Rajantakaiset kylämme, Petsamo

Tämä on viimeinen varsinainen Rajantakaiset kylämme pitäjäesittely. Vielä tulee yksi koontivideo, jossa muistellaan talvi- ja jatkosodassa Neuvostoliitolle menettämiemme alueiden merkitystä Suomelle. Tähän videoon olen käyttänyt lähdeaineistoina vanhoja sanomalehtiä, sillä Petsamon historiasta en löytänyt selkeää ja johdonmukaista aineistoa nettisivustoilta. Jouduin siis turvautumaan yksinomaan sanomalehtimiesten tekemiin artikkeleihin kaikkineen virheineen. Valokuvat ovat pääosin Museoviraston kokoelmista ja niiden paikkamerkinnät videossa ovat Museoviraston kuvissa mainittuja paikkoja, itse en ole koskaan päässyt käymään Petsamossa, joten en pysty määrittämään tarkkoja kuvien ottamispaikkoja. Videossa olevat valokuvat olen muuttanut värikuviksi kuvankäsittelyohjelmilla.
Petsamo mainitaan ensimmäisen kerran nimellä vuonna 1264. Tuolloin Petsamon asukkaat vaativat riippumattomuutta Novgorodista. Petsamossa asui ajan saatossa kolttasaamelaisia, karjalaisia, suomalaisia ja venäläisiä. Petsamon alueen liittämisestä Suomeen sovittiin Tarton rauhassa 14. lokakuuta 1920 Suomen ja Venäjän kesken ja se kuului Suomelle vuosien 1921-1944 välisen ajan. Perimmäisenä syynä Petsamon alueen luovutuksesta Suomeen oli Lapin asukkaiden historialliset kalastusoikeudet Jäämeren rannalla. Ensimmäisen kerran Petsamon liittämisestä Suomeen sovittiin vuonna 1863, kun Suomi luovutti Rajajoen asetehtaan alueet Venäjälle. Tuolloin Venäjän viranomaisten kanssa sovittiin Petsamon luovuttamisesta Suomelle Rajajoen maa-alueiden vastikkeeksi. Venäläiset saivat asetehtaansa, mutta Suomi jäi nuolemaan näppejään Petsamon suhteen, Venäjä petti taas kerran Suomalaiset. Vuonna 1918 Renvallin retkikunta siirtyi ratsuilla Suomesta Petsamoon, ja sen mukana olleet sotilaat pystyttivät Suomen lipun Petsamon vuonon rantaan. Samana kesänä Petsamoon saapui englantilainen sota-alus ja se sotilaat valtasivat Petsamon alueen hallinnan itselleen. Englantilaiset sotilaat jäivät Petsamon ja Arkangelin alueelle vuoteen 1919 saakka.
Petsamosta muodostettiin Suomen hallinnassa aluksi oma lääni vuonna 1921, mutta alue liitettiin jo seuraavana vuonna Oulun lääniin ja vuonna 1938 Lapin lääniin. Petsamon kirkonkylä perustettiin Parkkina nimiseen kylään. Kirkonkylästä noin kahden kilometrin päässä oli vanha Petsamon Ala-Luostari, jonne perustettiin 1920-luvulla luterilainen kirkko. Varsinainen Yläluostari oli Petsamojoen varressa noin 15 kilometriä Parkkinasta Inarin suuntaan. Parkkinan kylässä oli kauppojen lisäksi Sairaala, Apteekki, kansakoulu, Majatalo ja muut kunnalliset palvelut. Kunnalliskoti rakennettiin kirkonkylästä reilun kahden kilometrin päähän Inarin suuntaan Petsamojoen varteen, Parkkinan kirkko oli kirkonkylän läheisyydessä ja Alaluostari noin kahden kilometrin päässä Parkkinasta. Yläluostariin oli lähdetietojen mukaan matkaa noin 15 kilometriä Parkkinasta Suomen suuntaan.
Petsamon pinta-ala oli 10 480 km2 ja asukkaita siellä oli 1930-luvun lopussa n. 5 500 henkeä, heistä 3 658 oli luterilaisia. Petsamon kyliä olivat Jäämereltä lähtien mm. Vaitolahti, Kervanto, Pummanki, Maattivuono, Liinahamari, Trifona, Parkkina (kk), Näsykkä, Ylä-Luostari, Salmijärvi, Pitkäjärvi ja Rantsi sekä Kolttakönkään taajama.
Petsamon korkeimpia tuntureita olivat karttatietojen perusteella Tserdekaisi, Kuosmoaivi, Rasvatunturi, Haahlatunturi ja Saaritunturi.
Petsamon luostari perustettiin 1500-luvulla ja sen perustajana toimi munkki Trifon Petsamolainen. Luostari ja sen kirkot on rakennettu vuosisatojen saatossa useaan kertaan ja vuonna 1886 valmistui Suomen hallinta-aikana tunnettu Yläluostari.
#Petsamo
#inari
#Savukoski
#Sodankylä
#salla
#rovaniemi
#Lapinlääni
#Oulunlääni
#Parkkina
#Luostari
#Petsamovuono
#Petsamojoki
#talvisota
#Jatkosota
#Tartonrauha
#

[@maijulindstrom351]

Kiitos näitä rajan taakse jääneitä kyliä on mukavaa katsella.

[@timoelvis2881]

Kiitos 👍

[@localbiztoweb]

Hyvä video. Kiitos Ensio Kettunen. Petsamo. Jäämerentie "Jäämerentie on Rovaniemen ja Petsamonvuonon länsirannalla sijainneen Liinahamarin sataman yhdistänyt, vuonna 1931 kokonaisuudessaan valmistunut maantie. Jäämerentie oli valmistuessaan 531 kilometriä pitkä ja viisi metriä leveä. Vuoden 1938 tienumerointijärjestelmässä Jäämerentiestä tuli osa valtatietä 4, joka nykyäänkin noudattelee pääosin vanhaa Jäämerentien linjausta Rovaniemeltä Ivaloon saakka. Alkuperäisen tien pohjoisin osa jäi vuonna 1944 kuitenkin luovutetulle alueelle, ja nykyisin valtatie 4 johtaa Utsjoelle ja Saamen sillalle, Norjan rajalle." fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4merentie

[@peaccamlinamaras8425]

🎥👀 Kiitos 👍

[@dornier2643]

Kiitos!

[@anterokukkonen]

Olisipa Petsamo jäänyt Suomelle.

[@paulatervaniemi421]

Isäni oli Petsamosta.

[@Tuomo79R]

Suomelle olisi kuulunut 1992 lähtien!

[@strasaku]

kohta -07.02 puheesi aikana häiritseviä sivu ääniä....Vahinko hieman kuulo vammaiselle ja kiinnostavasta aiheesta

[@ensiokettunen]

Taustalla laulaa siinä kohdassa ja seuraavien minuuttien aikana Ilomantsin ortodoksinen kuoro!