Satelliittien törmäys oli todella lähellä - kolarit kiertoradalla ovat suuri uhka

Рет қаралды 9,083

Күн бұрын

Viime viikolla, 28. helmikuuta 2024, kaksi satelliittia oli vähällä törmätä toisiinsa. Venäläinen ja yhdysvaltalainen satelliitti ohittivat lopulta toisensa, mutta alle 20 metrin etäisyydeltä.
Mitä tapahtui ja mitä olisi tapahtunut, jos satelliitit olisivat törmänneet? Miksi tällaiset tapaukset ovat suuri uhka avaruuden käyttämiselle? Jari Mäkinen selittää.

Пікірлер: 54

@tuuchen2990 7 ай бұрын

Kiitos Jari, todella hyvää ja mielenkiintoista sisältöä! 😊

@SalmonSnake80 7 ай бұрын

kiitos Jari todella paljon. Vaikka seuraan näitä asioita aktiivisesti, niin silti näissä sinun videoissa tulee aina paljon uusia mielenkiintoisia juttuja ja pointteja.

@tiedetuubi_jari_makinen 7 ай бұрын

Kiitos! Tämä on juuri aikomukseni: kertoa perusasiat ja hieman enemmänkin. Se, kuinka syvälle menee, on aina mielessä, sillä nytkin tästä videosta tuli 15 minuuttia ja paljon jännää jäi kertomatta. No, toisessa videossa sitten joku toinen kerta...

@reinoahtiainen9901 6 ай бұрын

Läheltä liippas. Kiitos perusteellisestä videosta.

6 ай бұрын

Nyt on kyllä kovat katsojaluvut. 👍👍👍.....

@imas84 6 ай бұрын

Ekaksi ihminen tekee sitten vasta miettii. Sama muissakin romuissa kuin esimerkiksi muovissa. Upea video ja hyvin kerrottu! Menee tilaukseen👍

@vovkvolkin 7 ай бұрын

Kiitos, oli hyvä video. Hyvä kuulla että satelliitteja kehitellään väistämään toisiaan ja niissä on myös systeemi jolla ne tulisi hallitummin alas kun satelliitin elin kaari loppuu.

@suoratesto1789 6 ай бұрын

Todellakin tossa havainneanimaatiossa jokainen piste mikä kuvaa satelliittia täytyisi olla 200 km kokoinen. Tässä taannoin julkaistiin havainnekuva missä todettiin että maapallo ei ole sileän pyöreä kun ottaa korkeuserot huomioon ja vesi poistetaan. Tuloksena epämääräinen möykky mutta mittasuhteet oli laitettu 1000 kertaiseksi.

6 ай бұрын

🐾🐾🐻🇫🇮 Moi. Jostain syystä en ole saanut ilmoitusta uusista videoista. Tilaus on kyllä ollut päällä. Päivitin nyt tilauksen.

@sepposyXIV 7 ай бұрын

Hyvää settiä nämä, kiitos! Meikä tykkää ajatella ja selittää avaruusnopeudet km/s koska ne mukavan pieniä numeroita 8 km/s vs. x0000 km/h.

@tiedetuubi_jari_makinen 7 ай бұрын

Pää menee pyörälle pienemmistäkin numeroista 🙂

@MrJusape 7 ай бұрын

Oliko se venakkosatelliitti nyt siten Cosmos 221 , vaiko videon tekstien mukainen Cosmos 2221 ????

@tiedetuubi_jari_makinen 7 ай бұрын

Cosmos 2221. Toivottavasti en sanonut tai kirjoittanut videoon väärin. Tämä: nssdc.gsfc.nasa.gov/nmc/spacecraft/display.action?id=1992-080A

@nissanman7402 6 ай бұрын

@@tiedetuubi_jari_makinen Lausuit 221.

@MauriVuorikoski 6 ай бұрын

Loistavaa videota avaruusjutuista Jari , lisää samanlaista

@montystar 6 ай бұрын

Erittäin mielenkiintoista. Nyt rupesi kiinnostamaan kaikki kehitteillä olevat avaruusromun keräys menetelmät.

@MrJusape 7 ай бұрын

Nokkakolarissahan törmätään periaatteessa päin seinää, ja kappaleen nopeus on mitä on, siihen ei vaikuta toisen kappaleen, sen törmättävän "seinän" nopeus. Tosin, vastasuuntiin kulkevien kappaleiden keskinäinen suhteellinen nopeusero toisiinsa on sitten näiden kappaleiden nopeus summattuna. Käsittääkseni ..... Ja esim autojen nokkakolarissa, otetaan vaikka 2tn painava henkilauto ja 76tn painoinen raskas ajoneuvoyhdistelmä. Törmäyshetkellä kummallakin on oma esim 80kmh nopeutensa, ja kumpikin törmää ikäänkuin seinää päin, mutta raskas yhdistelmä, hidastuvuusmassoineen pukkaa kevyemmän takaisin tulosuuntaansa, tai jonnekkin muualle .... Eli tarkoitan, että jos kappaleen nopeus on sen 27000kmh, niin ei se nopeus tuplaannu, jos vastaan tulee samaa nopeutta kulkeva esine. Molemmat yksinkertaisesti "törmäävät kallioseinämään" - raskaamman kappaleen liike-energia tosin sitten törmäyksen jälkeen muuttaa kevyemmän kappaleen kulkusuunnan, mihin sattuukin .......

@tiedetuubi_jari_makinen 7 ай бұрын

Kyllä vaan vaikuttaa. Kuvittele, jos toinen satelliitti, mihin törmätään (ei seinä) liikkuu juuri toiseen suuntaan, eli samaan suuntaan kuin törmäävä satelliitti, mutta hieman hitaammin. Törmäys on silloin paljon miedompi. Sama kuin ajaisi edellä ajavan auton perään vs. se, että toinen auto tulee samalla vauhdilla päin. Hiukkaskiihdyttimissä törmäysten energia tulee myös siitä, että kaksi hiukkasta mässäytetään päin toisiaan, jolloin vapautuva energia on kaksinkertainen. Ja tosiaan, olennaista on nopeuden lisäksi törmääjien massa: kappaleen liike-energia on 0,5 x mv2 (puoli kertaa massa kertaa nopeus toiseen potenssiin). Törmäyksen kokonaisenergiaa laskiessa pitää ottaa huomioon se, että nopeus v on tässä nopeusvektorin törmäyksen suuntaan oleva osa ja vastakkaisiin suuntiin tapahtuvassa törmäyksessä se on negatiivinen.

@tomppa4540 7 ай бұрын

Onko tehty laskelmia eri kiertoratoja kiertävien/ei hallittavien tunnettujen satelitien suhteen koska isompi törmäys on todennäköinen? Ja kiitokset hyvistä ja selkeistä videoista!

@tiedetuubi_jari_makinen 7 ай бұрын

On paljonkin, etenkin nyt kun rakennetaan tuhansista satelliiteista koostuvia konstellaatioita. Esim. tämä tutkimus (www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0094576518304375) laskee, että Starlink-satelliiteilla törmäyksen todennäköisyys viiden vuoden aikana on 45,8%.

@einolehto-eg1gc 10 күн бұрын

Se on hyvä että pannaan hanat kiini.joku haluis leipää maapallolla ja vettä syätävää.

@vesa-heikkikinanen3002 7 ай бұрын

Mitä pitäis tehhä jos tuommoinen romu tippuis vaikka parkkipaikalla auton katolle?

@tiedetuubi_jari_makinen 7 ай бұрын

Todennäköisyys on hyvin erittäin todella pieni. Ei paniikkia tästä.

@teeram100 7 ай бұрын

soitat ekaan vakuutusyhtiöön sillä ne eivät maksa jos se on meteoriitti

@mhyotyni 6 ай бұрын

@@teeram100 Veikkaan ettei vakuutusta makseta satellitistakaan vaikka tietäisit törmäilijän omistajan, niissä tuskin on liikennevakuutusta. Toisaalta, sopivasta kaskosta voisi saada niin parkkipaikalla törmäilleen tuntemattoman satelliitin kuin lentävien kivienkin aiheuttamat kolhut. Venäjän satelliittien törmäilyllään aiheuttamat vauriot voi puolestaan korvata suoraan ilkivaltavakuutuksesta 😁

@mikkomarttinen6906 6 ай бұрын

Yllättävää, että edes tiedeyhteisö ei kykene keskiverto ihmisiä vastuullisempaan toimintaan.

@tiedetuubi_jari_makinen 6 ай бұрын

Jos tiedeyhteisöltä kysyttäisiin, niin tilanne olisi toinen. Suurin osa satelliiteista ei ole tieteellisiä.

6 ай бұрын

Nyt on muuten yleistynyt epäilys, ettei muun muassa kuussa ole käytykkään jne, jne... Kaiken lisäksi monien mielestä maapallo on pannukakku jne, jne...Muistan hyvin ne mustavalko tv-lähetykset kun kuussa käytiin...Pertti Jotuni juonsi ohjelmia...

@Tarx66 6 ай бұрын

Eiköhän nuo jutut jo unohdettu kun kukaan ei siitä innostunut.

@EmDzei 7 ай бұрын

Havainnekuvat kiertävistä satelliiteista ällistyttävät määrällään. Toinen ällistys tulee niiden nopeudesta. Onhan se sääli mikäli ajaudutaan Kessler-syndroomaan ja möhlitään oikein kunnolla Maan kiertoratatila. Mutta kerrataan tämän esimerkkitapauksen tilannetta: kahdella satelliitilla yhteismassa 2 500 kg ja törmätessään nokkakolarin nopeus on 50 000 km/h. Miten siis lasketaan lopullinen massa kun nuo törmäävät 50 000 km/h nopeudella? Kuinka painava "elefantti auton takapenkillä" tuleekaan tuosta 2 500 kg:sta? Niin, taas vastauksen tietäessäni ällistyisin. :-D

@suoratesto1789 6 ай бұрын

Havainnekuvissa jokaisen pisteen joka kuvaa satelliittia täytyisi olla noin 200 km iso. Näin saadaan todellisuus näyttämään suuremmalta kuin se todellisuudessa on. Ottaen huomioon että sateliitiit ovat joitakin metrejä niin sillä mittakaavalla ei pystyttäisi tuollaista videota edes tekemään.

@SalmonSnake80 7 ай бұрын

Ja vaikka sanonkin seuraavani asioita aktiivisesti, niin pyydän suosituksia alan kirjoista/äänikirjoista. Olen ottanut haltuun Neil deGrasse Tysonit, Kari Enqvistit, Markus Hotakaiset ja Esko Valtaojat. Mihin suuntaan tästä kannattaisi jatkaa?

@tiedetuubi_jari_makinen 7 ай бұрын

Niitä on niin paljon! Ota listalle ainakin aluksi kaikki muut Ursan kirjat (mm. uusi Linnunradan käsikirja olioista). Suuri suositus myös viime vuoden lopussa ilmestyneelle Emilia Kilpuan ja Hannu Koskisen Aurinkokirjalle (www.gaudeamus.fi/teos/aurinko-tuttu-ja-tuntematon-tahtemme/)

@pekkapuupaa7043 7 ай бұрын

Minulla on ratkaisu tähänkin ongelmaan. Ammutaan harppuuna kiinni pimenneeseen sateliittiin ja kiskaistaan, niin kyllä se sieltä alas tulee. Enää puuttuu kuin tekninen toteutus, mutta se ei ole minun heiniä, kun enhän olekaan mikään insinööri.

@tiedetuubi_jari_makinen 7 ай бұрын

Ideoita on paljon jo kehitteillä, mutta en viitsinyt mennä syvälleisemmin niihin tässä videossa. Siitä olisi tullut vielä tätäkin pitempi. Harppuuna on yksi esillä ollut idea, mutta se ei ole kovin hyvä, koska sekin on ns. kineettinen törmäys, joka saattaa rikkoa satelliittia ja vapauttaa lisää romua. Parempi olisi esim. heittää verkko, mihin satelliitti tarttuu kiinni. Tai lassota aurinkopaneeli :-) Ongelmana yleensä on se, että avaruusromu pyörii, ja siitä on vaikea saada kiinni (mikä näkyy myös videossa olevassa videossa, kun otetaan kiinni ERS-1 -satelliittia - avaruushinaajan täytyy pystyä pyörimään samaan tapaan kuin kohde).

@Tarx66 6 ай бұрын

Lupasit alussa että kerrot tällä videolla pikkuisen laajemminkin avaruusromu asiasta. Ihan kaikista avaruusromu asioista et kuitenkaan kertonut. Ehkä olet jossain aikaisemmassa videossa kertonut siitä mitä ympäristövaikutuksia on sillä kun 2 tonnia avaruusromua palaa Telluksen kaasukehässä. Montako kiloa saastetta tulee kun 2000 kg erilaisia metalleja ja ehkä vähän muoviakin palaa kaasukehässä? Ja vähän muutakin tästä aiheesta voisi kertoa.

@tiedetuubi_jari_makinen 6 ай бұрын

Lupasin kertoa vähän laajemmin, joten en kertonut kaikkea 🙂 Se, kuinka laajalti asiasta kertoo, on aina pieni ongelma... Mutta noin sata tonnia kamaa avaruudesta (meteorit, pöly, satelliitit, avaruusromu) putoaa yhdessä vuorokaudessa Maahan. Suhteessa koko maapallon kokoon ja massaan, sillä ei ole juurikaan vaikutusta. Paljon enemmän kamaa poltetaan tai palaa maailmassa joka päivä. Satelliiteissa ei yleensä ole mitään myrkyllistä tai vaarallista, paitsi jotkut polttoaineet (esim. hydratsiini), mutta nekin palavat siinä ilmakehään palaamisen tulipätsissä, joten niistäkään ei ole haittaa. Parempi tietysti olisi, jos satelliiteistakin pääsisi eroon ilman että ne tuhoutuvat tällä tavalla.

@iam5085 7 ай бұрын

Lopputulos lienee varma, sen tarkemmin erittelemättä.

@tapiokemppainen7784 7 ай бұрын

Miksi satelliittejä ei laiteta liikkumaan samaan suuntaan esim.myötäpäivään?Nokkakolareita ei tapahtuisi..Terv.astrologi😂 tai sitten ei..

@tiedetuubi_jari_makinen 7 ай бұрын

Suurin osa satelliiteista lähetetään jotakuinkin samaan suuntaan: kohti itää, koska maapallon pyöriminen auttaa silloin laukaisemisessa. Nämä napojen kautta kulkevat polaarisatelliitit ovat sitten toinen asia, koska maapallo pyörii koko ajan tässä alla, ja vaikka laukaiset satelliitin pohjoiseen, niin toisella puolella palloa se kulkee etelään. Ne menevät joka tapauksessa vähän sikin sokin. Satelliiteissa pitäisi olla ohjauslaitteet, joilla voidaan tehdä väistöliikkeita, ja kuolleet satelliitit pitäisi korjata pois. Yksinkertaista, mutta vaikeaa 🙂

@tapiokemppainen7784 7 ай бұрын

@@tiedetuubi_jari_makinen Mielenkiintoista👍

@markusanttila8959 6 ай бұрын

Ei helkkari

@micetsu1 7 ай бұрын

Kaiken se ihminen paskottaa, avaruudenkin. Ja sitten pitäisi vielä löytää uusi paratiisi-planeetta paskotettavaksi. Ihminen ei ole ansainnut sitä löydettävän. Ihminen kuitenkin tarvitsee maapalloa elääkseen, mutta maapallo ei tarvitse ihmistä. No, ei voi yleistää. Monet alkuperäiskansat osaa elää luonnon kans rinta rinnan.

@tiedetuubi_jari_makinen 7 ай бұрын

Jos avaruusromua on paljon, se voi näyttää kauniilta avaruudesta katsottuna - vähän kuin Saturnuksen renkaatkin koostuvat suuresta määrästä "avaruusromua". Avaruuden käytön kannalta tosin on hankalaa, ja meidän kyllä pitäisi siivota jälkemme...

@einolehto-eg1gc 10 күн бұрын

Eiko ole hyvä että maa hukku omaan paskaan