
#Saarenpää
#omelia
#Tuuseni
#Lupasalmi
#Tsolkka
#virta
#Tsolkka
#Stolbovanrauha
#Vapaussota
#talvisota
#Jatkosota
#Aunus
#viena
#Stolbovanrauha
#Tartonrauha
#

[@maijulindstrom351]

Kiitos videosta näitä tykkään katsella näkee miten upeita kyliä Suomeen onkaan kuulunut🇫🇮Ihanaa että teet näitä Suomen historiasta kertovia ohjelmia......Kiitos 🇫🇮😀Hauskaa Juhannusta 🇫🇮😀

[@HitsOfRage]

Kiitos videosta! Arvokasta historiallista tietoa ja upeita kuvia. Säilyttämisen arvoisia, jälkipolvillekin.

[@localbiztoweb]

Hyviä mielenkiintoisia Karjalaiskylä videoita, KZbin Blogger Ensio Kettuselta. Kiitos paljon!

[@oh2mp]

Kohdasta 5:15 alkaen näkynyt sukumme talo ei ollut varsinaisesti kirkonkylällä, vaan sen eteläpuolella vastarannalla olevalla niemellä. Hyvin lähellä kirkonkylää kuitenkin. Talo oli purettu sotien jälkeen ja siirretty kirkonkylälle.

[@railijaskari3531]

Olen katsonut kaikki tulleet,vaikka suvustani vain äitini isä on Rovaniemellä kuollut 1942 ollessani kasarmilla työssä .ei rintamalla tärkeää tietoa meille jotka olemme syntyneet 1950 alussa .kiitoksia näistä teille

[@koskela77]

Miksi Suomi ei suostunut ennen talvisotaa ottaa vastaan Repolaa kun sitä tarjottiin? 🤔 Oltaisiin ehkä säästytty talvisodalta.

[@HK-jf3dx]

v.1921 vs 1621 ihan alussa meni ristiin johdannossa...

[@janetskihoo3451]

moi juu on äidin puoli noilta seuduilta meillä oli mummola marjovaarassa joskus kauan sitten ....

[@Tan9411]

Toive.Kirjojasi o Storytellissä,voisitko lukea äänikirjaksi.Itärajan Korpisoturit alkaen.😃

[@Tuomo79R]

Miten kävi Repolan 1919 äänestenäiden ihmisten loppujen lopuksi?

[@ensiokettunen]

Hei Tuomo! Tarton rauhansopimuksen jälkeen entisen suomalaisen poliitikon ja vuonna 1920 Venäjän vallankumouskomitean puheenjohtajaksi nousseen Edvard Gyllingin asiamiehet ja bolsevikit kävivät Porajärvellä ja Repolassa lukemassa lakia Repolaan ja Porajärvelle jääneille karjalaisille. Tuolloin osa karjalaisista vangittiin, osa teloitettiin ja osa alistui uuden hallinnon juoksupojiksi. Edvard Gylling ja tuhannet Neuvostokarjalassa asuneet suomalaiset ja karjalaiset kokivat kohtalonsa Stalinin ja Otto Ville Kuusisen puhdistuksissa. ps. Pieni on maailma, sillä Otto Ville Kuusisen entinen vaimo Saima Dahlström oli mummoni pikkuserkku. Mummoni ukin äiti oli ruukinpatruuna Elias Dahlströmin vaimon sisar.

[@Tuomo79R]

Olisiko ollut paikallaan puhua Tarton rajakäynnistä! Porajärvi/Repola.

[@ensiokettunen]

Hei Tuomo! Videon esipuheessa mainitsen Tartossa sovitusta rauhasta. Se oli kova pala Repolan asukkaille, sillä sinetöitiin Repolan ja Porajärven lopullinen kohtalo Neuvostoliiton ja Venäjän alaisuudessa. Kylässämme aiemmin asunut opettaja Leo Homanen mainitsi useita kertoja sukunsa huonosta kohtelusta Suomen puolelta. ps. Leo oli toiminnan mies, kehitti kyläämme ja sen yhteisöllisyyttä todella paljon, hänen jälkeen kylätoiminta on loppunut lähes kokonaan.