Ilmasto ja ilmastonmuutos 2 (opettaja Ruoho)

[@TeppoTunari]

Nyt on asiaa, pitkä oppimäärä selkeästi lyhyessä ajassa, kiitos luennosta!

[@simoruoho8449]

kiitos kommentista!

[@TeppoTunari]

Käsi ylös, ilman muuta Simon esittämä oppi voi toimia opintomateriaalina. Oppi jossa pureudutaan kysymykseen on hyvä oppi, sen sijaan että toistetaan ja opetellaan ulkoa vanhoja faktoja mitkä saattaa mahdollisesti olla värittyneitä.

[@MARKKUSOHLMAN]

Kiitokset hyvästä oppitunnista!

[@simoruoho8449]

Myöhäinen kiitos kehuistasi!

[@rekorte]

Loistava luento, ihmiset laittakaa tälle lisää julkisuutta....

[@mikkenieminen9603]

Loistava luento.

[@simoruoho8449]

Paljon kiitoksia :D

[@penafabritius]

Näin ne asiat kirkastuu!

[@simoruoho8449]

kiitoksia :)

[@Tertsyykeri07]

En ole kovin hyvä matematiikassa ja siksi kysynkin tästä 1360,6 W/m2 säteilytehosta, kun taasen Jouni Räisänen: Ilmastonmuutoksen perusteet-youtubevideolla kohdassa 8:25 on saanut laskelmaksi 341W/m2.

[@simoruoho8449]

1360W on ilmakehän ylärajaan saapuva teho, 341W on keskimääräinen maapallon pintaan saapuva teho. Merkityksellisintä ilmakehän lämpötilan kannalta olisi kuitenkin huomioida trooppisten merien pintaan saapuva teho, koska siellä tapahtuu merkittävin energian varastoituminen maapallon meriin, ja albedo on huomattavan pieni päiväntasaajan merien yllä. Siellä pintaan saapuva teho on keskimäärin 740 W/m2, ja yltää usein yli 800 W/m2.

[@scrbl]

Mielenkiintoista asiaa! Varsinkin nuo tiedot CO2:sta ovat todella kaivattuja nykyiseen keskusteluun: CO2:sta on ilmakehässä 408ppm, josta ihmisperäistä on 19ppm, CO2:n osuus ilmakehän kasvihuonekaasuista on 1-5%, ja ihmisperäisen CO2:n osuus ilmakehän huonekaasuista on 0,05-0,2%. Mikä on näiden luotettava tietolähde? Entä fossiilisten polttoaineiden 37Gt tuottama osuus suhteessa luonnon 772Gt osuuteen? Myös tietolähde CO2:n logaritmisestä vaikutuksesta kiinnostaisi. Kiitos jo valmiiksi!

[@simoruoho8449]

Kiitos, ja kiitos tärkeistä kysymyksistä: - Luontoperäiset emissiot (772 Gt/y): IPCC AR4 - Ihmisp.fossiilisen poltto (37 Gt/y): Fossil CO2 emissions of all world countries, Muntean et al. 2018 (huom, IPCC AR4: 32 Gt/y) - Logaritminen vaikutus: IPCC AR1 (esim. Shine et al., 1990) n.19 ppm:n ihmisosuus nykypitoisuudesta seuraa välttämättä siitä, että pitoisuussuhde ei voi olla tuottosuhdetta suurempi (luonto ei valikoi, minkä emissiolähteen tuotantoa se käyttää). Lukema on mainittua pienempi, mikäli hiilidioksidin kiertoaika on kovin pitkä, koska tällöin mukaan on huomioitava useamman vuoden kumulatiiviset kokonaispäästöt kaikista lähteistä. Lukemaan liittyy vielä videolla mainitsemaani epävarmuutta, koska luonnollisten lähteiden vaihteluväli on toistaiseksi tuntematon. Esimerkki: Maaperä, kompostoitumisen CO2-tuotanto voi lisääntyä jopa 7% maaperän lämpötilan noustessa asteella (bakteerien ja sienten hengitys). Toisena esimerkkinä, merenpinnan ja ilmakehän välinen kaasuvaihto on riippuvainen lämpötilojen erotuksesta. Lukema pitoisuuden ihmisosuudesta vaatii siis vielä tieteellistä tutkimustyötä, luonnon eri emissioden vaihteluvälien selvittämiseksi. Ihmisperäiset emissiot tunnetaan jo melko hyvällä tarkkuudella.

[@scrbl]

@@simoruoho8449 Kiitos Simo! Nuo ovat parhaita mahdollisia lähteitä siinäkin mielessä, kun koko CO2- keskustelu ja politiikka pitäisi perustua IPCC:n raportteihin. Ja koska tällä hetkellä koko keskustelu tuntuu kulminoituvan CO2:een, niin olisi varmasti hyvä olla vielä tarkat sivunumerot jotka voisi esittää tarvittaessa. Tämä tieto pitäisi ehdottomasti saada sellaisenaan mukaan julkiseen keskusteluun.

[@scrbl]

Tarkoitan tuolla "pitäisi perustua", sitä että IPCC -raporteilla perustellaan tällä hetkellä tuon tiedon valossa täysin käsittämätöntä toimintaa.

[@simoruoho8449]

Ongelma liittyen päätöksentekoon on, että hallintoamme tiedotetaan raporttilyhennelmillä joiden sisältö poikkeaa huomattavasti itse raporteista, jotka taas ovat kovin pitkiä ja vaativat tieteellisempää lukutaitoa. Olisi hyväksi, jos raporttien toteamuksista koskien Suomen ilmaston tekijöitä kirjoitettaisiin uusi, objektiivinen ja tieteeseen (ei politiikkaan) perustuva lyhennelmä.

[@scrbl]

@@simoruoho8449 Näin juuri pitäisi tehdä. Itse en kuulu näihin tiedelukutaitoisiin, ja siksi teidän luentotallenne on erittäin hyvä. Vaikuttaa kuitenkin myös siltä, että myös osa asiantuntijoista (mm.ilmatieteenlaitos) täytyy hyväksyä tuo lyhennelmän totuus, sillä ei kai muuten nykytilanne olisi mahdollinen? Jos koottaisiin uusi asiantuntijaryhmä tekemään lyhennelmä poliitikoille ja medialle uudestaan, olisiko lopputulos varmasti parempi? Teidän luennon viesti vakuuttaa minut, mutta voiko olla että myös osa tiedeyhteisöstä myös Suomessa ei asetu tuon tiedon taakse?

[@tapanilahnakoski2325]

Watti ei ole Joulesekunti, vaan Joule/sekunti. J/s.

[@Tarx66]

3:42 - ilmakehä on vain 3,5...5,0 km ohut. Sen yläpuolella ei ole ilmaa vaan kaasuseosta jonka paine on niin heikko ettei sitä voi hengittää. Tietysti siellä voidaan käydä, mutta ei harjoittaa pysyvää elämää tms. toimintaa.

[@simoruoho8449]

Hyvä pointti, mikä mielletään ilmakehäksi. Itse ajattelen sitä eneregiataloudellisesta näkökulmasta - saapuvaa säteilyä absorboivaa vettä on havaittu jopa 120 km korkeudessa suoralla satelliittimittauksella, ilmeisesti voimakkaan stratopurkauksen seurauksena. Elämän näkökulmasta tosiaan vain muutama kilometri - ilma käy ohueksi hengittää jo vuorikiipeillessä. Termosfääri taas yltää satoihin kilometreihin, ja kuumuus siellä on satoja asteita, ilman säteilysuojia.

[@Etimespace]

HUOM HUOM HUOM!!!! Jupiter on linjautunut 60 vuoden välein Saturnuksen kanssa siten että Saturnus Auringon toisella puolella. Tosin vastaava linjautuminen tapahtuu 20 vuoden välein. Myös 2010. Joka tapauksessa Saturnuksesta peräisin olevaa energiaa samasta suunnasta kuin missä Aurinko on,siten että Jupiterista peräisin olevaa energiaa vastakkaisesta suunnasta samaan aikaan

[@simoruoho8449]

Tässä huomioitavana synodinen periodi (2*Sat 5*Jup, sidereal) sekä kohtaamisen suunta (milloin se tapahtuu Jupiterin perihelionissa, jossa yhteinen gravitaatiovaikutus on voimakkain) että ratojen kaltevuus (vaikutus Kuun rataan)

[@3M46DN1M]

Mutta Marsin ja Pluton angeltunääri kertaa maapallon tämänhetkinen etäisyys strononöfääristä tekee sen, että lukiessasi tätä, ymmärrät yhtäkkiä, että luet silkkaa paskaa.

[@Etimespace]

1878,1940 ja 2011? Olikohan tuo viimeinen 2001? Muuten olisi 71 vuotta edellisestä? Onko tuohon mitään teoriaa miten Jupiter voisi saada Maapallon lähestymään Aurinkoa ja kauanko lähestyminen ja loittoneminen kestää? Jos tuo viimeinen Jupiterin aikaansaama lähestyminen Aurinkoa kohti tapahtui 2001, niin silloin Jupiterin ja Saturnuksen linjautumiset ovat tapahtuneet samalle puolelle Aurinkoa ja sekin olisi mielenkiintoista se 😃 🤔

[@simoruoho8449]

Jupiter ei muuta etäisyyttämme aurinkoon merkitsevän paljon, vaan etäisyyttämme aurinkokunnan massakeskipisteeseen, jolla taas on gravitaatiovaikutusta meriin. Jupiter vaikuttaa ilmastoomme myös osallistumalla Kuun radan muutoksiin, joka taas vaikuttaa siihen missä kulmassa Maa milloinkin on aurinkoon nähden. Jupiterin vaikutus kasvaa aina kun sillä on muita kaasujättiläisiä 'takanaan', ja erityisesti näiden toimiessa yhdessä Jupiterin ollessa perihelionissaan (elliptisellä radallaan lähinnä aurinkoa). Teoria on pitkään tunnettu gravitaatiolaki. Jupiteriin liittyvät merkittävimmät jaksollisuudet ovat riippuvaisia muiden planeettojen radoista (synodiset jaksot) ja siten aikaväli vaihtelee. 2011 oli edellinen merkittävä käänne.

[@sirius5hotari200]

Hyvä esitys, mutta mielestäni tiedeyhteisöllä ei ole hyvää käsitystä auringon vaihtelusta eikä se huomioi aurinkotuulen vaikutusta

[@simoruoho8449]

Paljon kiitoksia. Tiedeyhteisöillä on jo paljonkin tietoa aurinkovaihtelusta, joskaan nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä uusista luonnon vaikutusta käsittävistä tutkimustuloksista ei juurikaan uutisoida. Aurinkovaihtelun arvioiminen tulevaisuuteen on kuitenkin edelleen haastavaa kovin pitkälle johtuen plasman valtavasta määrästä - siinä tapahtuvat muutokset ovat vielä tieteelliseltä näkökulmalta kaoottisia, mutta planeetoilla on jo vahvistettu olevan vaikutus. Muutama kymmenen vuotta osataan jo jotenkuten arvioida.

Kuu karkaa joskus maanvetovoimasta avaruuteen. Se tietää maapallon elämän loppua. No ei hätää, maailmanlopppu tulee kyllä sitä ennen muutenkin.

[@Kalekatasa]

Aurinko - osa 1 - Aurinkotuuli kzbin.info/www/bejne/oIPGnWpogseCh8k