Rajantakaisia karjalaiskyliä Porajärvellä

Tällä videolla siirrymme ajassa taaksepäin, Ilomantsin itäpuolella sijainneen vanhan rajan takaiseen maailmaan. Rajan takana oli Porajärven kylä, sen piiriin kuului puolenkymmentä karjalaiskylää. Porajärven kylät olivat Vienan karjalan ja Aunuksen rajakyliä, joissa asui aiemmin karjalaisia ja yhteistyö rajan molemmin puoli oli vilkasta.
Pohjoisesta etelään lueteltuna rajantakaisia karjalaiskyliä olivat Lupasalmi, Pusanvaara, Vitsavaara, Klyyssinvaara, Sianvaara, Himola, Märätjärvi, Kuutamalahti, Hingervaara, Porajärvi, Valasmo ja Kostamus.
Porajärvi on kirjoitettu vanhoissa dokumenteissa nimellä Porojärvi. Nimen etymologista taustaa en tiedä? Kaikissa mainituissa kylissä puhuttiin ennen vanhaan venäjän lisäksi karjalaa. Kansakouluja oli ennen vanhaan Porajärven lisäksi ainakin Himolassa, Klyyssinvaarassa ja Lupasalmella. Porajärven kylä sijaitsi Ilomantsin Liusvaaran Megristä noin 20 km itään. Ennen sotia autolla pääsi ajamaan Ilomantsista Kuolismaan kautta Liusvaaraan ja sieltä oli huonokuntoinen purilastie Megrin kylään. Megristä rajan taakse oli vain karjapolkuja Hingervaaraan ja Porajärvelle. Käydessäni näissä kylissä 2000-luvulla, maantie oli Kuolismaasta Liusvaaran ja Hingervaaran kylien kautta Porajärvelle.
Porajärven kylästä käytiin kauppaa Stolbovan rauhaa solmittaessa. Talven 1617-1618 venäjän ja ruotsin lähettiläät kävivät rajaneuvotteluja Laatokan rannalla Miinalan ja Rajakonnun välisellä rajalla sijaitsevalla Variskivellä. Ruotsi-Suomen edustajana toiminut Hannu Munck ilmoitti Porajärven kuuluvan Käkisalmen lääniin ja vaati näin Repolaa ja Porajärveä Ruotsille. Porajärven ja Repolan asukkaat olivat aiemmin maksaneet veroja Suomeen, joten neuvotteluissa Ruotsi katsoi kylien kuuluvan Suomeen. Toista vuotta käytyjen neuvottelujen aikana venäläiset lähettivät sotilasosaston Porajärvelle ja sen jälkeen Ruotsin lähettiläät pelkäsivät henkensä puolesta, poistuen asumaan Ilomantsin Kuolismaan kylään. Koska neuvottelut eivät edenneet Venäjän vastustuksen vuoksi, Ruotsi taipui tsaarin vaatimukseen. Porajärvi ja Repola jäivät näin Venäjän puolelle 3.8.1621 allekirjoitetussa rajankäyntisopimuksessa.
Seuraavan kerran kauppaa Porajärvestä käytiin 1920-1921, tuolloin kylät jäivät rajasopimuksessa Venäjälle. Ennen talvisotaa 1930-luvun lopulla Neuvostoliitto halusi vaihtaa Karjalankannaksen Porajärveen ja Repolaan, mutta Suomi ei suostunut vaihtokauppaan.
Rajantakaiset karjalaiskylät olivat ilomantsilaisille tuttuja, niissä asui useiden rajanläheisten ilomantsilaiskylien asukkaiden sukulaisia. Isomummoni sukua asui 1800-luvulla Higervaarassa ja Klyyssinvaarassa ja yhteydenpito loppui Suomen itsenäistymisen jälkeen. Hattuvaaran, Liusvaaran ja Kuolismaan kylien miehet olivat hakeneet vaimoja rajantakaisista kylistä, joten useimmissa nykyisten ilomantsilaisten suvuissa on venäläisverta, vaikka osa meistä kieltää yhteyden rajan takaisiin sukuihin.
Videossa mainittujen tietolähteiden lisäksi olen käyttänyt wikipedian sivustolta saamia lähdetietoja. Videossa olevat valokuvat olen muuttanut värikuviksi kuvankäsittelyohjelmilla.
#Porajärvi
#ilomantsi
#Kuutamalahti
#Lupasalmi
#Kuolismaa
#Hattuvaara
#Liusvaara
#Megri
#Hingervaara
#Himola
#Salakuljetus
#Irstanjoki
#Kostamus
#Valasmo
#Rautaruukki
#Klyyssinvaara
#Sianvaara
#Pusanvaara
#raja
#Rajavartiosto
#Karjalaiset
#Kuolismaa
#