Ruuvin lujuus | Screw Thread Strength

Ruuvin ja kierteen lujuus käytännössä ja laskennallisesti. Video on voimakkaasti leikattu. Lopussa käytännöllinen taulukko tonneissa. Taulukon kierreliitoksen lujuus on kriittinen raja, ja ei mene tuossa vielä rikki.

[@pajamieshp]

Hyvä video ja hyvä tyyli,,,,

[@pukinpaja1974]

Informatiivinen ja mielenkiintoinen! Ja jokainen saa olla oma persoona... kyllä olisi tylsää jos oltaisiin kaikki samanlaisia... 🎅🏻👍🏻

[@markku9253]

Hyvä video jossa erinomaisen hyvin ja havainnollisesti esitetty niitä sinänsä tuttuja mutta kuitenkin käytännössä usein aika hankalasti avautuvia fysiikan teorioita.

[@romppaukko]

Kiitokset vaan. Fysiikka on mielenkiintoista, kun sen hoksaa opettaa oikein. Siinä on opettajille haastetta, koska Suomen talous tarvitsee myös mekaniikan, sähkötekniika ja radiotekniikan osaajia. Ei vain osaajia tietotekniikkaan. Valitettavasti olen huomannut, että opettamisen taidoissa on suuria puutteita niin peruskouluissa kuin keskiasteellakiin. Ei riitä että opettaja osaa asiansa. Pitää osata myös kertoa se opetettava asia niin, että opetettava ihminen sen ymmärtää. Tässä jälkimmäisessä on hyvin usein se puutos. Muutoin loppuu mielenkiinto.

[@markoaaltonenHH]

Opintohallitukselle asiaa!!! Kuvittelen, että jos opettaja itse on helposti omaksunut asian, niin sen välittäminen eteenpäin ei onnistu niin hienosti.

[@romppaukko]

@@markoaaltonenHH Kyllä niitäkin on. Tai ainakin oli silloin kun itse teknillisen koulun kävin. Jossain määrin se korreloi myös opettamisen motivaation kanssa. Toki kokemus opettamisesta muokkaa myös metodeja kertoa asiastaan ymmärrettävästi.

[@arvopohja4606]

Palkin taipuman kaavat ovat melko yksinkertaisia. Jo yläasteen fysiikan tunnilla voisi kokeilla. On 1 m pieni palkki. Päälle 5 kg kuorma. Mitataan taipuma työntömitalla. Erikseen lasketaan taipuma kaavalla. Tuleeko sama? Oppilaat voisi kokea ahaa-elämyksiä ja innostua tekniikasta. Ei koko aikaa tylsää kaavaan sijoittamista. Joka tapauksessa työntömitan käyttö pitäisi olla kansalaistaito, jonka kaikki osaa.

[@romppaukko]

@@arvopohja4606 Geometria on muutoinkin aliarvostettua matematiikkaa. Ennen se oli erillinen oppiaine kuten kaksi muutakin matematiikan osa-aluetta; algebra ja aritmetiikka. Fysiikan ja teknisen käsityön opetuksen voisi myös ihan hyvin yhdistää. Ja kyllä geometriaa tarvitaan kuvataiteessakin. Mutta sitä ei osata ymmärtää osaksi taidetta. Tekstiilikäsityötkin tarvitsevat matematiikan osa-alueita. Kemiakin on myös matematiikkaa.

[@pawetsufi]

Hyvää sisältöä ja hyvin selitetty. Mukavaaa vaihtelua kattellä tämmösiä videoita suomeksi.

[@markoaaltonenHH]

Suomenkielisellä puolella tätä on vähemmän ja hieman arvelluttikin julkaista tällaista.

[@Tan9411]

Mielenkiintoista.

[@jarikinnunen1718]

Hyvä käsitellä tuo asia. Rakenteluissani tulee joskus näitä lujuusjuttuja pienten mittojen vuoksi.

[@jounilappalainen66]

Hyvä video! Näitä lisää vaikka en aina ihan kaikkea ymmärräkkään. 👍

[@markoaaltonenHH]

... alitajunta ymmärtää =))

[@ttalvit1e]

Näitä lisää. Selkeää ja suoraan asiaan.

[@faarti]

Lisää tälläistä. Mutta miten tuo jakoavaimen käyttö oikein menee kun mulle koulussa opetettu pitämään avain toisin päin ettei kaikki voima tule kierteen päälle vaan osa menee kitkaan leukojen ja rungon välille . Tee testi vaikka halppis avaimilla kumminpäin kestää paremmin.

[@markoaaltonenHH]

Nämä voivat olla omia kokemusperäisiä, mutta leukojen leikkausvoiman pitäisi olla näin päin pienempi. Voisihan sitä tehdä muutaman euron avaimilla testin, mutta ny pitää huilata... nämä momentit tulevat jo korvista ulos =))

[@ramilindfors3115]

Mistä sinä Marko olet nuo kaikki oppisi hakenut, Et kyllä ihan perus Rumpali ole,,, 👍😇

[@uniflo2609]

Työurani alkutaipaleella 80-luvun alussa oli suomessa laiva/teollisuus puolella vielä ihan yleisesti käytössä 4.8 ja 6.8 lujuusluokan pultit. Ilmeisesti kustannus syistä niitä tietysti käytettiin. Huolto hommissa tuo säästö sitten taas teetti ylimääräistä työtä. Kun momenttiavaimia harvemmin käytettiin kiristämisessä, löytyi sitten huoltaessa venyneitä ja katkenneita pultteja jatkuvasti. Ja tulihan niitä tietysti itsekin kiristäessä jokunen katkottua. Voisit työkaluholistina tehdä videon, noista koboltti- tai yleensäkin poranterien eri materiaaleista ja käyttökohteista.

[@markoaaltonenHH]

Jep... varsinkin pienet ruuvit (yleisimmät) menee äkkiä ylimomenttiin pehmeillä materiaaleilla.

[@arvopohja4606]

Vielä nykyään paineastioissa ja putkiston laippaliitoksissa pitäisi käyttää heikompia pultteja, kuin 8.8. On ihan standardeissa määrätty. Tarve tulee suuremmasta murtovenymästä. Ei pamahda poikki niin nopeasti yllättäen. Ongelma onkin, että mistä niitä saa? Helposti liike myy eioota, jos kysyy: "Pitäisi saada 20 kpl 5.6 pultteja M16*80 materiaalitodistuksen 3.1 kera."

[@markoaaltonenHH]

@@arvopohja4606 Näistä standardeista olenkin jo pudonnut. Hyvää tietää tuo painelaipan pultti. Materiaalitodistusta tuskin saa kuin suuret valmistajat.

[@markuzh]

Hyviä videoita ja nimenomaan persoonalliseen tyyliin, näitä ei muut Suomessa tee

[@marttikoivumaki5049]

Nyt ymmärsi kukansorvaajakin voiman tarkoituksen. Viehätysvoima???

[@markoaaltonenHH]

Naisilla on taito muuttaa viehätysvoima taivutusmomentiksi.

[@koneseta6355]

Mites ruuvimeisselikärkiset ruuvit vaikka ph1...ph3 tai versus pz1...pz3 millaisia momentteihin niissä ruuvit tulevat ?

[@markoaaltonenHH]

Tuo olisi tutkittavissa, mutta valitettavasti mulla ei taida potku riittää.

[@koneseta6355]

@@markoaaltonenHH Joku muu kerta sitten, kaikkee mielenkiintoista täytys piästä tutkimaan kumpahan ois sitä ommoo aikaa

[@hoakuroija1089]

Löysä pulttiliitos taivutuksessa näyttää kyllä kestävän ennen murtumaa, mutta on jo myötänyt ennen välyksettömän liitoksen leikkauslujuutta. Väsyttävään kuormitukseen suosittelen mitoittamista niin, että pulttien kiristyksellä aiheutettu kitkavoima riittää pitämään liitoksen paikallaan, tällöin on toivoa liitoksen pitkäikäisyydestä.

[@markoaaltonenHH]

"Kitkasulkeiset" =))

[@massikkaman1996]

Hyvä video👍 mikä kone sulla oli traktorin perässä

[@markoaaltonenHH]

Pieni takalana. Lana on esiintynyt murskeen levitysvideolla.

[@juusolaukkanen710]

Selvää amismaikka ainesta. Hyvä pätkä taas ja sitä katsellessa huomaa paljonko ihminen voi 20 vuodessa asioita unohtaa. Ehkä se on luonnon tapa suojella kuulijaa.

[@eeromaki-tulokas9431]

Ja jälleen erinomainen video, kiitoksia. Jos palkkivideoo teet niin löytyykö sopivaa mittalaitetta että saat sen taipuman esille eri kuormilla?

[@markoaaltonenHH]

Laserilla saa keskeltä... siis ihan etäisyyslaser telineessä. Pitänee odotella, että tulee luontaista palkkitarvetta.

[@VammasKersantti]

Hienoa! ja ennen kaikkea Faktaa.Kyllä näki että olit nähnyt vaivaa kuinka esität asian ja pysyt asiassa,sekään ei ole heleppoa ja siihen leikkaaminen.Niissä muttereissa kovuudet 8,10 ja 12,siihen oli joku hyvä perustelu miksi se on niin tarkoitettu että niitten kuuluu hajota ensin...?? Kiitos teille ja kiva kuulla että lissee on tullunna tilloojia

[@markoaaltonenHH]

Näissä fakta-asioissa pitää olla tarkkanna ja tarkastaa kolme kertaa totuuden ennen kuin julkaisee. Tuossa taulukossa kierteen lujuus ei tarkoita rikkoontumista vaan kriittistä rajaa. Muttereiden kestävyys on hyvin lähellä ruuvin vetolujuutta.

[@VammasKersantti]

@@markoaaltonenHH Olikohan näin että kuivana kierre(kerroin 0,14) kestäisi enemmän kuin voideltuna?

[@markoaaltonenHH]

@@VammasKersantti Kitka ei vaikuta lujuuteen. Kitka vaikutta vain kiristysmomentin aiheuttamaan vetovoimaan ruuvissa. Tuo 0,14 on kuivakitka teräkselle. Voideltuna kitka voi olla puolet pienempi. Ruuviin tulee vetoa enemmän voideltuna, jos kierteissä öljyä.

[@j-pstrang]

Yllättävästi kestää myös tavan 8.8 👍 Jossakin olen törmännyt myös 4.6 lujuisiin. Monesti kierretangoissa.

[@pajakuokkalaracingteam2587]

ja halpoissa pyöränpulteissa on myös ollut alle 8.8. useita oli mennyt poikki. joku oli sitte lähettänyt tutkimuksiin ni oli ollut jotain ripulirautaa.

[@markku9253]

@@pajakuokkalaracingteam2587 Eräällä hiljattain näkemälläni youtubevideolla käsiteltiin Kiinan yleisestä läpeensä korruptoitunutta rakennustapaa ja rakennusmateriaaleja koskevaa laajaa huijausta. Kyseisen videon perusteella katsojille jäi väistämättä semmoinen käsitys että sielläpäin lähes kaikki on feikkiä jopa rakennusten kantavat betonirakenteet on vahvistettu semmoisella halvalla lakua muistuttavalla käsiin murenevalla epämääräisellä savisella ripuliraudalla. Sama käsiin mureneva savinen feikkimateriaali koski jopa kerrostalon betoniakin. Näytti aika hurjalta kun kerrostalon kantavaa betoniseinää vuoltiin ja muovailtiin ihan tavallisella metallisella lusikalla. Eipä siis olekkaan mikään ihme jos isot rakennukset sen enempää kuin suunnattomat padotakaan tahdo sielläpäin kestää ehjänä kovin pitkään.

[@markoaaltonenHH]

Sellaiset kierretangot ei sovikkaan kuin kannattelemaan kevyitä ilmastointiputkia.

[@hoakuroija1089]

Kierretankojen lisäksi myös toisinaan pallokantaisissa pulteissa. Siis sellaisissa joiden kannan alla oleva neliö uppoaa puuhun tms. 6mm ja 8mm vääntää siinä lujuudessa ihan huomaamatta poikki.

[@j-pstrang]

@@hoakuroija1089 juu lukkokannat on kans monesti 4.6

[@olli-pekkapollanen9495]

On muuten jäätävä ero lingon akselin murtotapissakin, jos erehtyy laittamaan kokokierteisen pultin, niin se ei kyllä kestä mitään! Talvella ajoin traktoria, jossa oli 12mm:n kokokierre pultti murtosokkana. Ei kestäny edes normaali oloissa lingota. Vaihdoin osakierteisen ja se on kai vieläkin paikallaan 😄

[@markoaaltonenHH]

Sama kuin laittaisi 10 mm pultin. Jos kierteessä terävä pohja, niin auttaa leikkautumista. Näissä pulteissa joutuukin pituuksia sovittamaan kierrepakalla.

[@markokiskonen3533]

Hyvä video ja selkeä esitys. Kannattajapalkki aihe olisi hyvä. Asiaa hipoen itse mietin traktorin peräkärryn aisan kestävyyttä jos teen sen 139.7x5.0 Pyöreästä putkesta (S355J2H) kun sellainen sattui olemaan saatavilla. Mututuntumalla päättelin kestävän riittävästä jos sen kiinnityksen saa rungon etureunaan niin että se on riittävän suurelta alalta.

[@markoaaltonenHH]

Tuo putki joutuu kriittiselle rajalle 1 m aisalla jo 2500 kg aisakuormalla, 1,5 m aisalla 1700 kg. Putki kannattajana on huonoimpia kannatinratkaisuaja. I-palkki on paras pystysuunnassa, mutta kiertyy helpommin.

[@markokiskonen3533]

@@markoaaltonenHH kiitos vastauksesta. Tuo riittää mainiosti kun aisapainoa tulee joka tapauksessa alle tonni. Itse asiassa olen tekemässä siirrettävää saunaa 😅

[@markoaaltonenHH]

@@markokiskonen3533 Hieno projekti. Vetoaisan putkesta saa samalla hyvän korvausilmaputken =))

[@markokiskonen3533]

@@markoaaltonenHH Heh.. Teen sen toisella tavalla. Aisaputki menee nyt kärryn akselipalkkiin asti. Se antaa rungolle hyvin vääntöjäykkyyttä. Pyörät ja navat ovat Nordsten-kylvökoneesta. Saunan malli on pohjapiirrokseltaan tynnyrisaunan tyyppinen mutta muoto muuten kuin pitkäksi venytetty vinokylkinen maitolaituri. Pitkään haaveiltu projekti ja innostuksen liekki on kova, saa nähdä riittääkö kipinää loppuun saakka. Toivottavasti koska keskeneräisiä projekteja on vähän liikaa.

[@eurobeatmachinist732]

Vähän menee viisasteluksi mutta kun jakoavain osoitti viistoon vähän ylöspäin eikä ollut vaakatasossa ja voima oli suoraan alaspäin, niin momentin laskeminen ei käy ihan niin yksinkertaisesti. En tiedä tiesitkö tämän, mutta aiheesta saisi hyvän videon.

[@markoaaltonenHH]

Ei ollut viisastelua. Otin huomioon kulman. Momenttivarsi lasketaan vaakasuorasta = vino pituus x cos kulma.

[@maxpain4393]

👍

[@juhaniruotsalainen8524]

Tuossa vääntökokeessa jakoavain toimii paremmin jos se on toisinpäin.

[@markoaaltonenHH]

Tästä on tullut "samansuuntainen" kommentti, että amiksessa opetettiin toisin päin. Oma teoriani perustuu kokemukseen ja fysiikkaan. Olin pitkään puoliksi putkimies ja ryytyneiden putkiliitosten nipat sain auki paremmin näin päin. (nipoissa ei aina kunnon kulmia). Esittämäni suunta aiheuttaa leuan tyveen pienemmän taivutusmomentin. Lisäys: Jos jakoavain on kulunut ja leuossa on selvää haritusta (koskee myös kiintoavaimia), toinen kiertosuunta voi olla parempi, koska kosketuskulma joutuu tavallaan kiipeämään ylämäkeen ja ote kiristyy. Onko parempi... riippuu joustosta.

[@KoiranenAerospace]

Periaatteessahan leikkausta vastaanottavaa pulttia ei pidä kiristää noin kireälle, karkeasti ohjeelliset momenttiarvot leikkausrasitukselle joutuville pulteille ovat noin puolet normaalista momentista, leikkausrasitukselle joutuvaa ei saisi kiristää yli 60 % siitä momentista, johon pultti normaalisti kiristetään ja parempi on jos kiinnitin jää liian löysälle kuin liian tiukalle; tarvittaessa metallilukitusmutteri tai nyloc huolehtimaan siitä, että liitos ei aukea.

[@markoaaltonenHH]

Tässä hyvää täydentävää tietoa. Leikkauskokeessa tuli valittua joku arvo, ja valitsin sen mikä kentällä on yleistä.

[@KoiranenAerospace]

@@markoaaltonenHH yleensä kentällä on aina ylimomentti 😂

[@markoaaltonenHH]

@@KoiranenAerospace Juu... ale 16 mm kokoluokassa yli ja sen jälkeen ali =))) Tehokkaat akkumutterivääntimet lisäävät ylikiristystä.

[@solopomodoro5853]

Ei ole tarkoitus näsäviisastella, mutta eikö videolla käyttämäsi "ruuvit" kuitenkin olleet pultteja.

[@markoaaltonenHH]

Eip ole nässää, mutta ruuvi on virallinen nimitys pultille. Virallisessa teknisessä kielessä ruuvi =))

[@ohiampuja9246]

Kysyin kerran viisaammaltani,et miten voi 3 tn sähkönosturi roikkua M10 pultin varassa , lujuusluokka lienee ollu 14.9, vastaus oli et kyllä voi, en nyt enää muista miten se oli holkitettu.

[@rajurosvopikefly4284]

Nämäkin videot on ihan hauskoja katsella kunhan et rupee lopussa pitämään pistokokeita :)) .. ja toki rummut on kaikkien urahaave mut harvalla on luonnetta julkaista mitään.. ..ja jos joku ei kestä huumoria nii se on sitte voi voi.. :) Arvostan! -Rami

[@kukkaro7749]

Oikein mielenkiintoista vaikken mitään ymmärräkään 😄

[@markoaaltonenHH]

Alitajunta ymmärsi, jos kiinnosti =)

[@timohietanen8201]

Kunnioitan ja nostaen hattua..Marko osaa ja minä opin

[@markoaaltonenHH]

Kiitän... toisaalta on noloa olla kuin mikäkin ope =)