Vertailu: sama lähtötilanne, mutta eri hoitotoimet 18 vuoden ajan?

Tilallamme on kuvio, josta osa päätyi naapurille 18 vuotta sitten. Molempia kuvioita on hoidettu eri tavalla ja tällä videolle käyn läpi minkälaisia eroja on nähtävissä näiden vuosien jälkeen.

[@JaakkoTeppo12]

Tuon selkeämmin ei voi taimikonhoidon hyötyä ja merkitystä enään havainnollistaa. Hyvä video taas!

[@Metsanomistaja]

Kiitos kovasti palautteesta ja kommentista! 👍 Tämä video on tavoittanut runsaasti katseluita nopeasti ja se oli varmaan sopivan konkreettinen.

[@PirkkaIsomäki]

Kiitos videosta! Itsellä vain muutama hehtaari Pirkanmaalla, asun Keski-Suomessa, mutta kesät tämän metsän äärellä. Näissä videoissasi on hyvää tietoutta myös osa-aikaiselle metsänomistajalle, kiinnostaa kovin vaikka tuottotavoitteeni ei ole rahallisesti korkealla. Pyrin hoitamaan metsääni, sillä metsät on meidän henkireikä.

[@Metsanomistaja]

Kiitos Pirkka mukavasta kommentista! 👍 Meitä metsänomistajia on varsin laaja joukko, joten on ollut kiva huomata, että näistä on ollut iloa monille muillekin. Näistä jää myös kiva tallenne tuleville vuosille, niin pääsen sitten katsomaan miten maisema on muuttunut eri kuvioilla ja alueilla.

[@kiipia3669]

Sekametsä on nyt ja tulevaisuudessa paras ratkaisu . Myös leppä ja raita jopa pihlaja ovat hyviä hyönteisten ruokapuita. Pienet kanalinnut esim pyy tarvitsevat leppää ja koivuja talven ruokalistalle.

[@Metsanomistaja]

Kiitos kommentista! Ehdottomasti sekametsä aina, kun se on järkevää kasvupaikan osalta. Täällä tuntuu olevan pyitä ihan mukavasti, kun niitä näkee sen verran usein.

[@penttinieminen7516]

Kun metsässä näkee kanalintuja niin silloin metsä on kaikilta osin kunnossa . Metsähän on muutakin kuin tulevia arvopuukuutioita. @@Metsanomistaja

[@tescobakery1927]

Jos perisin hoitamattoman koivikon niin raivaisin risukot ja surkeimmat puut lahopuiksi ja alkaisin kasvattamaan pakurikääpää. En kyllä itse jaksaisi lähteä kunnostamaan laiminlyötyä metsää niin keskittyisin muihin ekosysteemipalveluhiin.

[@Metsanomistaja]

Terve! Ehdottomasti omien tavoitteiden mukaisesti toimien! On kyllä kehkeytymässä monia kiinnostavia mahdollisuuksia metsien ympärillä perinteisen metsätalouden rinnalle. Vain aika näyttää mitkä niistä lähtevät pärjäämään. Pakurikäävän osalta odotukset ovat kovat, mutta toistaiseksi vielä ei ole kaupallisessa mittakaavassa päästy keräämään satoa. Toivottavasti lähivuosina, ja ehkä myös pakurikäävän altistamia koivun runkoja keksitään hyödyntää jollain tavalla tehokkaasti. 👍

[@tescobakery1927]

@@Metsanomistaja Joo on totta että pakurikäävällä ei ole kaupallisessa mittakaavassa tuottoisa, ajattelin muuten vain kasvattaa itseäni, perhettä ja ystäviä varten pakurikääpää jossain vaiheessa jos saan tai ostan koivumetsää

[@timo7093]

Raivaussahalla tili tehdään. Hoitamattomassa ihan oleellista on se, onko hyvälatvaisia rauduskoivuja riittävästi. Hieskoivun kasvattamisessa ei ole taloudellista järkeä. Kuusella tuollakin paikalla parhaan tuoton saa. Toki kohtuudella seassa muutakin, mutta kuusi on oltava enemmistönä.

[@Metsanomistaja]

Kiitos Timo kommentista! Raivaussahailun merkitystä ei voi tosiaan liikaa korostaa, varsinkin vähänkin viljavammilla paikoilla taimikon ensi vaiheissa. Sopivalla lehtipuusekoituksella toivottavasti hyönteistuhotkin pysyvät jatkossakin maltillisina. Todennäköisesti huonoimman tuoton saa, jos tekee uudistamistoimet, mutta jättää sen jälkeen kokonaan hoitamatta.

[@henripesonen6939]

Kuule hieskoivulla tehtiin kovaa tiliä viimetalven klapikaupassa

[@timo7093]

Ihan samalla tavalla rauduksestakin klapia syntyy, mutta syntyy myös tukkiakin.

[@otom20]

Jos tuolla heiluisi raivaussahan kanssa niin kannattaako jätteet vain jättää vai pitäisikö siivota pois ?

[@Metsanomistaja]

Terve! Tuolla alueella, jossa mitään ei ole tehty, niin pienempi risukko kyllä maatuisi muutamassa vuodessa pois, jos kuvion kävisi läpi raivaussahalla läpi. Energipuunhinta on noussut viime vuosina, joten ensiharvennus energiapuunkorjuuna voisi olla mahdollinen vaihtoehto. Vaihtoehtoisesti vähän voimakkaampi raivaus pystyynjäävien puiden hyväksi ja muutaman vuoden odottelun jälkeen sitten ensiharvennus. Molemmissa tapauksissa raivattuja risuja ei tarvitse kerätä maastosta, mutta voimakkaamman raivauksen jäljiltä voi olla jotain pieniläpimittaista polttopuuta kerättäväksi, jos kohde olisi sopivasti tien vieressä ja niin haluaa tehdä.

Tuollaista luontaista koivupöheikköä minäkin tavoittelin, mutta muutaman vaiheen ja muuttujan jälkeen homma palautui kuusenkasvatusketjuun. Se on suht idioottivarma ja selkeä tapa uudistaa vielä, kun ilmastonmuutos ja ötökkäinvaasiot eivät ole valloillaan.

[@Metsanomistaja]

Kiinnostavaa kuulla! Paljon juuri riippuu omista tavoitteista miten kannattaa toimia ja monilla niitä ei välttämättä ole, tai ainakaan mietittynä. Miten tuo tavoitetilan muutos sinulla kehkeytyi? Tuollaiset hieman viljavammat paikat ovat onneksi armeliaita siitä, että jotain aina kasvaa, jos maanpinta vain on rikki. Ja sitten kun siellä on havupuun tai koivun taimia, niin niistä huolehtiminen on kyllä järkevää.

@@Metsanomistaja Niin tosiaan tarkoitin, että uudistamisketju kuuselle on satavarma menetelmä saada uusi metsä ainakin toistaiseksi. Sitä koivu-uudistamisketjua selostan siellä yhdellä videolla, mutta kuinka siitä sitten lipsuin lopulta, niin syynä oli se, että aukko oli hyvin märkä ja koin, että vesitaloutta pitäisi korjata. Näin ollen kaivuri paikalle tekemään navero-ojia ja jos kaivuri kerran tulee paikalle, niin sama kait se on sitten mätästääkin ja istuttaa kuusta. Koivua en istuta, kun hirvet syö. Toisaalta, en ehtinyt rakentamaan muokkainta mönkkäriin, joten sekin eräänä syynä. Idea oli kyllä :) Taimitarhan kuusentaimissa pitäisi olla puunjalostushyötyäkin mukana. Siinä mielessä jotakin muuta kuin kuusta olisin halunnut, kun jos ilmastonmuutos etenee nopeasti (kuivuus lisääntyy) tai jos tulee vaikka samanlaista ötökkäinvaasiota mitä on ollut Keski-Euroopassa, niin kuusi siinä kärsii ekana. Toisaalta olisin halunnut koivikon, jossa tehdä hankintahakkuuta :)

[@Metsanomistaja]

Eli monien sattumien kautta, kuten kuvasit! 😀 Täytyypä ottaa vielä tuo video katseluun. 👍 Itse ajattelin tehdä pienialaisen kokeilun rauduskoivulla ensi keväänä yhteen rehevään rinteeseen. Nykyinen kuusikko on sen verran lahoa, että puulajin vaihto on paikallaan, mutta saa nähdä verottaako hirvet jokaisen taimen… Tuo koivikon hankintahakkuukohde on kyllä hyvä motivaattori! Toivottavasti pääset kuitenkin jatkamaan muilla kuvioilla sitä hommaa. 👌

@@Metsanomistaja Jep. Tulee sinne kuusten sekaan koivua luontaisesti pyytämättä onneksi 🙂 Täällä etelässä hirvien lisäksi peurat ja kauriit ovat aterioimassa. Pitikin vinkata, että tekisit tarkastelun juurikäävästä. Se kun on aikamoinen riesa täällä Etelä-Suomessa. Ts. tarkastele videolla joko sinun metsän kuusenkantoja tai jos lähellä on sopivasti jokin tuore aukko, niin tarkastelisit kantoja sieltä.

[@Metsanomistaja]

Voimakkaiden hirvieläinkantojen haaste on kyllä todellinen metsänomistajille! Kiitos vinkistä! Tuo juurikääpäteema onkin ollut kyllä mielessä ja katsotaan, jos löytyisi sopiva kohde läheltä. Katsotaan siis, jos saisin sellaisenkin jakson syntymään myös tässä syksyn aikana.