Pitää. Putken pinta pitäisi "kuoria" uloin, enemmän tai vähemmän hapettunut pinta pois. Mitä vanhempi putki, sen "lasisemmaksi" se muoviputken ulkopinta menee. Kovettunut pinta voi hylkiä sitä muovin sulamista yhteen siinä hitsauksessa. Kuorin puukolla, mutta siihen on oikeitakin työkaluja. Hioa sitä pintaa ei saa, et se pinta pitää lastuamalla saada raavittua. Muutamat muovihitsaukset olin tehny ennenkö tämän tiedon itsekkään opin. Uudet pienemmät putket ei ole niin nuukia vissiin vaikkei pintaa ole kuorinut, isoissa putkissa kuulemma on herkempi epäonnistua hitsaus jos hitsattava pinta on hapettumisesta kovettunut. Muutenkin puhdas ja rasvaton pinta pitää olla.

@@jouniniemi1879 uskoisin että se levy johon liekit tosiaan voi osua, on valurautaa taikka takorautaa. Voi olla että koko tulipesän ympäröimä vesitila on myös ehkä takorautaa, eikä valurautaa. Takorauta on vähän kuin valurauta, mutta joustavampaa ja muokattavampaa, ei siis tavallista mustaa rautaa / hiiliterästä

@@koskela77 lämmitysverkostossa ei kuulu olla ilmaa. Lämpöverkkoon lisätyn veden seassa on kuitenkin ilmaa (happea, typpeä ja hiilidioksidia). Ilman kaasut ovat vedessä siten, ettei ne ole välttämättä konkreettisina isoina kuplina. Vähän niinkuin vaikka järvien vesissä, ilmaa siinäkin vedessä on, jota kalat hengittää, vaikkei ilma näy kuplina. Vettä kun kuumentaa, kaasut erottuu tehokkaammin vedestä ilmakupliksi, ja aiheuttaa ongelmia veden virtauksessa putkistossa. Kuplat kun saa ohjattua ilman poisto kohtiin verkostossa, ilman saa sieltä pois.

@@koskela77 kyllä, siinä myös lämpövesivaraaja. 1970 luvulla ei montaa maalämpöpumppua tosiaan ollut, mutta muutamia oli. Videon alun kuvanäkymässä kuvan vasemmalla ruskehtavan värinen "kaappi" on 1979 valmistettu maalämpöpumppu, johon oli kytketty vieressä oleva punainen vesivaraaja. Katolla olevat glykoli kiertoiset aurinko keräimet oli kytketty maalämpöpumupussa oleviin yhteisiin. Tässä siis nestetäytteiset keröimet, ei sähköä tuottavat. Aurinkokeräimet kerää lämmön nesteeseen.

@@jouniniemi1879 ei ole sellaisesta videota. Sähköisellä putkentaivuttimella olen rautaputkia taivuttanut. Some kanaviltani Facebookista tai Instagramista näkyy jotain kuvia taivutetuista putkista. KZbinssa varmaan "Rems Curvo" tai "Rothenberg robend" haulla voi löytyä videoita missä näkee minkälaista mutkaa niillä tekee.

@@mikkotoikka3188 kyllä. Tänä syksynä kävin juuri yhdelle perheelle tekeen sellaisen perus pannuhuone huollon ja käytön opastuksen. puukattila + iso varaaja jossa sähkövastukset. Ovat uusia asukkaita talossa ja uusi lämmitysmuoto eikä pannuhuoneen osasten kunosta tietoa, usein pienellä huollolla pääsee käyttään vaikka olisi ollut pitempäänkin käyttämättä.

@@jesseturunen2103 alunperin hella toiminut vapaakierrolla ja ollut avopaisunta-astia. Jos ei ole erilistä varaajaa mitä katilalla ladata, ei tuollaista latauspumppua tarvi tai oikei voikkaan olla. Siitä lähtee kattilasta kuitenkin usein sekoitusventtiilin kautta lämmitysvesi pattereille, ja paluu tulee sekoitusventtiiliin josta menee kattilaan ja/tai jatkaa uudelleen kiertona pattereille. Ihan vanhimmat voinu olla ilman sekoitustakin ja ilman kiertopumppua.

@@putkilassilvi-tohtorioy756juu, käsishuntti meilläkin on välissä kattilan ja pattereiden välissä, kiertovesipumppu paluuputkessa.

@@tuomasviitaniemi2851 Akaasta päin toimin ympäri Pirkanmaata.

@@MarkoVanhanenVirallinen voi se olla niinkin. Tuossa kaukolämpöpaketissa ei toki paljoa ole ohjailtavaa lopulta. Jos olisi järjestelmä missä on sitten vaikka monta lämmitysmuotoa, pörssisähkö yms muuttuvia tekijöitä paljon, siihen voi hienompaa prosessin ohjausta hyödyntää. Käytännössä olen kuitenkin havainnut, että kaikki vähänkään moninaisempi systeemi, on kuluttajalle vain vaikeampi. Ammattinharjoittajille on päänvaivana sadat eri tekijän ohjaukset ja prosessinhallinnat jotka pitäisi tietää. Siksi ysein ehkä usein koitetaan keskittää tekeminen johonkin tuotteeseen, eikä huolleta muita. Nykyisin uudet ohjaukset ovat ehkä tulleet loppukäyttäjille selkokielisemmiksi, tosin paljon tullut myös bugeja ja vikoja jotka on ohjelmistoon yms liittyviä, missä putkimies ei työkaluillaan voi korjata asiaa, vaan vaatii jonkun ohjelmisto päivitysen tms laitevalmistajalta.

Nyt koitan kesällä olleesta projektista väsätä videon kasaan

@@putkilassilvi-tohtorioy756 Kunnollista toimintaa

Nyt en hoksaa mitkä minulta siis jäi tässä laittamatta? 😅

Jos semmonen työ sattuu tulemaan vastaan, mutta harvemmin niitä töitä on. Sikseen se menisi pääpiirteittäin yleensä näin. Kattilan kuoret kierukan edestä pois, kierukka usein monella pultilla lapalla kiinnitetty kattilaan, pultit irti, nostaa kierukka laipan kera pois, laittaa uusi uudella laipalla takasin.

Jäänyt tämän kommentti huomaamatta. Wanhat lämmitysopin käsikirjat mitä löytyy antikvariaateista. Esim. "Keskuslämmittäjän ja talonmiehen käsikirja". Se on 1950 luvulta. En tiedä onko välttämättä apua yksittäisen laitteen opetteluun, mutta mielestäni näissä vanhoissa kirjoissa on hyvin selitetty asioita, voi vaatia hieman keskittymistä. Tärkeämpää on opetella miksi ja mitä virkaa jokin asia tekee, ennen kuin, että miten se laitetaan :). Laitan tähän myöhemmin muitakin opuksia jos vielä tulee mieleen.

Puukattilan rinnalle olisi vähintään 1500L varaaja mielellään, mielummin enemmänkin. Pienempi kuumenee perus 40kw puukattilalla aika joutuin, mutta nopeasti on lämpö siitä käytettykkin. Sanoisin, että niin iso kun järkevästi mahtuu 1500-3000L väliltä jos n. 30-40kw puulattila. Mitä isompi, sitä harvempi lämmitysväli pakkasella. 100m2 talo on kuitenki senverta maltillisen kokoinen että 1500-2000L voisi olla hyvä jos isompi ei mahdu. Valmista käytettyä kattila+varaaja pakettia ei juri nyt ole.

@@putkilassilvi-tohtorioy756 ei oikein tila anna myöten että isompaa saisi kun 1000l, kattila on jäspi ypv40

Perus omakotitalon viemäripituuksilla osat työnnetään pohjaan asti. Jos on pitkiä suoria linjoja niin viemärikin jonkiverran varmaankin lämpömuutoksista elää. Eli joku raja siinä saattaapi olla millon pitää jotain lämpölaajenemusta myötävää erikois osaa laittaa väliin tai jotain. Esim Uponorin asentajan käsikirjassa saattaa olla aiheesta parempaa faktaa kuin mun mutuilu. Yleensä työkohteen on työselostuksessa tuotu esiin jos jotain erityis huomioitavaa on, mutta omakoti pituuksissa ainakin, osat pohjaan asti vain.

Olen hengissä, kiitos kysymästä :). Uutta materiaalia en ole jaksanut tehdä tänne youtubeen asti vähään aikaan, paljon kaikenlaista mielessä. On kyllä jotain kuvattuna mistä on aikomus laittaa.

Jäätyessään voivat laajentua. Kun putken leikkaa, leikkuujälki voi vähän lytistää outkea, tähän on kalibrointi työkaluja joilla saa taas pyöristettyä putken pään. Eri komposiittivalmistajien putkien seinämävahvuudet voivat vaihdella, eli 16mm komposiittiputken sisähalkaisija ei ole välttämättä kaikilla sama. Uponorin putkeen saa käyttää vain Uponorin osia jne, osat ja putket voivat sopia ristiin, mutta ristiinkäytölle ei ole hyväksyntää. Kannattaa selata eri valmistajien sivuja, voi löytää käsikirjaa tai ohjetta missä putkien mitat ja sopivat puristus profiilit. Uponoriin sopii hyväksytysti vain U ja UP leuat, muistaakseeni. Riittävänä käyttövedenpaineena pidetään usein 4bar painetta. Putken kyljessä yleensä jostainkohtaa voi löytää tekstin mistä näkee valmistajan ja koon. Jos ei näy eikä tiedä, niin LVI-Gate ja ehkä muutkin tukut myy sellaisia käsin kiristettäviä komposiittimuunnos liittimiä, jotka sopii lähes mihin vain komposiittiputkeen.

Kyllä invertteri maalämpökin sopii moneen paikkaan. Muttei se ole automaattisesti parempi, vaikka onkin uudempaa kehittyneempää tekniikkaa, mikä yleensä mielletään automaattisesti paremmaksi. Karkeasti, invertteripumppu sopii parhaiten lattialämpötaloon jossa tilaa pumpulle käytettäväksi ei ole kuin n.jääkaapin kokoinen ala. Invertteri on pumpussa herkempi osanen, joka on vika alttiimpi jos on huono sähkön laatu, sähkökatkoksille yms. Voi ajatella, että kannattavuus riippuu kohteesta, invertteripumpun ja on /off pumpun hintaerosta ja jos jos röyhkeästi olettaa, että invertterin joutuisi vaikka kertaalleen vaihtaan pumpun elinkaaren aikana. Invertteri on helpompi mitoittaa ja se ei ole niin herkkä säätöjen suhteen. On off pumppu olisi aina säädettävä siten, että käynnistys kerrat ja käyntiajat ei ole liian lyhyet ha tiheät, se taasen kuluttaa on off pumppua ennenaikaisesti.

Olen joskus tehnyt. Yrittäjä aikana en ole montaakaan liitosta juottanut.

En tiedä miten on laskettu. On saatettu ajatella, että kyseisen tehon pumput ei tiettyä maksimi pituutta pitempää keruupiiriä pyöritä, ja se paisari ehkä sen mukaan vähän katsottu. 500m edestakainen keruupiirin matka niin riittää 12L käytännön kokemuksien mukaan ongelmitta, isommasta ei mitään hyötyä. Keruupiirissä lämmönvaihtelukin on kuitenkin vain +-10c. Voisihan sen laskeakkin, kun tietää paljonko piirissä on liuosta, niin paljonko se laajenee lämmetessään -5c asteesta +5c asteeseen. Lämmityspiireissä nyrkkisääntönä pidetään paisunta varan olevan 10% lämpöverkon vesitilavuudesta, siinä lämpövaihtelu voi olla 50c. Jos on puukattila niin mielummin isompikin paisunta, 10% ihan minimi.

​@@putkilassilvi-tohtorioy756 Se on mielenkiintoista, koska näen muiden valmistajien ehdottavan, että se olisi laskettava jokaista asennusta varten. Luulen nähneeni Boschin kohdalla, että heillä on vakiokoko yksikön sisällä, mutta jos asennuksesi on suurempi, sinun on lisättävä yksi. Olen aikeissa asentaa yhden 260 metrin yksisuuntaisen, yhteensä 520 metriä + noin 5 metriä kaivosta asennukseen. Luulen, että J-Steel tekee niitä myös muille merkeille. (LVI-5362880). Sattuma tai ei, tämä on myös 12 litraa. Siksi kysymys. Joskus näet säiliön, jossa on keräinnestettä. Korvaako tämä paisuntasäiliön? Onko jokin syy, miksi et valitse tätä menetelmää? Se näyttää hyvältä ratkaisulta ilman välttämiseksi piirissä. Minusta videosi ovat erittäin opettavaisia. Kiitos tästä.

Varaajassa tuo varo nuin alhaalla on vähän hölmö vaihdon kannalta, roskaa voi mennä varon väliin myös helpommin. Nyt laittaisin sen ylös, putkitettuna hieman alaspäin. Vesitakan paluuputkessa on myös toinen varo. Varoventtiili olisi sinänsä ehkä paras korkeimmassa kohtaa, vaihtoa ajatellen. Varoventtiilillekkin olis hyvä tehä kuiteniin lämpökatko, suoraan pannun tai varaajan päällä, varoventtiili helposti koppuroituu kuumuudesta vuosien saatossa. En osaa sanoa onko se hyvä vai huono asia jos varoventtiiliä pitää kiehuvan vesihöyryn purkuna, siihen sitä ei ainakaan ole tarkoitettu, vaan madaltaan painetta. Veden kiehumislämpö on paineellisessa suljetussa verkostossa yli 100c. Kiehumista estämään on tuossa hätäjäähdytysventtiili vesitakassa, varaajan käyttövesi kierukankin kautta saisi hätäjäähdytyksen.

Tekisi mieli tuollainen hellakattila vapaakierrolla toteuttaa omaan kotiin. Olen päässäni suunnitellut että vapaakiertoa voisi tehdä isolla putkella tiilistä tehtyyn muuriin tai seinään. Avopaisunta saisi olla, silloin kiehunta ei periaatteessa olisi kummempi asia, kuin että vesi kiehuu liedellä olevassa kattilassa. Se voisi olla täysin oma lämmityspiirinsä, erikseen olisi muusta lämmönlähteestä sitten tavallisempi lämmitys vesipattereilla ja lattialämmöllä joissain paikoissa.

Varmasti hyviä tarnoita löytyy vanhoilta talkkareilta jotka tämmösten pannuhuoneiden kanssa on työskennelly 😁

Kyllä, Radiaattori Tehdas Salomaan patterit videolla. Heiltä saa pattereita ilman pääli ritilää ja pääty peltejä, toiset tykkää mielummin ilman niitä.

Mustien osien suhteen ei kannata suomessa ostaa muuta, kuin GF merkkisiä. Tukkureilta saa keskusvarastoilta. Hyllytavarana olevissa kiinalaisissa mustissa osissa on paljon valuvikoja, materiaalivahvuus on merkittävästi ohuempi. En ole ulkomailta tilannut, mutta varmasti saa virosta yms ihan hyviä osia. Huomioitavaa, että käyttöveden osat kannattaa ostaa suomesta. Täälä vaaditaan sinkkikadon kestoa, ulkomailla monessa paikkaa ei ja siksi ulkomailta ostettu messinkitavara ei käyttövedessä välttämättä kestä.

@@putkilassilvi-tohtorioy756 Oletko nähnyt sellaista mustan putken jatko liitintä jossa ei ole kartiota vaan sellaiset tasotiivisteet. Samanlaiset kuin kiertovesipumppujen liittimissä. Niillä voisi mielestäni rakentaa helpommin purettavia rakenteita. Ei vaan saa Suomesta sellasia. Tai en ole löytänyt. Onkohan ne vähän epäluotettavia, sillä olen huomannut että kiertovesipumppujen pumppuliittimetkin pikkuisen ajan mittaan tihuuttavat.

@@Finnlander2 en ole tainnu nähdä, muuta ku niitä kartioliittimiä mitä et varmaan tarkota. Voihan sitä toki kahdesta mustasta yhdistäjästä ja hyvästä tiiviste pinnalla olevasta kaksoisnipasta tehä tiivisteliitoksia linjaan, mutta herkkä vuotaan jis on vähän väännätystä.

Totta. Helppous altistaa toisinaan myös huolimattomuudelle, helposti muotoiltava putki menee helposti ruman näköisesti seinälle. Lisä haastetta saa, kun yrittää käyttää mahdollisimman vähän osia ja taivuttamalla mahdollisimman paljon.

Henco on mielestäni ollut parasta asentaa, hinnaltaankin edullisempaa kuin kalleimmat brändit. Vähän sen asennettavuus aikoinaan huononi, kun keksivät tehdä osiin semmoset painaumat jotka pitää putken paremmin osan pohjassa ennen puristusta, mutta ok silti. Melko vähän tulee tehtyä komposiitilla, niin kuitenkin Uponoria olen pääasiassa käyttänyt nykyään ne pikku hommat mitä tekee, saa laajemmin joka paikasta.

@@putkilassilvi-tohtorioy756 kiitoksia vastauksesta. tuntuu vähän siltä, että vaihtoehtoja on liikaa komposiittimaailmassa. sitä miettii miten kauan jotain leukoja tai osia löytyy putkiin, joita nyt ottaa käyttöön.

Ei kyllä muista danfossin venttiileistä ole itsellä neula vetämällä irronnut. Käsittääkseni sielä plisi jokin sokka tai pidike, mikä estää neulan irtoamisen vetämällä, en ole kyllä ikinä katsonut. Mutta hyvä kommentti 👍. Täytyy jossainkohtaa purkaa tuommosta vähän enemmän ja katsoa.

@@putkilassilvi-tohtorioy756 joo sielä pesän puolella neulassa on lukkorengas, ja neula lähtee siitä huolimatta nykäisemällä irti. Toinen juttu sitten on että meneekö neula talaisin laittaessa lukkorenkaaseen vai ei, sen vuoksi on parempi että neulaa ei vedä ”nurinpäin” ulos

Totta, hyvä vinkki 👍. Siinä tarvii olla sinnepäin oikean pitunen pätkä kuitenki valmiiks mihin osan laittaa, ettei ihan kauheen pitkällä putkella tarvi sommitella.

Putket lattialla, siellä mitataa ja leikataa 👍🏼

Voisiko joku sulku olla kiinni, verkoston paine liian vähissä tai ilmalukko jossainkohtaa putkistossa joka estää kierron.

Tässä on "Nemo 4 Topeco" vesitakka. Valmistajan testien hyötysuhde olikohan ilmotettu 87%. tulituote.com/tuotteet/vesikiertotuotteet/vesikiertotakkasydamet/nemo-4-top-eco En vesitakkaa pannuhuoneeseen laittaisi ellei pannuhuone muutu samalla oleskelutilaksi, aika arvokas puukattilaan verrattuna.

Pannuhuone on niin pieni että sinne ei mahdu varaajaa tuon nykyisen kattilan kaveriksi. Eli nyt lämmitellään aika pienellä vesitilalla. Tarkoitus olisi laittaa 1000l varaaja kykyisen kattilan tilalle ja tuo vesitakka avotakan tilalle pukuhuoneeseen.

Aivan, tuo kuullostaa hyvältä ratkaisulta. Hyvä korvausilman saanti vesitakkahuoneeseen on varmistettava, suorankin paloilman syötön Nemo vesitakkaan saa, mutta se ei ole välttämätön.@@karipoyhonen2736

Se tuli myöhemmin varaajan viereen, ei näy vielä tässä videossa. Sellainen ilman varaajaa oleva Oilon Eco.

Joo, itellä melkein sama systeemi suunnitteilla, tosin avopaisareilla ja kahdella varaajalla. Onko tuo nelitie venttiili myös sen takia että voi kesällä tai syksykeleillä ajaa pelkällä varaajan alaosalla lämmityspiirejä ja näin säästyy varaajan yläosan energia mahdollisimman pitkään käyttöveden lämmitykseen. Laitoin oman systeemin piirustuksen tuonne puulämmitys foorumille. Etsin sieltäkin avopaisunta-astian valmistajaa, tosin ei ole vielä löytyny. Mulla on tuo järjestelmän täyttö tehty kattilan ja varaajan väliseen täyttöputkeen. Sillä pystyy jäähdyttämään nopeasti varaajan yläosaa kiehumistilanteesa. Tuo yksisuuntaventtiili paluupuolelle on varmasti hyvä idea. Mulla ei sellaista ole ollut, mutta nyt kun kerroit perustelun niin varmaan sellainen kannattaa laittaa, niin eipähän turhaan ime kuumaa varaajasta paluukierron kautta kiertoon kun ei yhtään tarvisi.

@@Finnlander2 joskus pohdin, saisiko esim vanhasta 150-300L pystymallisesta RST käyttövesivaraajasta hyvän eristetyn avopaisarin. Ottais varaajan alta syöttö/sekotusventtiilin irti, paisunta putki varaajan kv yhteeseen, paisunta purkuputki varaajan lv yhteeseen. Lv yhteestä kun menee varaajan sisällä putki varaajan yläosaan. Myös vanhoista kaivovesien RST painesäiliöistä voisi tuunata avopaisarin. Tuo nelitieventtiili ajatus on pääasiassa välilevyllisille hybridivaraajille, joiden alaosaa ladataan esim lämpöpumpulla, kun lämpöpumpun tuotto ei riitä, voi yläosalle olla sähkövastuksella tai puulla "tulistus", jolloin saa sieltä nelitieventtiilillä lämmönjakoon sen mitä pumppu ei jaksa tuottaa. Myöhemmin olen tuumannu, että yksuunta venttiiliä ei pitäisi paluuseen tarvita, koska jos shuntti on kiinni, kaikki lämmönjaosta palaava vesi menee takas lämmön jakoon eikä varaajaan, ei varaajadta pitäisi voida tippaakaan virrata vettä paluustakaan jakoon, jos sinne ei yhtään mene vettä. Tuo ilmiö että se paluu kuumenee shunttiin ja jakoon asti, voi olla myös lämmön johtumista putkea ja vettä pitkin, jos varaajan alaosa tosi kuuma eikä sinnepäin virtaa lämmönjaon paluusta yhtään. On se yksuunta kuitenkin hyvä varmuuden vuoksi, mutta jos pumpun laittaa paluupuolelle, yksuuntaa ei varmasti tarvi, näin olenkin myöhemmin asentanut.

Juuri on työn alla työmaa jossa vanha V15 pumppu purussa talon kellarista pois. Aika jötkäle saada pois. On nämä LämpöÄssät ajan kuluessa kehittynyt. On hyvin valtavirrasta poikkeava pumppu, enään LämpöÄssää ei kuitenkaan valmisteta, varaosia saa kyllä edelleen. Tulistustekniikan hyöty on laimentunut kylmäaineiden kehityksen myötä. CTC:llä on lähimpänä LämpöÄssän säiliörakenteen tyyppistä rakennetta olevia pumppuja, ei kuitenkaan tulistimia ja on vaihtoventtiilillä toimivia.

Vesikierto hella sopii kenties paremmin keittiöön, kuin vesitakka(sydän) johon tarvii kuoret tehdä. On toki vesitakkoja joissa on kuori valmiina, vesitakka sydämmeksi sanotaan sellaista joka vaatii sitten kuorien teon. Vesikiertohellan ja vesitakan välillä voi olla hyötysuhteessa ja esimerkiksi pesällisen paloajassa eroja, malleista riippuen. Vesikiertohellassa voi olla suurempi säteilylämpö ympäröiväön tilaan kuin hyvin eristetyssä vesitakassa. Vesikiertohella ei tarvitse kuoria ympärilleen, vaan on sillain "valmiimpi" paketti. Tulipesä on yleensä vesikiertohellassa pienempi, kuin vesitakassa, menee vähemmän tai pienempiä puita kerrallaan. Tämmösiä äkkiseltään tuli mieleen.

@@putkilassilvi-tohtorioy756 Ok, kiitos vastauksesta! 👍

On varmasti muurattuihinkin helloihin tehty vesikiertoja. Usein voinut olla siten, että käyttövedelle ollut kuparioutkesta kieppi puuhellan levyjä ja uunia lämmittävässä tulipesässä, koska lämmintä käyttövettä tarvittiin kesälläkin, eikä talon lämmityspuolta käytetty. Sitten ollut nuita missä toinen tulipesä joka on vain talon lämmitykseen. Semmosenki nähnyt missä vain yksi tulipesä ja sitten on savukaasuja ohjailevia läppiä mitä käännetään, että lämmittääkö taloa vai liettä, vai liettä + uunia. Toisaalta pieneen käyttöveden tarpeeseen puuhellassa toimii ehkä kupariputki kierukkaa kevyemmin hellan oma mahdollinen vesisäiliö, tai vain iso kattila jossa lämmittää päivän käyttövedet. Kuparikieppi jos ollut tulipesässä käyttöveden lämmitykseen, on voinut huoneen katonrajassa sijaita esim 100L kuparisäiliö, johon vesi on lämmennyt. Sekin vissiin vain ajan saatossa limottuu ja tarvii putsata joskus. Mielikuvitus ja fysiikan lait vain rajana mitä sitä voisikaan tehdä 😁