2t kampiakselin asennus

2T Racing kampiakselin vaihto, tehonmittaus, vertailu vakiokampiakseliin

[@ASoftaaja]

Minä tein pari videota tuosta kampikammion pienentämisestä. Ensin pienensin 47cc täyttöpalalla, teho laski melkein 1hv ja sitten vielä noin 80cc laskemalla sylinteriä alas ja eri mäntä. Teho laski lisää, yhteensä jotain 1,5hv. Kun poistin muutokset niin palautui alkuperäiselle tasolle eli muita muuttujia ei ollut. 2T foorumeilla väittävät että läpät pitäisi tuunata tilavuuden mukaan oikein niin sitten se täyttö auttaisi.

[@AnaAjaksi]

@@ASoftaaja katsoin kyllä videosi, mutta halusin kokeilla itse, läpän hajoaminen sotki testin. Helppohan nuo täytteet on poistaa

[@petriranki2662]

kampikammion liika pienentäminen lisää painetta männän alle mikä jarruttaa sen liikettä. Oliks tilavuus mittaa ennen ja jälkeen? oliko täytös kampikammioon,pakoaukkoon samalla kertaa ja viilaus läpiltä huuhteluille.. ? ei oikeen olis hyvä tehdä kaikkia kerralla että näkee mitä mihinkin vaikuttaa.

[@AnaAjaksi]

Tässä kohtaa muutokset oli: Kampikammion täyttö (en usko että vaikuttaa mitään), pakoaukon täyttö, ei vaikuta sekään kun piirun verran, haljennut/vuotava läppä, se varmaan laskee tehoa. Kampiakselin korkitus voi vaikuttaa ainakin tärinään, tilavuuksia ei ole mitattu. Kampikammio on viilattu jo edellisen omistajan toimesta ja on ollut sama aina.

[@petriranki2662]

@@AnaAjaksi juu noita viilauksia katselin että oli terävää reunaa.. itte oon huomannu että kun tilavuuksia muuttaa kampikammiosta niin moottorin teho muuttuu kummasti.. se kannattas mitata nesteellä alkuperänen ja tää uus versio. saattaa yllättää paljonko on muuttunu. onkos tässä koneessa millainen tarkotus testeissä?

[@AnaAjaksi]

@ Ainakin teoriassa, mitä pienemmäksi kampikammion saa sitä suuremmat painevaihtelut ja parempi teho. Tarkoititko koneen käyttötarkoitusta, ajoin 15 vuotta endurancea autolla, oli ihan mukavaa, sitä vois kokeilla skootterillakin, tosin ei taida olla oikein kilpailukykyinen ketjuvetoisia vastaan.

[@petriranki2662]

@@AnaAjaksi Kyllä skopasta saa kilpailukykysen! 😃 mää oon noita mopo kisoja ajanu aika paljo. hauskaa hommaa.. ens kuus täytyy mennä hötsää ajaan radalle mopoilla. noi mopot on niin halpoi virittää että oon tehny kaikenlaisii kokeiluita niille..

[@kaukoantti]

Vähän matematiikkaa kampikammion täytöstä: Oletus1. Kampikammion teoreettinen puristussuhde on 1,2 (Blairin mukaan tavoite 1,3) Kampikammion tilavuus V: (50+V)/V = 1,2 ==> V= 250 Oletus 2. Huuhtelun kesto 118 ast. Huuhtelu alkaa 116 JYKK, mikä vastaa 30,7mm JYKK ja 9,3 mm EAKK(laskettu erikseen Excelillä) ===> Todellinen kampikammion puristussuhde (puristusta huuhtelun aukeamiseen asti): (50+250)/((250+(9,3/40)*50) = 1,147 Oletus 3 Täytettä kampikammioon 30 cc ===>Uusi todellinen kampikammion puristussuhde: (50+250-30)/(250-30+(9,3/40)*50) = 1,166 Kampikammion puristusuhde nousi 100%*(1,166-1,147)/1,147 = 1,66% Puristussuhde ja huuhtelun asteluku lienevät moottorin todellisuutta lähellä, joten odotettavissa tehomuutos taitaa jäädä pieneksi. Jos teho muuttuu, on syynä jokin muu kuin pelkkä puristuksen muutos.

[@AnaAjaksi]

Mittasin kampikammion ja kampiakselien tilavuudet lorottamalla vettä VAKIO kampikammioon, kampikammion tilavuus on ("racing akselilla", ilman sylinteriä alatiivisteen tasoon mitattuna) 165cc, piaggion alkuperäisen ja racing akselin ero on 30 cc (=alkuperäisellä kampiakselilla->195cc), epoksitäyte on 7,5cc, joten lopullinen tilavuus täytteellä ja korkitetulla racing kampiakselilla on 157cc. Teoreettine puristusuhde on racing akselilla 1,31, piaggion omalla 1,26. Tuosta tulee tehollisen puristussuhteen eroksi noilla ylläolevilla kaavoilla 3,5% Täytyy mitata (ja tallettaa !) nykyisellä pakoputkella nousukanavasta paine, paras paikka olis mitata sylinteristä mutta anturi ei kestä sitä (paine ja lämpötila), lähinnä kiinnostaa pakoputken aikasaaman alipaineen vaikutus

[@kaukoantti]

@@AnaAjaksi Seos kampikammiosta virtaa sylinteriin, kun kampikammion paine ylittää sylinterin paineen. Kampikammion puristussuhteella 1,3 kampikammion paine teoriassa nousee 1,44 bariin (100% täytös, adiabaattinen puristus) ennen huuhtelun aukeamista. Käytännössä ehkä 1,3 bariin. Edellisten videoiden painekäyristä näkyy, että paine pakokayrässä laskeen 180 asteen vaiheilla parhaimmillaan 0,5 - 0,6 bariin. Mielenkiintoista olisi nähdä samassa kuvassa pakokäyrän ja kampikammion painekäyrät. Silloin kuvaajassa käyrien välisen alueen pinta-ala kertoo huuhteluun käytössä oleva työmäärän. Ja tietysti kampikammion painekäyrästä voisi arvioida kaasuttimen ja läppäventtiilin muutosten vaikutuksia. Ohivirtauskanavissa on 1,3 -0,5 =0,8 barin paine-ero puhaltamassa seosta sylinteriin. Matalan paine-eron vuoksi ei virtausnopeus kanavissa kiihdy korkeaksi. Kun tehoa metsästettäessä halutaan sylinteri täyteen seosta nopeasti, ainoaksi keinoksi jää kasvattaa kanavien määrää ja poikkipinta-alaa, kuten tehosylintereissä on tehty.

[@AnaAjaksi]

@ Videossa "pakoputken paineet" näkyy molemmat käppyrät samassa kuvassa, ko putken tuottama alipaine on vaan väärässä kohdassa, nyky putkella lähempänä oikaa.

[@kaukoantti]

@@AnaAjaksi Minun mokani, että en muistanut. Siirsin käyrät päällekäin ja niistä näki, että paine-ero huuhtelun aikana oli luokkaa 0,4 bar, yllättävän vähän. Epävarmuutena tietysti miten tarkkaan pakokäyrän painearvo vastaa sylinterin sisäpainetta. Lisäksi huomasin, että kammion painekäyrästä voi laskea takaperin kammikammion toteutuneen puristussuhteen. Korkein paine huuhtelun alkaessa 1,3 +-0,05 ja matalin YKK:n seutuvilla 0,8 +-0,05. Jos systeemiin ei tule eikä lähde lämpöä, toteutuu p1V1^1,4 = p2V2^1,4 . Arvoilla laskien tilavuuksien suhteeksi, puristussuhteeksi, tulee 1,41+-0,03. Painetta 1,4 nostaa huuhteluilman laajeneminen todennäköisesti lämmetessään kampikammiossa, ja painetta 0,8 laskee (=kasvattaa alipainetta) kaasuttimen, läppäventtiilin ja imukanavan virtaushäviöt. Nämä molemmat vaikuttavat kasvattavasti lukemaan 1,41+-0,03, joten se on teoreettista lukemaa suurempi.