Ratapiha täynnä menneen ajan valtavia höyryvetureita ja vaunuja. Matkailu Suomessa.

Heittämällä yksi hienoimmista nähtävyys paikoista missä olen käynyt. Varikko / rautatieaseman perällä olevat vanhat ruostuneet höyryveturit ja junan vaunut olivat itselle mielenkiintoisimpia urbex vaikutelman johdosta. Vetureita ja erityyppisiä junanvaunuja oli monta raidetta täynnä eri vuosikymmeniltä. Legendaarinen Ukko-Pekka ja neuvostoliittolainen "joutsen" olivat mykistäviä näkyjä massiivisuutensa ansiosta.
www.veturipuisto.fi/
#retkeily #nähtävyys #matkalla Suomessa

[@huli-vili6687]

Haapamäellä on paljon nähtävää! Toivottavasti uusi yrittäjä onnistuu jatkamaan Martin työtä menestyksekkäästi eteenpäin 👍

[@esajuhanirintamaki965]

Se "erikoisen näköinen" veturi on Venäjältä saatu, tunnusmerkkinään TE. alun perin se oli ollut saksalainen sotaveturi eli ns. Kriegslok. Saksalainen tunnusmerkki oli Baureihe (BR), suomeksi: rakennetyyppi 52. 52 kuului tavarajunavetureiden ryhmään (tyyppinrot 40 - 59). 52 kehitettiin vuoden 1938 mallin BR 50:n pohjalta, se oli siis sota-ajan yksikertaistettua mallia, jolla tavoiteltiin valmistuksessa käytettävää työajan, työmenetelmien ja raaka-aineiden säästöä. Tässä onnistuttiin oikein hyvin. Pääominaisuudet (vetovoima, ajonopeus) olivat samoja kuin sotaa edeltäneessä 50-tyypissä. Työajan säästö veturia kohden olikin noin 6000 tuntia! BR 52 (akselipaino 15 tonnia) ja BR 42 (painavampi): näiden tilaus oli maailman suurin veturitilaus: yhteensä 15000 veturia! Pääasiallisena syynä tähän oli Saksan itärintaman sodankäynnin kokemat hirvittävät huoltovaikeudet talvella 1941 - 42. Ensimmäinen Kriegslok valmistui syyskuussa 1942. Tulos oli onnistunut: 52:ta näki vielä DDR:ssä muurin murtuessa 1989. Museokoneina näitä on jäljellä. Valmistus oli hajautettu: kattiloita teki muutama paja, alustat toinen, varustimet kolmas, tenderit neljäs, hytit viides ja osat lähetettiin loppukokoonpanoa tekevälle verstaalle. Omien tietojeni mukaan sotavetureita valmistui noin 7000 kpl. Näiden tendereitä oli helppo valmistaa muuntamalla tavallisesta säiliövaunuista, päällirakennetta muuttamalla. Sodan loputtua näitä sotavetureita oli kaikkialla, Norjassa, BeNeLux-maissa, Ranskassa, Puolassa, Tsekkoslovakiassa, Itävallassa, Unkarissa, Jugoslaviassa, Romaniassakin. Neuvostoliitto sai näitä runsain määrin sotasaaliiksi ja otti ne käyttöönsä raideleveyttä leventämällä. Siellä tunnusmerkki Kriegslokomotiveille oli kirjaimet TE. Sodan jälkeenkin näitä valmistui, kokoamalla varaosista. Sotaveturit olivat käteviä, sietivät taitamatontakin veturimiehistöä, helppoja korjata ja huoltaa. Varsin kelvollinen kapistus, todiste saksalaisesta insinööritaidosta. Ne olivat riittävän nopeitakin, 80 km tunnissa, myös tenderi edellä (suomalaisvetureilla tenderi edellä saa mennä vain 50 km tunnissa). Sotaveturien niskassa on myös mainetahra: niiden käyttö keskitysleireille murhattavaksi vietyjen ihmisten kuljetukseen karjavaunuissa. "Endestation: Sobibor, Treblinka, Auschwitz, Majdanek..." Muitakin sotaveturityyppejä toki oli, yksi kolmiakselinen dieseljärjestelyveturi muun muassa. Tietysti suuressa mallisarjassa oli koevetureitakin, joissakin kokeiltiin eri kattilamalleja. Kuuluisin versio oli sarja 52Kon, eli 4- tai 5-akselisella lauhdutustenderillä varustetut. Niissä veturin työnsä jo tehnyt poistohöyry lauhdutettiin kennostoissa jäähdyttämällä takaisin vedeksi, joka sitten syötettiin kattilaan. Sekin oli onnistunut konstruktio, jonka tarpeen sanelivat Etelä-Neuvostoliitossa olleet pitkät rataosat, joilla ei ollut vesiasemia riittävän tiheästi, tai ollenkaan.

[@UrbexArttu]

Mahtavaa kommentointia👍

[@skyman3344]

Tuollainen höyrykäyttöinen nosturi oli viellä -76 vuonna käytössä,sillä nostettiin eräänä yönä apusillat Tikkurilaan,tehtiin uutta rataa pääradalle.

[@keritu1]

Vain ovat nuo olleet vaikuttava näky, kun ovat olleet huollettuja ja komeasti kiiltäviä. Kiitos tästä. En ihmettele, että vajaa 3v pojanpojan silmät säihkyi, kun kertoi kesällä tuolla käyneensä ja päässeensä vetureihin.

[@rutikuiwa8427]

Arvo Ylppö leikkasi edesmenneen ystäväni ja perheystävämme sekä äitini kummipojan sydämen 50-luvun lopulla tai 60-luvun alussa. Antoi lahjaksi auton pikku pojalle. Kiitos Arde taas mielenkiintosesta vidistä.

[@leilarantanen8992]

Tuo on kyllä hieno paikka. Ollaan käyty miehen ja lasten kanssa joskus vuosia sitten. Näkemistä/ihmettelemistä riittää. Kiitos videosta

[@jaridillstrom5889]

Ukkopekka u uuu. Avovaunussa oli vissii kiertokankia pyöristä🚂😎

[@ilkkakari3120]

ts. ramppoja.

[@tanja81]

Vähän erilainen kohde. 😀 Hieno löytö. 👌

[@liisalehto9453]

Oli kiva katsoa tämä video.

[@ann-christinliljestrom2291]

Kiitos, olipa hyvä ja mielenkiintoinen video.

[@MarkkuAlamaunu]

Kiitos. Loistava esittely alueesta. Itse menen sinne huomenna tutustumaan ja kuvailemaan.

[@samulipekkala2812]

1057 on ollut Pekka ja Pätkä lumimiehen jäljillä elokuvassa.

[@Tuulessaistuja]

Olipas mielenkiintoinen paikka! Kiitos videosta, tuolla pitää joskus käydä.

[@orlingmirjs8935]

Kiitos Arttu . 😁 Mielenkiintoista en tosin kans ymmärrä mutta olen kiinnostunut . Kiitos kun saatiin olla videon välityksellä mukana 🤗

[@zimi7145]

Tai ylipäätään vanhat koneet 👍

[@Frankki80]

Hieno video jälleen. Hyvin mielenkiintoinen paikka tämä, pitäisi joskus itsekin käydä. Omilla kotiseuduilla on kapearaiteinen museorautatie, siellä tullut käytyä katselemassa höyryvetureita. Kiitos hienosta videosta.

[@UrbexArttu]

Kiitos🙂

[@user-ug7ls1fq9z]

1005 on muistaakseni Kuurilan maaliskuu 1957 onnettomuusveturi Kiitokset hyvästä videosta 👌

[@ricardacosta6901]

AMAZING !!

[@UrbexArttu]

Thanks.

[@makes075]

kylläpä oli hienoja nuo entisajan veturit, silloin tehtiin kestämän. hyvä video oli :)

[@supikkaeetu68]

Tuolla on tullut käytyä, tosin siitä on jo vierähänyt sen verran vuosia että voisi käydä uudestaan. Hieno paikka, ja hyvä video! Lapsuuden toiveammatti oli tietysti veturinkuljettaja, mutta se jäi vain haaveeksi. Muistan nähneeni höyryveturin Oulun ratapihalla järjestelytöissä vielä niinkin myöhään kuin -74 kesällä.

[@markushelenius169]

Se kolme- tai nelinumeroinen numero hytin seinässä ja keulassa on veturin järjestysnumero joka on jokaisella veturilla yksilöivä. Jokaisella veturisarjalla on oma numerosarjansa josta pystyy päättelemään veturin tyypin vaikkei veturia edes näkisi. Esim. Ukko- Pekat on numeroitu 1000- 1021, Ristot muistaakseni 1030- 1094, jne.

[@UrbexArttu]

Kiitos tiedosta👍

[@jaridillstrom5889]

Tommosella karjavaunulla rytkyteltiin Llappiin ja takaisin -82.25 tuntia sivu😎

[@gera3170]

Valmetilla tarkat tiedot valmistumis ajasta 3.12.52

[@freejrs]

Looks amazing. Wish I could speak Finnish.

[@UrbexArttu]

Thanks🙂 that was quite amazing place .

[@Sande_85]

Höyryjuna Ukko-Pekka 1009 liikennöi vielä ja talkoovoimin pidetää kunnossa sekä lipunmyyjät yms talkoilla töitä tekevät :) Talli sijaitsee Kouvolassa. Monesti oon katselen Ukko-Pekan lähtöjä ja paluita.

[@Sande_85]

facebookissa on myös sivut :)

[@juhanisoininen2082]

Kohdassa 7.32 oli harmaissa vaunuissa puolustuvoimien merkki. Olisiko veturien sarjanumeroita..

[@UrbexArttu]

Ei valitettavasti huomasin myös merkin, mutta en käynyt lähempänä.

[@viiksiniekka6703]

Pitääpä joskus käydä tuolla.

[@petrihakkinen2336]

Ne on veturien numeroita. Eka on risto minkä kyydis kävit ja pieksämäella oli toimiva mikä myytiin englantiin ja ruostuu siellä nyt.

[@tikrutypy3640]

tuttu mesta toivotaa ei ton viel keksi vandaalit tulee....

[@ilkkakari3120]

onko tuo veturipuisto lopettanut toiminnan? joskus +10 vuotta sitten kävin ja silloin jo näytti siltä, että kohta nurin. oli kyllä useaksi tunniksi nähtävää, ja sai mahan täydeltä edullisesti ruokaa. kelpasi sen jälkeen polttaa naamansa hd,n selässä jatkaessa etiäpäin....

[@UrbexArttu]

Minä olen käsittänyt, että paikka on vaihtanut omistajaa muutama vuosi sitten.

[@makeh4756]

Onkohan vähän liioiteltua "MILJOONIA TONNEJA RAUTAA" ehkä ennemmin miljooneja kiloja rautaa.

[@konemieskou]

Oho onko Haapamäen höyryveturipuisto päässyt näin huonoon kuntoon?

[@rutikuiwa8427]

Eqa yläbeuqqu ynnä qomma ni 😊😀🥁

[@UrbexArttu]

Kiitos

[@vesa-heikkikinanen3002]

Komea peli se Neukku veturi :)

[@zimi7145]

Mihnä tuo paikka sijaitsee kiinoistais itekki nähdä nuita vanhoja legendoja vetureita itseä aina kiinnostanut 🤔🙂

[@UrbexArttu]

Olikohan se Haapamäki selviää kyllä videon taidoista kyllä.

[@petrihakkinen2336]

Laatikkoaura. Isäukkokii ollu auraamas tuollasel

[@repej8154]

Toijalassa on kanssa museoveturit yms.

[@UrbexArttu]

Ahaa pitääpä ottaa kartalle

[@aijaenqvist1487]

ISOT KIITOKSIA.😂ON NE ENNEN OLLUT KOMEITA VETUREITA.PIKKUPOJAT VARMAAN TYKKÄIS KÄYDÄ TÄLLÄISESSÄ PAIKASSA🚂

[@UrbexArttu]

Kyllä ne isommatkin pojat tykkää🙂

[@ostengrotell2405]

👍🇫🇮🇸🇪🇺🇦❤❤

[@timopartanen2226]

Onko Haapavedeltä ?

[@UrbexArttu]

Haapamäki

[@SPPhotography89]

Ovat Tr1-vetureita, eivät Hr1 " eli ukkopekka" fi.wikipedia.org/wiki/Tr1

[@heikkisaastamoinen6516]

Onko tietoo kuka nää vehkeet omistaa

[@Tuomas_Oskari]

Vahva veikkaus, että VR.

[@SPPhotography89]

666

[@michael001437]

Tämä on vähän surullinen paikka kun kaikki rapistuu huollon puutteessa ja oikein mitään infotaulujakaan ei ole. Juuri minkäänlaista kunnossapitoa saati näyttelyn kehittämistä ei ole tehty. :(

[@UrbexArttu]

On siellä tein videon vaan tuolta ei "ehostettujen" puolelta. Hieno paikka on 👍

[@SPPhotography89]

1014 on tosiaan UkkoPekka Hr1 fi.wikipedia.org/wiki/Hr1 1129 on Tk3 fi.wikipedia.org/wiki/Tk3

[@kyostikarvanen2613]

Tuossa vähän tietoa:"Tr1 - Wikipedia" fi.m.wikipedia.org/wiki/Tr1