VOIMA PAINEESSA | HYDRAULIC PRESS & CALCULATION

[@titityytyler01]

Loistava, näitö lisää 👍

[@juhasiltala3940]

Hyvä ja käytännönläheinen video!

[@pasioikari730]

Lisää tätä aihetta kiitos. Tekussa noita tuli paljonkin laskettua ja testattua. Kaikkein mieleenpainuvin tapaus oli kettingin lenkki, jossa toinen puoli pettää, jollloin vetojännitys muuttuikin hetkessä taivutusjännitykseksi, joka oli noin 17 kertainen.

[@markoaaltonenHH]

Hmm... kettinki teki mietteliääksi, mutta en taida demostroida =))

[@atreusartus8240]

Ja taas kerran oli kyllä oikeasti mielenkiintoinen video. Tuotantoonkin on panostettu kun kakkoskamerakin on hankittu :D

[@markoaaltonenHH]

Mun vastaukset eivät ole jääneet näkyviin, mutta yritän. Kakkoskamera on ykköskamera. Elämäni ensimmäinen videokamera, jolla aloitin. Video oli työläs ja kohtalokas. Välittömästi kanavalta lähti kymmenisen tilaajaa ja sittemmin on tullut takaisin enemmän. Mitä enemmän tiedettä ja taidetta... sen vähemmän suosiota =))) Traktori ja moottorisaha myyvät.

[@atreusartus8240]

@@markoaaltonenHH Ahaa se meneekin niin päin! Itseä kiinnostaa hyvinkin paljon matematiikka ja fysiikka, ja videossa tuli uuttakin tietoa. Traktori- ja rumpuvideoista nautin myös

[@markoaaltonenHH]

@@atreusartus8240 Ihme on tapahtunut. Vastaukseni jäi ainakin hetkeksi näkyviin. Tämän sarjan videoita tulee pari lisää, enkä välitä suosiosta.

[@atreusartus8240]

@@markoaaltonenHH Mahtava homma, ja ennen kaikkea oikea asenne.

[@j-pstrang]

Siinä 30min kohdalla alkoi aivot huohottamaan korvista 😁 Mutta huomaa kyllä, että olet opiskellut alaa, kun kaikkeen ei tarvitse kirjaa käyttää 👍🧐

[@eeromaki-tulokas9431]

Tää oli hyvä, loppujen lopuksihan kaikki supistuu leikkausjännitykseen.

[@eeromaki-tulokas9431]

@@markoaaltonenHH Sama koulu, vaik insinööri olenkin =)

[@riikma7122]

Hyvä video👍👍👍

[@pajakuokkalaracingteam2587]

40mm akseli. päälle tulee holkki joka on 55mm halkasija, näistä porattu reikä läpi ja m8 8.8 pultti sokkana. paljoko kestää akselista vääntöä pultti ku meni aika helposti poikki

[@jaakkosaros7250]

M8 nimellinen halkaisija 36,6mm2. 8.8 myötöraja 640MPa. Arvio leikkauslujuudesta 0.58x640MPa=371MPa. Yksinkertaistettu niitin leikkausjännitys tau=F/2A=>F=27172N. M=Fxr=27172Nx0.02m=543Nm.

[@markoaaltonenHH]

@@jaakkosaros7250 Olen vastannut tähän alkuperäiseen kommenttiin pari kertaa, mutta ei näy. Itse laskin hätäisesti 735 Nm. Laskin ruuvin poikkipinta-alan d 7,8 mm ehjältä osalta ilman kierteitä. 47,8 mm². Joka tapauksessa kevyt mies metrin varressa katkaisee liitoksen.

[@jaakkosaros7250]

@@markoaaltonenHH juu toi 36.6mm2 on taulukkokirjasta, käsittääkseni kierteen pohjasta.

[@eeromaki-tulokas9431]

@@jaakkosaros7250 Tässähän on nyt sitten hienosti laskettu esimerkillä tuo leikkausvoima F, otettakkon huomioon D:n pnta-ala 36.6, jos sen laskee D=8, tau=640*0.6=> F= 38603N. Videolla kuienkin laskettu yli tuplat, Tuo mittarin tulos selittynee osittain tuolla pultin taipumalla jonka voi havaita ennenkuin pultti katkeaa ja isommalla leikkauspinta-alalla, mene ja tiedä... Turhaa nokertelua minulta mutta kun en nyt ymmärrä.

[@pajakuokkalaracingteam2587]

kyse oli tehonmittauspenkin rullan ja pyörrevirtajarrun liitoksesta. pultti saatiin poikki kaverin mersulla. sitä ennen oli ollut tehokain auto cosvortti sierra vapari koneella, vääntöä en muista mutta jonku verran alle 300nm siinä oli. dynon tiedon keruusta kattoin ni jarru ollut 100% päällä ku mersua ajettiin, cossun aikana oli jotain 45-50%. telman jarru kyky on muistaakseni 1500nm

[@tarmomajava5960]

Entäpä jos pultti ois ollu kiristettynä tuossa leikkauslujuus testissä?

[@tarmomajava5960]

Lisäksi vielä sellanen testi jossa olis holkki pultin ympärillä putken sisällä jotta puristusta tulis monelta suunnalta,näkis kuinka lujaksi pulttiliitoksen saakaan eri variantilla🤔

[@jukkaholopainen5410]

Oliskohan tuo millasta istua iltaa Markon kans ja parantaa maailmaa☺️todennäköisesti mielenkiintoinen😂

[@markoaaltonenHH]

Olen sosiaalisesti aika varautunut ja en ole tottunnut istujaisiin, mutta yllättäviä mielipiteitä voi olla.

[@marttikoivumaki1326]

Voima se on joka jyllää.

[@romppaukko]

Nää on hauskoja. Melkein yhtä hauskoja kuin teoreettinen sähkötekniikka, joka on vielä hauskempaa. Mekaniika ja sähköoppi yhdistettynä.😁

[@markoaaltonenHH]

Toivottavasti vastauksni näkyy. Tosiaan !!! Olen juuri tänään miettynyt teoreettista vaihtosähköä, että mistä tuo neliöjuuri 3 tulee? 230 V x nelj.3= 400 V. Keksin myös professuaarisen määritelmän vaihtosähköiden vaiheille: Vaihesähkö on koherenttia aaltosignaalia ja kahden signaalin interferenssi aiheuttaa amplitudin voimistumisen superpositioperiaatteella=)))

[@romppaukko]

@@markoaaltonenHH Se voi hyvinkin pitää paikkansa. Mutta jos katsot siniaaltokäytää siten, että se on kolmiulotteisella viivastilla niin, että aika.akseli x onkin z, ja x ja y ovat amplitudin korkeuksia, niin huomaat että siniaalto muuttuikin ympyräksi jonka halkaisija on amplitudin korkeus. Säde on siin yhden puolijakson korkeus. Vaiheistus on 120 astetta kullakin säteellä. Syntyy tähti-kolmio-kytkennästä tuttu tähti. Se on vaan kuusisakarainen, kun aika-akseli onkin ympyrä kuten kello. Mutta puoliaaltoina sakaroita onkin vaan kolme. Kun piirtää paperille kolme osoitinta jotka lähtee samasta pisteesta ja ovat tuo 120 astetta toisiinsa nähden ja niiden pituuset on sanat, niin siitä saadaan osoittimien suhdeluvuksi juurikin se neliöjuuri kolmesta. Se on yhtä pitkä kuin tasakylkisen kolmion kannan pituus kun kyljet ovat saman mittaiset. Jos kumpikin kylki on yksi niin kannan pituus on noin 1,73205... = √3. Ja jos piirrät osoittimien välille piirrettyyn viivaan kohtisuoran osoittimien keskeltä syntyy maaginen rimpurin kolmio 1 2 3. Sähköä voidaan kuvata myös jousella. Kun sitä venyttää kierteiden tiheys muuttuu. Se on taajuus. Kun otetaan kolme jousta ja sijoitetaan ne toistensa lomaan ja venytetään jokainen kolmesta jousesta venyy saman verran ja ovat kolmasosan verran koko pituusesta toisiinsa nähden.

[@markoaaltonenHH]

@@romppaukko Kiitos asiantuntevasta kiinniotosta. Tuo kolmio, yksikköympyrä ja siniaalto ovat tuttuja ja nelj.juuri3- kolmio esiintyy tulevalla videolla luujuuslaskennan yhteydessä. Muotoilin tänään uuden "päivän mietelauseen" ??? =)) Voimme kuvitella yksikköympyrää vaihtosähkögeneraattoriksi, jonka säde on kahden vaiheen resultatti huomioiden yksittäisen amblitudin tehollisarvon. Generaattorin käynnistyessä verkkoon syötetään signaali ja generaattorin pyörittyä (2/3) Pii (heh 120 astetta) syötetään perään toinen signaali. Tässä "vaiheessa" signaalien interferenssi täyttää ehdon, jossa toinen vaihe voimistaa superpositioperiaatteella toista neliöjuuri kolmen kertoimella. Jos taasen meillä olisi neljävaihevirta. Tällöin interferenssi tapahtuisi 2/8 Piin kohdalla ja signaalin kokonaisvaikutus olisi 1/(neliöjuuri 2) kertaa vähemmän kuin kohdassa 2/3 Pii. Voimme todeta, että siniaalto on ihmeellistä! Kahden vaiheen 180 asteen eli Piin sähkössä aallot ovat vierekkäin ja ne voidaan laskea suoraan yhteen.

[@TontsaPoika]

sähkö on sinistä. Ja se toimii savulla.

[@romppaukko]

@@TontsaPoika Ei sähkö toimi toimintasavulla vaan sähkölaite. Sähkö on kylläkin sinistä ja sattuu pirusti.