Hulkin Q&A 29: kaloreiden imeytymisen maksimi | ketobulkkaus | tonnikalan turvallinen määrä

[@Eluass123]

Huhhuh kylläpä meitä nyt hemmotellaan kun tulee QA:ta yhtenään.

[@patrickbateman4541]

Ei juma taas us Q and A 👌

[@tiinakulmala9278]

Iso Kiitos näistä!! 👍💪🤩

[@R00P3]

Algo kommentti. Kiitos videosta! Kaikki videot tullut katsottua, ja pakko sanoa että Hulkin (ja yhteisvideot Peterin kanssa) parasta antia suomibodi skenessä, ansaitsisi reilusti enemmän katselukertaa, niin paljon (ilmaista) tietoa saa näistä. Kysymys seuraavaan Q&A jaksoon: Jalkapriorisaation juuri päätyttyä olisi seuraavaksi käsipriorisaation vuoro, miten toteuttaisit sen, kun mahdollisuus (& hyväksi itselle todettu määrä) salikäyntiin 6 kertaa 8 päivän aikana ( 3 treeniä, lepo, 3 treeniä lepo jne) ? Olisiko mitään järkeä esim push, pull, legs, jonka jälkeen perus 4 - jakoinen bro split jossa käsille oma päivä?

[@ernoeskeli1139]

Eksentrisessä vaiheessa tosiaan aktiivisen tension lisäksi saadaan vielä titiinin kautta (valtaosin sen kautta) passiivista tensiota, joka tuottaa pitkittäistä lihaskasvua (lihassoluun lisätään sarkomeerejä) poikittaisen lihaskasvun (lisätään rinnakkain myofibrillejä) lisäksi. "Ongelma" on vaan se, että tavallisissa dynaamisissa toistoissa ponnistelun taso on huomattavasti alhaisempi eksentrisessä vaiheessa (koska titiinin tuoma lisävoima helpottaa sitä konsetriseen vaiheeseen verrattuna), ja tästä tuskin kukaan on eri mieltä. Tarkoittaa siis sitä, että valtaosa lihassoluista/motorisista yksiköistä "sammuu" tämän vaiheen ajaksi, jolloin ne eivät saa mitään ärsykettä. Ja lisäksi ne sammuvat motoriset yksiköt ovat juuri niitä korkean ärsytyskynnyksen omaavia, joissa se kaikki kasvupotentiaali käytännössä on. Ne tietysti aktivoituvat sitten taas nostovaiheessa, mikäli ponnistelun taso on lähellä maksimaalista. Siinä kohtaa kyseiset lihassolut kuitenkin tuottavat vaan aktiivista tensiota, ei lainkaan passiivista. Mutta, aktiivisen tension tuottama poikittainen lihassolun kasvu onkin se, jolla ne pitkän aikavälin tulokset syntyy, ei niinkään se pitkittäiskasvu. Toki voi tehdä maksimieffortin eksentrisiä toistoja, mutta kuten Utin vastauksestakin selvisi, onhan se käytännössä aika ongelmallista useimmissa saliliikkeissä. Lisäksi se olisi palautumisen kannalta aika katastrofaalista.

[@Jari1973]

Kiitos 💪

[@Tokk123]

Tipsit katabolian minimoimiseen kardion aikana? Teen cardiota joskus HIIT-juoksun muodossa aamuisin tyhjällä vatsalla, EAA ja krea alla. Mielipiteesi tästä kysymyksen valossa. Soitan myös rumpuja (sykkeet keskimäärin jossain 150-160 silloin) joten siten tulee cardioo myös tehtyä.

[@jannekukkonen6957]

Kiitos vastauksesta.

[@theguy57546]

Q&A: Mitä pitäisi tehdä kun penkkipunneruksessa vasemman puoleinen lapaluu ei oikein pysy takana/jännityksessä ja tämän seurauksena suoritus on epäsymmetrinen ja vasemman olkapään kiertäjäkalvosin puristuu ja tulehtuu? Olisiko vinkkejä että miten saa ne lapaluut pysymään jännityksessä kovan kuorman alla?

[@Hulkki]

Ei kuulu meikäläisen osaamisalueelle, tuollaista pitää kysellä esim. fyssarilta tai ehkä jopa ortopedilta. Oletko tosin kokeillut vain päästää (molemmat) lavat liikkumaan vapaasti jotain punnerrusta tehdessä? Sellainen umpijäykkä "lavat saatanan tiukasti yhdessä koko ajan" ei ehkä ole se luontaisin tai paras mahdollinen punnerrusasento.

[@samiturunen1671]

Ylläpito lihasmassan kohdalla on helppoa mutta vaatii vähintäin tasakalorit, jos yhtään on miinuksella ni itselläni ainakin tippuu niin voimat kun lihat aika pian. Mut riittävillä kaloreilla ja kohtuu määräiselläkin proteiinin määrällä, joku 1,5g/oma paino kilo timmissä kunnossa laskettuna. Tää on oma kokemus yli 32vuoden treeni vuosien jälkeen

[@Hulkki]

Ylläpitoon tarvittava treeniärsyke kasvaa kalorivajeessa.

[@Ellenellen89]

Mihin niitä kysymyksiä voi laittaa seuraavaa videota varten? Esim. Miksi jotkut suosii valkuaisia enemmän kuin raejuustoa? Onko siinä jokin juttu? Voiko fitnesohjelmissa jättää kokonaan treenamatta jotkut lihasryhmät esim. Rinta,hauis tms jos ne ei ole lajissa oleellisia? Mitä syöt yleensä ennne ja jlk treenin?

[@jukkaaravirta2719]

Kiitokset kaikesta tästä tiedonjakamisesta. Kiinnostaisi kuulla näkemyksesi suolan määrästä ravinnossa ja sen vaikutuksesta verenpaineeseen? Yleisesti puhutaan, että ainakin keskivertosuomalainen saa jo ravinnosta liikaa suolaa, mutta silti monesti treenijuomaan suolaa suositellaan lisättäväksi. Jääkö perusterveellä ruokavaliolla (ei esim. eineksiä ja pizzaa jatkuvasti) suolan saanti kuitenkin niin pieneksi, että sitä voi hyvin ottaa treenijuomassa, hikoillaanko treenin aikana riittävästi suolaa pois että sen tarve lisääntyy vai tehdäänkö tässä jonkunlaista tasapainottelua treenitehojen ja terveyden välillä?

[@Hulkki]

Peruspulliaisen tilanteessa (ylipainoinen, ei harrasta liikuntaa, kärsii mahdollisesti jo entuudestaan verenpaineongelmista yms) jopa aika maltillinen suolansaanti tosiaan riittää. Mutta terveen ja runsaasti treenaavan/hikoilevan + runsaasti nesteitä juovan ihmisen suolantarve on aivan eri asia, eikä siihen kannata soveltaa noita sohvaperunoille suunnattuja "yleisiä" saantisuosituksia. Tässä klassikkoartikkeli aiheesta: www.t-nation.com/diet-fat-loss/sodium-your-secret-weapon/

[@hemppa1234]

Mp pohjekävely painavien ruokakassien kanssa kaupungilla?

[@jonijuntunen4796]

Moi. Olet sanonut viikkovolyymin olevan ehkä se tärkein seurattava tekijä lihaskasvua hakiessa. Jos esimerkiksi leuanvetotreeniin tälle viikolle olisi ohjelmassa 3*10 sarjat kehonpainolla (oletetaan viimeiseen sarjaan jäävän 0-1 toistoa varaa) niin onko kasvuärsyke sama tekemällä yksi kymmenen toiston sarja kolmena eri päivänä ? Tai viitenä päivänä 1*6 ? Viikkovolyymi on sama mutta onko jotain merkitystä myös yksittäisen sarjan kuormittavuudella ?

[@Hulkki]

Ei mene se viikkovolyymi ihan noin kirjaimellisen granulaarisesti, vaan lihaskasvun kannalta riittävän tiukkojen ns. työsarjojen viikkovolyymi on nykytiedon valossa se merkittävin tekijä. Edelleen siis kannattaa tehdä sarjoja, joissa lähestytään failurea (RIR-lukema ainakin alle 5, tyypillisesti 0-3). Ja toki yksittäisen harjoituskerrankin sarjamäärällä on varmasti jonkin verran merkitystä, mutta se jäänee kauas viikon kokonaissarjamäärän merkityksestä.

[@Hipsu35]

Kysymys niinkin klassisesta aiheesta kuin "lihasmuisti". Eli tiedossa on, että jo hankitun ja sen jälkeen menetetyn lihasmassan palauttaminen on huomattavasti helpompaa kuin "uuden" lihasmassan kasvattaminen. Mutta kuvitellaan esimerkiksi tilanne jossa aikanaan on saatu useamman treenivuoden aikana merkittävästi lihasmassaa, joka sitten on menetetty treenaamattomuuden vuoksi ja lisäksi on kroppaan kertynyt myös ylimääräistä rasvaa. Onko tälläisessä tilanteessa mahdollista hypätä salille paluun lisäksi suoraan dietille ja saada suurin osa vanhasta lihasmassasta takaisin miinuskaloreilla, vai onko kannattavampaa pitää ensin plussajakso, jonka aikana palautellaan lihasta (ja voimaa) kroppaan ja vasta tämän jälkeen aloitetaan dietti rasvan polttamiseksi?

[@Hulkki]

Lihasmuistin käyttö on yksi niistä poikkeustilanteista, joissa melko tuloksekas recomppaus (samanaikainen rasvanpoltto + lihaskasvu) on mahdollista (muita ovat salitreenin aloittaminen ylipäätään, sekä roinaaminen). Mutta jopa tuossa tilanteessa sekä rasvanpolton että lihaskasvun osalta joudutaan tekemään hieman epätehokas kompromissi verrattuna siihen, että rasvanpoltto ja lihaksen kasvatus jaettaisiin selkeästi eri jaksoille. Eli optimaalista recomppaus ei melkeinpä koskaan lopputuloksen (lihaskasvu, rasvanpoltto) kannalta ole, mutta psykologisesti moni silti ottaa mieluummin tuollaisen recomppausjakson kuin lähtee optimoimaan molempia jakamalla ne omiin pätkiinsä. Motivaatiolle voi olla parempi nähdä samaan aikaan rasvan häviämistä ja vanhojen lihasten takaisin tuloa, vaikka se ei olisikaan todellisuudessa yhtä nopeaa/optimaalista kuin erillinen dieettikausi ja plussakalorikausi.

[@Hipsu35]

​@@HulkkiKiitos vastauksesta! Huippuvideoita nämä Q&A:t sekä myös ÖLOGit! Kiitos kun jaksat tehdä sisältöä vieläpä ilman mainoksia 👍

[@ernoeskeli1139]

Joo tämä lopussa esiin noussut stretch mediated hypertrophy on aika kuuma peruna ollut jonkin aikaa, mutta se on kyllä myös hyvin väärinymmärretty aihe. Tuo SMH tarkoittaa siis sitä lihassolun pitkittäiskasvua, "sarkomerogeneesiä", jossa sarkomeerejä lisätään pötköön. Ja mikä hauskinta, tämä ilmiö on täysin erillinen ja millään tavalla riippumaton "tavallisesta" lihaskasvusta eli siitä poikittaisesta kasvusta, joka on seurausta lihassolun aktiivisesta supistumisesta. Tuo SMH:n ärsyke on titiinin tuottama passiivinen tensio, jonka täytyy ylittää tietty määrä, jotta tuo sarkomeerien lisäys tapahtuu. Ja jos tuota lisäystä tapahtuu riittävästi, passiivisen tension määrä laskee siinä määrin, että tuo adaptaatio lakkaa. On siis täysin riippuvainen sarkomeerien operointipituudesta. Aktiivisessa lihassolussa titiini käyttäytyy eri tavalla, jolloin se tuottaa sen passiivisen tension paljon lyhyemmillä lihaspituuksilla. Mutta tämä tapahtuu tietysti vain niissä aktivoituneissa lihassoluissa eikä eksentrisessä vaiheessa uinuvissa isoimmissa lihassoluissa.

[@Hulkki]

Käsittääkseni juuri tämän aihepiirin parhaat asiantuntijat (esim. tri Milo Wolf) taas on sitä mieltä, että noita esim. SMH:n (tai myöskään pitkällä lihaspituudella treenaamisen) tarkkoja lihaskasvun paremman stimuloinnin mekanismeja ei yksinkertaisesti tunneta. On paljon teorioita (kuten tuo suoraksi yksikäsitteiseksi syyksi väittämäsi passiivinen tensio), mutta mekanismien määrää ei tunneta, kaikkia mahdollisia mekanismeja ei tunneta, eikä näiden kaikkien mahdollisten mekanismien välistä suhdetta tunneta.

[@adsfasfaqrfqewfe3f4]

Mitä suosittelisit tekemään siinä vaiheessa kun leptiini eli kylläisyyshormoni on sekaisin? Eli tilanne missä ylipainosella henkilöllä tuppaa olemaan kokoajan "nälkä" 🤔 onko siihen jotain tiettyjä ruoka aineita mitä kannattaa käyttää enemmän tai kenties ketoosia yms tai vatsantäyttöä salaateilla? Miten itse lähtisit muokkaaaman tollasta tilannetta

[@Hulkki]

Laaja ja pitkä aihe, yritän vastata jossain tulevassa jaksossa, mutta karkea lyhyt vastaus: ruoka-aineilla ei ole asiaan vaikutusta (kunhan ei siis lähde johonkin äärisuuntaan kuten ketoilemaan tai nollarasvalinjalle), ja vatsantäyttö kuitu/volyymipitoisilla ruoka-aineilla toimii vain tiettyyn rajaan saakka (hyvä idea toki siis painottaa kylläisyysindeksiltään korkeampia ruoka-aineita kuin jotain einesmättöä). Leptiiniherkkyyden parantamisessa itse asiassa se paras keino on sopivassa kalorivajeessa dieettaaminen ja varsinkin korkean rasvaprosentin pudottaminen + säännöllinen liikunta + hyvin nukkuminen. Nämä keinot parantavat leptiiniherkkyyttä paremmin kuin mikään kikkakutonen, mutta vaativat siis omaa viitseliäisyyttä, panostusta ja kärsivällisyyttä, minkä takia kukaan ei niistä haluakaan kuulla, vaan ensimmäisenä mietitään olisiko joku yksi lisäravinne tai ruoka-aine tai muu nopea jippo, jolla varsin perustavanlaatuinen ongelma nopeasti ratkeaisi.

[@anttiarcangeli7782]

Mikä on nykyinen mielipiteesi kookosöljyn käytöstä ravintona?

[@pakkismike]

Utti puhuu niin asiaa tossa kyykyn polvien pointissa.

[@jordym9999]

Pitääkö paikkansa että yli 25 FFMI on erittäin harvinainen kohtalaisen siistissä kunnossa (10% - 12% rasvat?) olevalle naturaalille?

[@Hulkki]

Ei. Tuo 25 FFMI oli lukema, jota muistaakseni kolmelta jonkun kuntosaliketjun salilta tehdyssä otannassa ei natikoiden joukosta kukaan ylittänyt (ja kyseessä ei siis ollut mikään HC-saliketju, vaan pikemminkin aika tavissaliketju). Tuo "25 FFMI:n ylittäminen on natikkana mahdotonta!!!112!" -myytti on debunkattu jo moneen kertaan.

[@ernoeskeli1139]

@@jordym9999 Ei se varmasti mahdotonta ole, mutta aika harvinaista. Itselläkin pelkkä BMI on "vain" noin 26, vaikka ihan hyvän määrän lihasta olen jo kerryttänyt. Rasvaa minulla on aina ollut tosi laihana kaverina vähän, toki sitäkin nyt luonnollisesti hieman kertynyt alavatsaan ja -selkään. Rasvaprosentin arvioiminenkin on jo niin hankalaa, että siitä tulee isoja heittoja noihin FFMI-lukuihin. Itse ajattelen mieluummin hieman pessimistisesti rasvaprosenttiani toisin kuin ehkä moni muu. Mutta aika todennäköisesti tuo 25 on jo sellainen lukema, johon jokaisella ei ole edes mahdollisuutta päästä. Esim 23 on jo varsin arvostettava lukema ja näytät suhteellisen tiukassa kunnossa takuulla erittäin hyvältä. Mietin tuota lukemaa 25 omalle kohdalleni. Jos painaisin 100 kiloa ja rasvaprosenttini olisi 10 (eli varsin alhainen) olisin tuon FFMI luvun suhteen 25 haminoissa. Näyttäisin noilla spekseillä melko hurjalta, koska ihan hyvältä näytän nytkin 7-8 kiloa kevyempänä ja muutaman prosentin pehmoisempana.

[@ernoeskeli1139]

@@jordym9999 Ja lisättäneen nyt sekin, että suurella rasvaprosentilla tuo 25 nyt ei ole mikään ihmeellinen rajapyykki. Ajattelin aihetta vähän kehonrakennuskontekstista

[@edd-u4e]

Miten on optimaalisinta tehdä 30min cardio oletetaan että ei ole mitään velvollisuuksia yms haittaamassa. Kannattaisiko se kävellä aamulla tyhjään mahaan? Vai olisiko optimaalista jakaa se 10 minuutin käveleyihin aina aterian jälkeen jota Stan Efferding suosittelee? Vai kannaisiko kävellä joka päivän sijaan joka toinen päivä 60min? Kaavoja on monia, miten itse näet järkeväksi terveys ja rasvanpoltto hyödyt molemmat huomioon ottaen?

[@Hulkki]

En usko, että noilla mainitsemillasi eri vaihtoehdoilla on ainakaan rasvanpolton kannalta mitään eroa. Tyhjän vatsan cardiosta ei ole mitään ylimääräistä hyötyä kokonaisrasvanpolttoon (jos katsotaan vähääkään pidempää aikaväliä kuin pari tuntia), vaan kyse on yksinkertaisesti liikkumisen/energiankulutuksen määrästä valitulla aikaperiodilla. Ruoansulatusmielessä nuo aterian jälkeiset 10 min kävelyt on toki monille tuntunut hyödyllisiltä, mutta ei kaikille. Eli kannattaa valita mikä tahansa tapa, joka itselle parhaiten käytännössä sopii. Oleellista on lähinnä kävelyn kokonaismäärä (area under the curve).

[@Gymrat9931]

Technogymin takareiden koukistus istuen on varmaan yksi surkeimmin tehdyistä laitteista 😅, mutta silti löytyy jokaiselta ketjusalilta

[@noahspencer9685]

Voitko verrrata bataattia ja hiilaria hiilari lähteinä ja onko jompi kumpi parempi kehon raknetajalle ja miksi riisi täyttää lihakset niin hyvin. Toinen kysymys onko huono asia syödä pelkästään rasvaista ja proteini rikasta ruokaa treeniin jälkeen kuten munakas vai onko must have hiilaria

[@Hulkki]

Ilmeisesti tarkoitit bataattia ja perunaa? Ei minkään sortin käytännön eroa noiden välillä. Hiilari täyttää lihakset, ei jokin tietty ruoka-aine (kuten esim. riisi). Toki yksilökohtaisesti on ruoansulatuksellisia eroja, miten hyvin kroppa käsittelee eri ruoka-aineita, ja se pitää sitten vain havaita omakohtaisesti. Isoistakaan rasvamääristä treenin jälkeen ei ole havaittu ainakaan yhden treenin päivänä mitään haittaa glykogeenin varastoitumiselle yms (tästä oli aikanaan suora vertailututkimus eli palkkari jossa ei rasvaa v/s sama palkkari jossa lisäksi olikohan noin 100g rasvaa). Proteiini on tärkeintä treenin jälkeen, hiilarin kohdalla oleellista on lähinnä syödä sitä päivän mittaan riittävästi, että glykogeenivarastot pysyy hyvällä tasolla. Hiilarin ajoituksella tai nopeudella ei ole silloin ihmeemmin merkitystä, kun treenataan vain 1 kerran päivässä. Jos treenataan useammin, sitten alkaa olla perusteltua ekan treenin jälkeen ottaa hyvä määrä mielellään nopeaa hiilaria, jotta jonkin verran glykogeenia ehditään syntetisoida jopa ennen päivän tokaa treeniä.

[@tyrone8726]

Olisiko dieetillä järkevää pitää 2 päivää viikossa milloin syö ylläpito kaloreilla? Eli jos vaikka oletetaan, että henkilöllä on 3000 ylläpito kalorit ja maanantaista perjantaihin syö 2300 kaloria ja la-su syö 3000 kaloria. Näin ollen joka päivälle tulisi -500 kalorin vaje viikkoa kohden. Voiko tämä edes hiukan estää kehon adaptointia, että ei tarvitsisi pudottaa kaloreita yhtä nopeasti ja pystyisi syödä enemmän ruokaa dieetillä?

[@Hulkki]

No tuo 2 päivän diet break -malli on ainakin nykytiedon valossa varsin pätevä, itsekin olen tällä kesädieetillä viimeiset kuukaudet sitä käyttänyt. Metabolisia adaptaatioita ei oikein millään voi estää, mutta ainakin pääkopalle noista ylläpitopätkistä on tutkittua hyötyä (porukka jaksaa dieettiä selvästi paremmin kun ei ihan koko ajan olla miinuksilla). Mutta itse käyttäisin noita vasta kun dieettiä on useampi kuukausi jo takana tasakalorimallilla ja/tai kondis alkaa olla omaan setpointtiin nähden huomattavan kireä. Oma kokemus on, että ensimmäiset kuukaudet dieettiä ns. mukavassa rasvaprosentissa menee paljon helpommin tasakaloreilla, kun joka päivä syö robottimaisesti samat jutut, jolloin se ruokapuoli jää tavallaan automatisoiduksi vakioksi taustalle, eikä sitä jonkin ajan jälkeen edes pahemmin ajattele.

[@geijjo2222]

Mitkä ovat herran omat nykyiset tavoitteet noin kehäraakkina bodailun suhteen? Siintääkö taivaanrannassa vielä se mikroskooppinen toivon pilkahdus siitä parin gramman lihaskasvusta? Viimeksi kun videoitasi katsoin niin ilmeisesti ylä/ala-kropan priorisaatiota noudatat. Oletko mitannut kehitystä cm määräisesti kilpailemisen lopettamisen jälkeen? Ja kyllä, vanhan laihan kehäraaki bodarin reenit ja kehitys kiinnostaa vieläkin.

[@Hulkki]

Järjen tasolla ymmärrän, että uutta kehitystä tuskin enää on millään keinolla (natikkana) luvassa, koska todellisuudessa kaikenlaiset pikku loukkaantumiset ja krooniset vaivat on jo monen vuoden ajan rajoittanut kuormia ja volyymeja treeneissä - koko ajan joutuu varomaan jotain paikkaa melko paljon. Mutta JOS joku edes pieni teoreettinen mahis joko uuteen kehitykseen tai edes nykyisen lihasmassan optimaalisempaan ylläpitoon on, se on mielestäni juurikin näillä treeniratkaisuilla mitä olen käyttänyt (esim. juurikin priorisaatiovuorottelu plussakausien sisällä). Eli omaa tekemistä motivoi silti edelleen pyrkimys tehdä asiat parhaalla mahdollisella tavalla tavoitteisiin nähden (sen sijaan että vain pumppailisi jotain bro splitiä fiiliksen mukaan, tms). Ympärysmittoja en koskaan käyttänyt edes aktiivisina kisavuosina, helvetin paska mittari kehitykselle IMO koska mittausvirheet on pienistä asentomuutoksista riippuen paljon suurempia, kuin paraskaan mahdollinen aito ympärysmitan kasvu vaikka 1-2 vuoden aikajänteellä.

[@sibulsoosi]

Jojo-dieettaamisesta puhutaan paljon, miten sitä pitäisi välttää. Itse olen reenaillut aina siihen tyyliin, että joko hieman nostan painoa tai lasken sitä eli +/- 0-5kg puolen vuoden sykleissä. Miten erottaisit nämä keskenään, tai missä näkisit että menee raja, jolloin voidaan puhua elimistölle haitallisesta jojo-laihduttamisesta, joka mm. vahingoittaisi merkittävästi aineenvaihduntaa?

[@Hulkki]

Painosi siis muuttuu puolen vuoden aikana yhteensä 0.5 kiloa? Vai tarkoitatkohan tässä viikkotahtia kenties?

[@sibulsoosi]

Tarkoitan, että annan painon nousta n. 5kg ja sitten tiputtelen tulleet rasvat pois. Kesästä jouluun asti nostan painoa, sitten uuden vuoden alkaessa taas siistin kroppaa kesää kohti. Tämä siksi, ettei rasvan polttamisesta tule liian rajua, joka vaikuttaisi esim. hormoniarvoihin negatiivisesti. Parhaimmillaan tullut painoa nostettua 25kg ja sen jälkeen rasvanpoltto oli aika helvetillinen kokemus.

[@liedenpuhdistus-ohje1808]

Kannattaa Utinkin syödä välillä ettei posket menis lommolle..

[@Hulkki]

Kannattaisi asua jossain muussa kuin vuonna 1928 rakennetussa kivitalossa, jossa oman kämpän ainoa ikkuna on 8. kerroksessa etelään päin. Ilmastointilaite pauhaa koko kesän ja silti sisälämpötila lähes 30 astetta. Ainoa toimiva ratkaisu hengissäselviytymiseen on ollut vetää joka kevät/kesä pitkä dieetti, niin ei kuole lämpöhalvaukseen. Plus kuumilla keleillä ei edes huvita syödä.

[@jannekukkonen6957]

Päteekö toi proteiinin määrä myös korvaushoidossa olevalle

[@Hulkki]

Ei samalla tavalla, koska aidossa korvaushoidossa (unohdetaan nämä bodareiden omatoimiset TRT+++++ protokollat) ulkoisella testosteronilla vain pidetään yllä ns. luontaiset viitearvojen mukaiset tasot. Fysiologiset (eli luonnolliset) testosteronitasot eivät vielä nosta lihaskasvuvastetta turboluokkaan, vaikkakin selvää hyötyä natikkaan verrattuna saa kyllä jos katsotaan miinuskaloridieettiä: natikalla testotasot putoavat dieetillä, korvaushoitopotilaalla sen sijaan testotasot pysyvät jopa rajulla dieetillä täysin stabiilina. Mutta ei pitäisi olla tarvetta ekstraproteiinille, jos ei puhuta varsinaisesta roinauskäytöstä (eli selvästi fysiologiset tasot ylittävästä testosteronin käytöstä).

[@adsfasfaqrfqewfe3f4]

"Nyt mua yritetään käyttää googlena, Jos sä isket googleen tän" Tolla paskalla logiikalla utilta ei tarvii kysyy mitää ku Googlesta löytyy😮‍💨😮‍💨

[@jerkkileikari9651]

Tuo nimenomainen tonnikalahomma nyt ehkäpä olisi ollut yhdellä lauseella googlattavissa. Sitten on niitä kyssäreitä/aiheita, joihin saa hakea varsinkin tyhjältä tietopohjalta vastausta kissojen ja koirien kanssa. Mutta ei onneks tarvi, kun niistä voi kysyä Utilta 😉💪

[@Hulkki]

No joo, ehkä jopa googlettamisessa on apuna pohjatietämys, ja jos sitä pohjatietoa ei ole, jopa googlen kanssa voi mennä sormi suuhun. Mutta sittenhän voi kysyä AI:lta :D