Keskuslämmityspuuhella ja maalämpö

[@jordis9446]

Ihan asiallista juttua.. Eksyn seuraan kun maalämpöä pukkaa kohta.. Kiinnostava tuo hybridivaraaja..

[@petterimanninen5637]

Minä jo pelkäsin, että oot lopettanu videoiden teon ku ei ole pitkään aikaan tullu mittään. Tee vaa ihmeessä lissää jos kiireet antaa myöden, nämä on (ainakin minun mielestä) mielenkiintoisia 👍 ps. vannoutuneena puulämmittäjänä tuo keskuslämmityspuuhellasysteemi oli kyllä aivan mahtava laite 😁

[@petterikerminen4009]

Mielenkiintoinen ja informatiivinen video! Radiaattorien valmistaja on luultavasti Radiaattoritehdas Salomaa Oy. Porissa asuessani sen tuotteet olivat ihan lähituotantoa, kun tehdas on naapurikaupungissa.

[@putkilassilvi-tohtorioy756]

Kyllä, Radiaattori Tehdas Salomaan patterit videolla. Heiltä saa pattereita ilman pääli ritilää ja pääty peltejä, toiset tykkää mielummin ilman niitä.

[@northerntrucker]

On kyllä hyvä kombo tuossa. Joskus suunnittelin kuinka lämmityksen toteuttasin omakotitaloon jos uuden rakentaisin ja tämä on juuri se mitä suunnittelin poislukien lämpöpumppu. Isompi varaaja ja vanhat valurautapatterit oli haavekuvissa..

[@lucatz63]

Hyvä ja erittäin mielenkiintoinen video👍

[@chymosracing]

Hitto ku selvensi kivasti omia ajatuksia.on ollu ajatuksissa lisätä hybridivaraaja ja vesikierto hella öljy kattilan rinnalle👍👍

[@putkilassilvi-tohtorioy756]

Hyvä 👍. Tosiaan varaajan ei aina hyödytä olla välttämättä "hybridivaraaja", pelkkä massavaraaja ilman välilevyäkin ajaa saman asian, jos ei olla lämpöpumpulla tekemässä erilämpösiä kerroksia varaajaan. Tällöin 3 tie venttiili käy ja kuuma vesi lämmön jakoon voidaan ottaa varaajan yläosasta.

[@ramimaki-tulokas]

Mulla on 700l varaaja wamsler puuhellan perässä. Varaajaan kytketty myös aurinkokeräimet, jotka hoitaa homman maaliskuusta syyskuuhun. Hellassa myös hätäjäähdytyskierukka jos hellassa vesi kuumenee liikaa. Hienosti toimii

[@marttikantola5557]

Meillä myös Wamsler. Vapaakierrolla tuumavarttiset putket yläkerran 500 litraiseen säiliöön, jossa iso käyttövesikierukka. Paluupuolella linjan puolivälissä paisuntasäiliö ja hellan yläpuolella kahvallinen kuristusventtiili, jolla säädetään lämpötileroa manuaalisesti. Enpä siihen ole sopivan kuristuksen löydyttyä koskenut. Tuota veden ylikuumenemisjuttua en ymmärtänyt. Noin 30 vuoden aikana kiehutettu vettä niin varaajassa kuin tulipesän vesivaipassakin. Joskus aluksi paukkuu hellassa jos säiliövesi on päässyt jäähtymään kunnolla, kuten kesän aikana. Pian kierto alkaa vauhdilla jolloin ryminä loppuu. Kesää varten on pieni sähköboileri käyttövettä varten, kun hella on tauolla.

[@JKataila]

Taas tuli paljon uutta maallikolle! Taas ollaan hitusen enemmän kartalla omastakin järjestelmästä, vaikkei ihan vastaava systeemi olekkaan itsellä. Noista varoventtiileistä olisin kysynyt sellaista, että alkaako varoventtiili olemaan vaihtoa vailla jos tuollainen punainen 1,5 bar Oraksen varoventtiili alkaa tipottaa hieman jo lämmitysverkon paine nousee 1,2 bar tienoille - eli aika kauas 1,5 barista? Ei sieltä solkenaan vettä tule, mutta ehkä 10 sekunnin välein pisara putoaa. Venttiiliä kääntäessä kyllä tulee sitten ihan solkenaan kuten ilmeisesti kuuluukin.

[@putkilassilvi-tohtorioy756]

Näin lukemien valossa siinä sun varoventtiilissä voi olla jousi jo vähän väsynyt, eikä jaksa ihan 1,5bar asti pysyä kiinni. Toki, jos varoventtiili on esim huomattavasti alempana varaajassa kuin painemittari, niin varoventtiilin sijainnin kohdilla paine on suurempi, kuin painemittarin kohdalla. Tällöin kun painemittari ylempänä näyttää 1.3bar, voi varoventtiilillä alhaalla olla jo lähelle 1,5bar. Sitte on viä mittarien epätarkkuus, kaverilla ihan uudehko painemittari näyttää 1.9bar ennenkö uusi 1.5bar varoventtiili ihan vieressä alkaa aueta. Harvemmin kyllä ihan nuin epätarkkoja, voi toki vika olla varoventtiilissäki. Videossa tiputteleva musta nuppinen varo oli käyttövesipuolen 10bar varoventtiili.

[@JKataila]

@@putkilassilvi-tohtorioy756 Kiitos etäanalyysistä :) Tuo on ihan varaajan päällä, ja jo 8v palvellut, joten eiköhän se ole suosiolla vaan uutta venttiiliä tilalle :)

[@raimoaitta-aho7657]

Ensimmäinen video jonka katsoin mutta ei kyllä viimeinen,on erittäin hyvin selostettu ja rauhallisesti sekä selkeästi.👍Tuommoisen huomion tein että hyvin oli mittareita mutta eripiirien paluulämpömittareita ei ollut niinkuin totesitkin,eikö ne olisi hyvä myös olla niin näkisi että paluuvesi olisi oikean lämpöistä menoveteen nähden jolloin kierron määrää olisi myös helpompi säätää.

[@putkilassilvi-tohtorioy756]

Kiva kuulla, ja kiitos hyvästä huomiosta. Samaa mieltä, jäi ne laittamatta, lämpötilaeron saisi selville ku olis paluumittarit ja siten linjansäätöventtiilistä ja pumpun nopeudesta säädettyä lämpötilaeron sopivaksi. Jälkikäteen voi onneksi viä pintalämpömittarit laittaa.

[@putkilassilvi-tohtorioy756]

Niin ja sitten, en muista tulikohan tulevan oilon maalämpöpumpun mukana lämpötila anturit kaikkien lämmityspiirien meno ja paluu putkiin. Sitten näkee niistä lämpötilaeron. Lämpöpumpun pääsen asentaan tässä keväällä.

[@raimoaitta-aho7657]

@@putkilassilvi-tohtorioy756 Juu kyllähän pintalämpömittarit on ihan hyviä myös.Itsellä myös oli sellaiset mutta kun tein muutoksia omiin lämmitysjuttuihin niin laitoin oikeat mittaripesät,hyvin eristetyissä putkistossa näkee nopeammin mitä säädöt vaikuttaa varsinkin kun on puhallin lämmittimet ja niille menevät putket eristetty.Sitten laitoin vielä energiamittauksen jollaista käytetään kaukolämmön mittaukseen halliini menevään linjaan,siitä näkee kyllä hyvin paljonko kiertoa on litroissa/tunti ja meno/paluun eron sekä tietenkin energian kulutuksen,oli kyllä hyvä investointi kun ei ollut edes kallis sijoitus.

[@jamesitube]

Tosi hyvä video, kiitos!

[@Aabohax]

Ai ai, puolentunnin video sitä hyvää

[@Vinkerä]

Helppo vaihtaa nuo takaiskuventtiilit jos ja kun hajoaa ei yhdistäjiä eikä paljon puteakaan ennen liitoksia, menee tonnilla osia kun joutuu uusimaan

[@putkilassilvi-tohtorioy756]

Nuo on kaikki jousettomia läppätakaiskuventtiileitä. Ei niissä oikein ole mitään mikä hajota. Moskaa voi toki kertyä, ja nuo ei ole mielestäni täysin 100% takaisin virtauksen estäviä, kun ei ole kumitiuvistettäkään, mutta lämpöverkko käyttöön just parhaita. Nuista taitaa saada hatun auki, ja sisustaa siitä putsattua, en ole varma voiko läpän jopa vaihtaa, jos vielä joskus saa saisi sopivan läpän. Hyvä periaate on kyllä kaikki maholliset osaset tehdä niin, että osanen on vaihdettavissa. Sitten kun laittaa koneella puristusliitos yhdistjät, ne on yllättävän kalliita. Helmiliitos ei ole myöskään yhdistäjään verrattava, jos putkea ei saa 2cm vedettyä ulos avatusta liitoksesta ei osaa kovin helposti siitä vaihda. Sillain pyrin että olis senverta suoraa putkea, jotta saa putken poikki ja uudet liittimet putkeen ja osat vaihettua, aina se ei onnistu, nionku tuossa videossa tuo yks takaiskun kohta jossa haarat molemmin puolin lähellä. Siihenki tosiaan seinälle täytyi saada tyhjää tilaa jäämään tuleville kanaaliputkien kytkennöille. Jos ihmiset tekis 10m2 teknisiä tiloja sen 1-2m2 sijaan ni vois tehdä väljemmin ;). Paras olis kun kaikki komponentit olis sellaisia, että ne voisi huoltaa ja korjata koko osarunkoa vaihtamatta. Joihinkin venttiileihin voi vaihtaa sisuskalut, tai o-renkaat yms, mutta aina ei..

[@ville-veikkosaariaho1549]

No nytpä tuli ensimmäistä kertaa nähtyä Esben putki4tieventtiili asennettuna. Tavallinen tallaaja ei tuota osaa käyttää vaikka kuinka selität. Moinen vehje on kohtalaisen vaikea jo putkimiehellekin ymmärtää.

[@Chloridee]

Mitenköhän vastaava järjestelmä rakennetaan jos talossa on lattialämmitys ja kiertoveden lämpötila muuttuu ulkolämpötilan mukaan, niin että lattiapiireissä ei ole termostaatteja vaan siinä on ns. hullunkierto. Järjestelmä toimii hyvin maalämmöllä ilman varaajaa, pumppu syöttää suoraan lattiaan käyrän mukaan. Nyt on hankinnassa varaaja yhdellä käyttövesikierukalla esim. jäspin 270litranen+ vesitakka on jo hankittu. Mutta puulla saadaan liian korkea kiertoveden lämpötila lattiaan. Joutuuko lattialämmitystä muuttamaan niin että toimii termostaateilla? Nelitieventtiilin syöttölämpötilahan tuskin muuttuu ulkolämpötilan mukaan vaan se on ns. vakio. Vai saako siihen jostain ulkoisen ohjauksen jotta se säätyy esim. ulkolämpötilan mukaan? Ajatus oli kytkeä niin että lämpöpumppu lämmittää paluuvettä jos näkee tarpeelliseksi, eli se kytkettäisiin paluulinjaan ennen nelitieventtiiliä. Eli maalämpöpumppu ei lämmitäisi ollenkaan varaajaa.

[@putkilassilvi-tohtorioy756]

Kirjotin tähän varmaan vartin kytkennöistä, huomatakseni etten tekstinä osaa tätä selittää. Pitäis piirtää kuvaa ja kuvata videota siinä siitä niin selviäisi. Mutta, onko teillä vanha lämpöpumppu? Saisiko siihen vielä pumppumerkkikohtaista toisen lämmityspiirin ohjauspakettia? En tiedä onnistuuko ilman ylimääräistä ohjailua jos ajaa lämpöpumpulla paluuseen menolämpöä ja siitä 3 tie venttiilin läpi lämmönjakoon.

[@Chloridee]

@@putkilassilvi-tohtorioy756 Kiitos vastauksesta! Hankin mielelläni ylimääräisen ohjauksen, jos sillä saa homman pelittämään, tarkoitatko esim. oumannia ohjaamaan nelitieventtiiliä? Toimiiko tälleen? i.ibb.co/hg8DTvb/setti.jpg

[@Chloridee]

Ja jos ehdit niin olet tervetullut tekemään putkityöt jos jaksat ajella Turun seudulle asentelemaan :)

[@putkilassilvi-tohtorioy756]

Kyllä tuo kuvan mukainen mielestäni toimisi, kunhan pumppu saa jotenkin tiedon, että lopettaa lämmityksen teon kun toisessa varaajassa on puulla tehtyä lämpöä, toki ulkoinen kiertovesipumppu vielä tuohon. Yksinkertaisesti hoituu myös siten, että laittaa lämpöpumoun lataan varaajaa, jolloin varaajan yläosassa olisi menovesianturi, kun varaajaa ladataan puulla, pumpou huomaa ilman erillistä käskyä että ei ole lämmön tarvetta ja lopettaa lämmityksen. Varaajasta sitte lämmönjako sekotusventtiilin kautta, eli sama periaate ku videossa. Tällöin jos varaajassa on käyttövesikierukka, siitä saa lämpöverkon lämmöllä esilämmitetyn käyttöveden varsinaiselle varaajalle. Edullisin ja yksinkertasin on jos on käyttövesisäiliöllinen lämpöpumppu, ja ihan yksinkertasin puskurisäiliö tai massavaraaja käytövesikierukalla tai ilman. Tällöin 3 tie ventiili käy, kun lisävaraajan käyttövedentarkotus on vain esilämmittää käyttövesi. Jos on niinku videon kokoonpano, niin tarvii itse asentaa 2kpl vaihtoventtiileitä maalämmön ja vataajan väliin. Ne kääntää maalämmön latausta varaajan yläosan ja alaosan välillä. Sitten tarvii 4 tie venttiilin 3 tien sijaan, jos haluaa vaikka puulla hyödynnetyn lämmön käyttää varaajan koko tilavuudelta.

[@jouniniemi1879]

Mitä arvelet Onko tuon hellan levy valurauta vai vai ihan mustasta leikattu Eli tuo missä just paloi tulet ja Osuuko Liekki siihen kanteen siihen levyyn valurauta pysyy Aika hyvin se ei vääntyile kovinkaan paljon

[@putkilassilvi-tohtorioy756]

@@jouniniemi1879 uskoisin että se levy johon liekit tosiaan voi osua, on valurautaa taikka takorautaa. Voi olla että koko tulipesän ympäröimä vesitila on myös ehkä takorautaa, eikä valurautaa. Takorauta on vähän kuin valurauta, mutta joustavampaa ja muokattavampaa, ei siis tavallista mustaa rautaa / hiiliterästä

[@jesseturunen2103]

Mielenkiintoinen homma tuo latausryhmä. Mites kun tuo hella on varmaan alunperin toiminut ilman varaajaa ja latausryhmää? Eli ei ole varmaan pakollinen vaan enemmänkin suositeltava? Meillä on puukattila ilman varaajaa ja siihen ei tuommoista saa vaan on hyvin simppeli menoputki ja paluuputki.

[@putkilassilvi-tohtorioy756]

@@jesseturunen2103 alunperin hella toiminut vapaakierrolla ja ollut avopaisunta-astia. Jos ei ole erilistä varaajaa mitä katilalla ladata, ei tuollaista latauspumppua tarvi tai oikei voikkaan olla. Siitä lähtee kattilasta kuitenkin usein sekoitusventtiilin kautta lämmitysvesi pattereille, ja paluu tulee sekoitusventtiiliin josta menee kattilaan ja/tai jatkaa uudelleen kiertona pattereille. Ihan vanhimmat voinu olla ilman sekoitustakin ja ilman kiertopumppua.

[@jesseturunen2103]

@@putkilassilvi-tohtorioy756juu, käsishuntti meilläkin on välissä kattilan ja pattereiden välissä, kiertovesipumppu paluuputkessa.

[@raimoraimonen1742]

Kiitoksia mielenkiintoisesta videosta ja hyvä kun tulee taas uutta videota. Onko nelitieventtiilissä helmiliitos ja siihen liitetty puristussysteemin sinkittyä putkea? Itsekin joskus pohtinut että voiko noin tehdä ja pitääkö liitos,,,

[@putkilassilvi-tohtorioy756]

Kiitos, kiva että videot kelpaa. Nelitieventtiilissä on helmiliitokset joissa sähkösinkitty putki. Voi tehdä, tuo sinkitty teräsputki on aika kovaa kupariin verrattuna, putkikittiä kierteisiin ja puserrushelmen pinnoille niin helpottaa kiristystä. Varoa kuitenki liika kiristystä, ettei helmiliittimen mutteri ajan saatossa halkea.

[@raimoraimonen1742]

@@putkilassilvi-tohtorioy756 kiitos vastauksesta. Toinen kysymys: tarvitsenko takaiskuventtiilin heti varaajan paluuyhteeseen, jos on käytössä kolmitieventtiili? Pumppu menopuolella. Shuntin ollessa melkein kiinni, varaajan paluupuolelta alkaa virrata vesi väärinpäin (ilman takaiskua)?

[@putkilassilvi-tohtorioy756]

@@raimoraimonen1742 tarvii juu kolmitieventtiiliinkin, just siihen paluuseen varaajan ja kolmitien väliin. Haitta syntyy tosiaan vain sillon jos suntti on täysin kiinni.

[@juhahakkarainen2196]

Hellakattiloita oli paljon 80 luvulla vielä käytössä, silloin ei noita kiertovesipumppuja ollut, vapaa kierrolla toimivat, herkästi pienellä vesivaraajalla keittää. Yhden nokipalon jälkitöitä kävin puhdistamassa, tuo ilman säätö oli ollut ihan minimillä lähes kiinni, niin että ei keittäisi. Tämä toiminta aiheutti puun epätäydelliseen palamisen eli hormi alkanut pikeentymään heikon palamisin ilman puutteen takia. Savuhormissa ei ollu nuohousluukkua ja tuosta kapeasta luukusta pienellä kolalla nokipalon palamiskarstat pois. Olihan puuhastelua. Noilla laitteilla saadaan valvomatta hyvä veden lämmitys ja luovuttaa tuo ko tilaan myös lämpöä.

[@putkilassilvi-tohtorioy756]

Tekisi mieli tuollainen hellakattila vapaakierrolla toteuttaa omaan kotiin. Olen päässäni suunnitellut että vapaakiertoa voisi tehdä isolla putkella tiilistä tehtyyn muuriin tai seinään. Avopaisunta saisi olla, silloin kiehunta ei periaatteessa olisi kummempi asia, kuin että vesi kiehuu liedellä olevassa kattilassa. Se voisi olla täysin oma lämmityspiirinsä, erikseen olisi muusta lämmönlähteestä sitten tavallisempi lämmitys vesipattereilla ja lattialämmöllä joissain paikoissa.

[@hy3756]

Mitä eroa / etua on vesikiertohellassa tai vesikiertotakassa jos ei ruanvalmistusta ajatella? Mietin vain valintaperusteita.

[@putkilassilvi-tohtorioy756]

Vesikierto hella sopii kenties paremmin keittiöön, kuin vesitakka(sydän) johon tarvii kuoret tehdä. On toki vesitakkoja joissa on kuori valmiina, vesitakka sydämmeksi sanotaan sellaista joka vaatii sitten kuorien teon. Vesikiertohellan ja vesitakan välillä voi olla hyötysuhteessa ja esimerkiksi pesällisen paloajassa eroja, malleista riippuen. Vesikiertohellassa voi olla suurempi säteilylämpö ympäröiväön tilaan kuin hyvin eristetyssä vesitakassa. Vesikiertohella ei tarvitse kuoria ympärilleen, vaan on sillain "valmiimpi" paketti. Tulipesä on yleensä vesikiertohellassa pienempi, kuin vesitakassa, menee vähemmän tai pienempiä puita kerrallaan. Tämmösiä äkkiseltään tuli mieleen.

[@hy3756]

@@putkilassilvi-tohtorioy756 Ok, kiitos vastauksesta! 👍

[@suomifincode]

Onko sul vinkkiä miten saan ilmat pois patterista mulla on yks patteri missä on ilmausruuvi samassa päässä kun yhdistäjät ja sitten mul on pumpun lähel menoputekessa ruuvi eikä saa kaikkee ilmaa pois eli lorisee

[@putkilassilvi-tohtorioy756]

Patteri missä ilmaruuvi yhdistäjien päässä, kannattaa patteriventtiili kääntää kiinni ja sitten ilmata. Monesti jos on pitkä patteri, niin pienestä ilmaruuvista on vaikea saada kaikki ilma pois, helpottaa jos patteri on hieman vinossa, siten, että ilmaruuvin pää on vähän ylempänä. Jos ilmauksen ajaksi saa nostettua patterin ilmauspäätä vähän ylemmäksi, sekin auttaa. Ilmausta kannattaa tehdä myös kiertovesipumpun ollessa kiinni, ja sama operaatio kun pumppu on päällä. Joskus päällä oleva kierto työntää ilmaa niin tehokkaasti ilmaruuvin ohi ja siitä poispäin, ettei pienestä ilmaruuvista saa ilmaa pois, joissain kohtia kierto voi taasen auttaakkin ilman ajautumista kohti ilman poistoa.

[@hannuluukkonen6636]

Tärkein,mistä saat näitä,tämän laisia puuhelloja missä on sisään rakennettu lämpö,vesi putkisto?

[@putkilassilvi-tohtorioy756]

Tämä videon hella on ollut tuolla talossa joskus uudesta asti, ehkä 40-60 luvulta. Purkutavarakirppis facebookissa olen pari vanhaa löytänyt. Uusia löytyy tulituote kaupasta tai ihan googleen ku kirjottaa vesikiertohella nii löytää myös uusia.

[@mikahietala8099]

Tere, löytyy tuosta keittiostä Porin valun valmistama 3/4 hiillos hella vesikierto lämmitys. Ei ole vesikierto enään tosin käytössä.

[@putkilassilvi-tohtorioy756]

Okei. En ole tainu sellasta nähdäkkään. Nuita vesikiertohelloja on aikoinaan jäänyt paikoilleen, niin että vesikiertoasiat purettu. Usein kuitenki ovat ehjiä ja voi uudelleen ottaa käyttöön. Ilmanpaineella ku koeponnistaa ni saa varmistettua. Olen kaksi hellan vesikierron säiliötä koeponnistanut siten että putkiyhteisiin tulpat, yhteen yhteeseen esim 1/2-15mm puserrusliitin, puserrusliittimeen helmen tilalle auton renkaan venttiili. Siittä sitte 0.7bar koepaine. Jos paine laskee ni saipouavedellä suihkuttelee tulpatut liitokset, ne usein voi hieman falskata ilmaa kuivana jos pellavalla on tiivistäny. Mulla olis haaveena kotiin laittaa vesikiertohella ja siitä vapaakierto muutanaan lämmityspisteeseen. Ajatus että tehdä tiilestä muuratun väliseinään pieni lämmityspiiri rautaputkella. Seinän sisään putkiin voisi huoletta sitte lipua oikein kuumaakin vettä, tiili varaisi ja tasaisi lämmön. Vähän kuin takan varaava muuri. Sitte vois erikseen olla muuta lämmitystä mikä ei hellaan liity ja toimia vaikka modernimmalla tekniikalla.

[@latexs5658]

Minkähän merkkinen tuo hella on

[@samituhkanen180]

Pumput vielä kestomagneetti pumpuiksi niin säästöä kertyy....

[@putkilassilvi-tohtorioy756]

Juu tuossa on ihan "perinteiset" kiertovesipumput. Moderneilla paine-eron mukaan säätyvillä saisi hieman säästöä kyllä.

[@kimmosihlman2518]

@@putkilassilvi-tohtorioy756 sellai kokemus noista pumpuista että sen mitä moderni säästää niin menee moninkertaiseen hankinta hintaan ja tuntuu et ovat melko herkkiä esim sähköräpsyille, ukkoselle jne.. "perinteiset" vaan jauhaa vuodesta toiseen ja hankinta hinta edullisempi. linjansäädöillä virtaukset säädetään. modernin pumpun säädöt harvoin riittää yksinään joka kelille, vaikka niin luvataan, varsinkin vanhemmissa kiinteistöissä ja moni niitä säätöjä jaksa niihin pumppuihin hakea.. useampia pumppuja joutunu vaihtamaan melko uusina.. joten jonkinlainen näkemys syntynyt aiheeseen.. hieno kyl kattoa kun on ammattiylpeyttä vielä olemassa ja siistit asennukset.

[@putkilassilvi-tohtorioy756]

@@kimmosihlman2518 totta kyllä, hyviä huomitoita. Tuota IBO pumppua olen nyt ottanut kokeiluun. Löysin siltäkin paine-ero säätyviä malleja, jotka on ihan huokeita valtavirta merkkeihin verrattuna. Nykyään nuissa valmiissa latauspumppupaketeissakin on nuo elektronisesti säätyvät pumput, siinä ei ole mielestäni mitään hyötyä. Ohkekirjakin niissä suosittelee kiinteää pyörimisnopeutta. Latauspakettien hinnat vain sitten kovat kun pumpussa käyttötarkotukseen sopimattomia ominaisuuksia. Nykyisin teen latauspumput mielummin itse kasaten perus kiertopumpusta+vexve lataustermostaatti. Tässä tuo valmis paketti on kyllä malliltaan hyvä tohon hellan kylkeen. Miettiny että jos lämmön jaon shunttaus tehty ulkolämpötilan ohjaamana niin että pyritään ajaan juuri niin oikean lämpöistä vettä pattereihin jotta termostaatit pysyy mahdollisimman auki aina ja huoneessa sopiva lämpö, tällöin ei paine olosuhteet juuri pumpulle muuttuisi. Jos on iso verkosto niin se paine erosäätyväkin jauhaisi kokoajan esim 40w kulutuksella, saman hoitaisi perinteinen pumppu. Ehkä tässä kohteessa lattialämmölle sopis paine erosäätyvä pumppu, vain kaksi pientä piiriä siinä, niin siinä vois pumpulla olla kokoajan aika pieni teho.

[@suomifincode]

minkä takia linjasäätö venttiileissä on sivussa ne pienet putken paikat?

[@putkilassilvi-tohtorioy756]

Ne pienet putkenpaikat on liitoskohdat mihin vesivirtaama mittari voidaan kytkeä.

[@jouniniemi1879]

Mielenkiintoinen hella Olen miettinyt jo monta vuotta😂 lisää videoita samantyyppisistä helloista jos jos huvittaa ja on mahdollisuutta ja onko Miten paljon itse muurattuja samanlaisia samantyyppisiä Ennen oli vanhoissa hellassa se vedenlämmitin sillä piipun juuressa hellan toisessa päässä😅

[@putkilassilvi-tohtorioy756]

On varmasti muurattuihinkin helloihin tehty vesikiertoja. Usein voinut olla siten, että käyttövedelle ollut kuparioutkesta kieppi puuhellan levyjä ja uunia lämmittävässä tulipesässä, koska lämmintä käyttövettä tarvittiin kesälläkin, eikä talon lämmityspuolta käytetty. Sitten ollut nuita missä toinen tulipesä joka on vain talon lämmitykseen. Semmosenki nähnyt missä vain yksi tulipesä ja sitten on savukaasuja ohjailevia läppiä mitä käännetään, että lämmittääkö taloa vai liettä, vai liettä + uunia. Toisaalta pieneen käyttöveden tarpeeseen puuhellassa toimii ehkä kupariputki kierukkaa kevyemmin hellan oma mahdollinen vesisäiliö, tai vain iso kattila jossa lämmittää päivän käyttövedet. Kuparikieppi jos ollut tulipesässä käyttöveden lämmitykseen, on voinut huoneen katonrajassa sijaita esim 100L kuparisäiliö, johon vesi on lämmennyt. Sekin vissiin vain ajan saatossa limottuu ja tarvii putsata joskus. Mielikuvitus ja fysiikan lait vain rajana mitä sitä voisikaan tehdä 😁

[@BadPete81]

Hyviä juttuja

[@mattisepponen1657]

Missä maalämpöpumppu

[@putkilassilvi-tohtorioy756]

Se tuli myöhemmin varaajan viereen, ei näy vielä tässä videossa. Sellainen ilman varaajaa oleva Oilon Eco.

[@Finnlander2]

Joo, itellä melkein sama systeemi suunnitteilla, tosin avopaisareilla ja kahdella varaajalla. Onko tuo nelitie venttiili myös sen takia että voi kesällä tai syksykeleillä ajaa pelkällä varaajan alaosalla lämmityspiirejä ja näin säästyy varaajan yläosan energia mahdollisimman pitkään käyttöveden lämmitykseen. Laitoin oman systeemin piirustuksen tuonne puulämmitys foorumille. Etsin sieltäkin avopaisunta-astian valmistajaa, tosin ei ole vielä löytyny. Mulla on tuo järjestelmän täyttö tehty kattilan ja varaajan väliseen täyttöputkeen. Sillä pystyy jäähdyttämään nopeasti varaajan yläosaa kiehumistilanteesa. Tuo yksisuuntaventtiili paluupuolelle on varmasti hyvä idea. Mulla ei sellaista ole ollut, mutta nyt kun kerroit perustelun niin varmaan sellainen kannattaa laittaa, niin eipähän turhaan ime kuumaa varaajasta paluukierron kautta kiertoon kun ei yhtään tarvisi.

[@putkilassilvi-tohtorioy756]

@@Finnlander2 joskus pohdin, saisiko esim vanhasta 150-300L pystymallisesta RST käyttövesivaraajasta hyvän eristetyn avopaisarin. Ottais varaajan alta syöttö/sekotusventtiilin irti, paisunta putki varaajan kv yhteeseen, paisunta purkuputki varaajan lv yhteeseen. Lv yhteestä kun menee varaajan sisällä putki varaajan yläosaan. Myös vanhoista kaivovesien RST painesäiliöistä voisi tuunata avopaisarin. Tuo nelitieventtiili ajatus on pääasiassa välilevyllisille hybridivaraajille, joiden alaosaa ladataan esim lämpöpumpulla, kun lämpöpumpun tuotto ei riitä, voi yläosalle olla sähkövastuksella tai puulla "tulistus", jolloin saa sieltä nelitieventtiilillä lämmönjakoon sen mitä pumppu ei jaksa tuottaa. Myöhemmin olen tuumannu, että yksuunta venttiiliä ei pitäisi paluuseen tarvita, koska jos shuntti on kiinni, kaikki lämmönjaosta palaava vesi menee takas lämmön jakoon eikä varaajaan, ei varaajadta pitäisi voida tippaakaan virrata vettä paluustakaan jakoon, jos sinne ei yhtään mene vettä. Tuo ilmiö että se paluu kuumenee shunttiin ja jakoon asti, voi olla myös lämmön johtumista putkea ja vettä pitkin, jos varaajan alaosa tosi kuuma eikä sinnepäin virtaa lämmönjaon paluusta yhtään. On se yksuunta kuitenkin hyvä varmuuden vuoksi, mutta jos pumpun laittaa paluupuolelle, yksuuntaa ei varmasti tarvi, näin olenkin myöhemmin asentanut.

[@takalokari3274]

radiaattoritehdas salomaa